Miten eteenpäin

Yhteiskunnan tehtävä on pohtia keinoja, miten ihmisten hyvinvointi turvataan. Tehtävä on haastava rahoituksen vaikeutuessa. Lähipalvelujen laatua arvioidaan ja tehdään johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan erilaisina palautteina. Sosiaaliset paineet ja arvostukset ovat taustalla. Äskettäin esitettiin virallisesti kuntia koskevia rakennemuutoksia, jotka tuntuisivat esittäjien mielestä olevan kannatettavia ajatuksia. Yli kolmensadan kunnan määrä vähenisi valtiovallan toimesta lopulta reippaasti alle sadan. Miten lähidemokratia toteutuisi käytännössä, jos muutos tapahtuisi? Jos näin suuri muutos on tavoitteena, luottamuksen saavuttaminen on keskeistä. Tiedottamisen on oltava avointa ja monipuolista. Toinen suuri muutos koskettaa maanpuolustuksen uutta rakennetta. Suunnitelmat ovat herättäneet ymmärrettävästi yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, joihin on vastattava perustellusti. Rakennemuutosten hyväksymiseen on saatava suuren enemmistön tuki. Onnistuneet ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Miten käytännön tasolla havaitut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon, muun muassa oppilashuollossa? Miten huolehditaan aikuisväestön koulutustarpeet työttömyyden sattuessa?

 

Ihmiset viestivät heitä koskettavia ongelma-alueita. Niiden ratkaisut sisältävät sellaisia kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä organisaation arvoihin. Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden priorisointia, joka tarkoittaa voimavarojen suuntaamista. Päätöksenteko vaikuttaa esimerkiksi taloudelliseen turvallisuuteen ja sivistyksellisiin tekijöihin. Tulevaisuudessa nähdään, miten suuret muutokset heijastuvat ihmisten hyvinvointiin. Päätösten hyvinvointivaikutukset ja palveluverkoston kokonaisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Palvelujen tarvitsijoilta on kysyttävä, millaisena he ovat kokeneet tehdyt ratkaisut. Ovatko päätökset olleet oikeudenmukaisia? Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää seurata niitä henkilöitä, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa. Aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuvat henkilöt huolehtivat yleensä paremmin omista oikeuksistaan, kuten on havaittu. Muun muassa erilaisiin yhdistyksiin osallistuvat voivat vaikuttaa oman yhdistyksensä avulla hyvinvointiinsa. He ovat oppineet tuntemaan yhdistystoiminnassaan niitä yhteyksiä, joilla saattaa olla merkitystä asioiden eteenpäin viemiseksi.

 

Henkilöiden omakohtaisia tuntemuksia, jotka syntyvät esimerkiksi yhteiskunnallisten rakennemuutosten seurauksena, lienee vaikeahko toisten ihmisten täysin ymmärtää. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on mietittävä huolella myös psykologisia vaikutuksia, joita ratkaisut aiheuttavat. Tiedotusvälineetkin voivat enemmän tähdentää päätösten psykologista merkitystä. Kun valintatilanteissa arvioidaan henkilöitä, tarkastelun on oltava objektiivista. Mielikuvia korostamalla vääristetään ehkä tilannetta, jolloin henkilöiden vahvuudet joutuvat sivuun. Erikoisen tärkeä on tarkastella ulko- ja turvallisuuspolitiikan aluetta, jolla pätevyyttä ja taitoa tarvitaan.  Euroopan unionin tasolla on tehty päätöksiä reunaehtojen vallitessa. Ovatko talouden sopeuttamista koskevat päätökset täysin kritiikistä vapaita? Suomi seuraa valppaana viennin ja tuonnin kehittymistä ja sisämarkkinoita, jotka tekijät ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Jatkossa nähdään, miten Suomen voimavarat kehittyvät ja miten yhteiskunnan eriarvoistumista kyetään estämään.

 

 

Terveisin

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

 

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu