Aleksis Kiveä muistellaan

Kulttuuriasioissa ja kansalaisvaikuttamisessa pohditaan Aleksis Kiven merkitystä. Hänen kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Voidaan kysyä, miten yleistä tällainen menettely on ihmisten mietinnässä. Onko kriittisyys yhteydessä sellaiseen ajatteluun, että asioita on tehtävä vain tietyllä tavalla? Luovuus on käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall oli muuttamassa.

Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu melko usein kateus, joka saattaa nousta esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden mielipiteitä päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat  vain hyväksyttäviä.

Asioiden painotuksia ja pohdintaa tarvitaan, kun palveluja kehitetään asetettujen tavoitteiden suunnassa. Koulutuksen kehittäminen on yhteydessä arvostuksiin, johtamiseen ja harkittuihin työtapoihin. Oppisisällöt jalostuvat asianosaisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteiskunnan onnistuminen on yhteydessä pelisääntöjen tuntemukseen. Koronatilanne on asettanut toimijoille haasteita, joiden mukaan on edettävä.

Tässä kirjoituksessa viitataan Seitsemän veljestä – teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin.  Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.

Teoksessa mainitut nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi. Koulutukseen liittyviä asioita alettiin miettiä yhä enemmän.

Kehittymistä tukevien toimintojen jälkeen tilanne oli sellainen, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He oppivat tuntemaan  luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissakin Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.

Seitsemän veljestä -kirjan nuorilla oli tärkeä oppia ymmärtämään luontoympäristön merkitys hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen asia tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta. Historiasta saatavaan ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.

Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä  kasvuympäristöön, jonka hyödyn Seitsemän veljestä – kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii ajankohtaisista luontoympäristön asioista.

Päätöksenteko on melko usein suoraviivaista. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muunlaiselta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on asiaa ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.

Yhteiskunnassa mietitään perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. On aihetta kysyä esimerkiksi, millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on seilatessamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyä ja tunsivat armeijan sotilaskoulutusta, joka helpottaisi siviilivaikeuksien paineissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti voidaan kysyä, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee ja miten se on tulkittava maan johtamisen kannalta. Seitsemän veljestä –  teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja miettimään ympärillään olevaa yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun yhteiskuntapolitiikassa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa toimitaan liian suoraviivaisesti, voi käydä niin, että yhteiskunnan vastuulla oleva suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa hyvin toisiaan. Yhteiskuntapoliittinen toiminta vaatii harkintaa, jossa   hyödynnetään kokemusta.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään.  Päätöksenteossa on oltava sisäistettäviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä asioiden kulkuun ja hallitsemiseen. Seitsemän veljestä – kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu ilmaista luotettavaa tietoa jota yhteiskunnassa tarvitaan.

Hyvää  Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.

Vuoden 2020 terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio