Itsenäisyyspäivä perinteinen tapahtuma
Juhlapuheissa muistellaan ulko- ja sisäpolitiikan tapahtumia ja arvioidaan tehtyjä päätöksiä. Veteraanit nostetaan ansaitusti henkilöinä esille. Yhteiskunnan toimintoihin vaikuttavaa koronatilannetta pohditaan huolestuneena. Kysytään aiheellisesti, miten oikeansuuntaista päätöksenteko on hyvinvoinnin kannalta. Politiikkatoiminta tulee tutuksi kokemuksen kautta. Tehtävät oli aikoinaan suoritettava mahdollisimman hyvin, ”siellä jossakin, kun kutsu kävi”, ”vapaaehtoisinakin oltiin”.
Perusteltua on kysyä, miten hyödynnetään historian opetukset.
Viestimien kautta välitetyn tiedon on osoitettava, että ulko- ja sisäpolitiikan on oltava luotettavaa ja vaikutusyhteydet ymmärrettävää. Tärkeä periaate on, että maamme laivan ruori on turvallisissa käsissä, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan myös huolta. Kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. Päätöksiä tehtäessä on viitattu vastuullisten tahojen rooliin asioiden hoitamisessa ja selvittämisessä.
Veteraanin iltahuuto -musiikkikappale on tullut tutuksi. Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvo johti aikoinaan lauluesitystä presidenttiparille presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa. Tässä kohdassa muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka saattoi olla mukana vuoden 2014 itsenäisyysjuhlassa kertomassa kokemuksistaan.
Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa 2018 oli pysäyttävä yksilöllinen tapaaminen, kun 106-vuotias Salme Haltia oli toiminut sodan aikana lottana. Veteraani Mauri Maunula viihdytti tuolloin presidenttiparia ja läsnäolijoita. Viime vuonna 2019 presidentinlinnan tapahtumia seurattiin kiinnostuneesti television kautta.
Itsenäisyyspäivänä 6.12.2020 emme voi nähdä viimeisen Mannerheimin ristin ritarin Tuomas Gerdtin saapumista kättelemään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Esitykset ovat hiljentäneet paikalla olevat kuulijat ja television katselijat.
Suomen lippua kannetaan sankaripuistoissa, mikä on ollut monille mieleinen luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet ohjelmaan. Vuonna 2019 oli Kuopion sankaripuistossa Karjalan Lennoston järjestämän lippulinnan juhlallisuudet, johon osallistuin Kuopion Reserviupseerikerho ry:n jäsenenä. Kyseisen yhdistyksen 90-vuotisjuhla pidettiin Kuopion Puijonsarvessa 30.11.2019.
Ajankohtaista on kunnioittaa Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Jean Sibelius, joka on elänyt vuosina 1865 – 1957, on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu kansallissäveltäjä. Hänen teoksiaan ovat seitsemän sinfoniaa, orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja ja Valse triste. Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.
Menestystä yhteiskunnassa tarvittaville toiminnoille. Onnittelut Suomen nais- ja miesmaajoukkueille kansainvälisten jalkapallomenestysten johdosta 2020. Jalkapallo-otteluissa viestitetyt maalit osoittivat pelaajien ja valmennuksen taitoa, jonka vastustajat ovat todenneet.
Yhteistyö peleissä on toiminut mallikkaasti.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tänä vuonna näyttää Varkaudessa jäävän väliin Itsenäisyyspäivän juhla – koronan vuoksi. Seppeleenlaskutilaisuus sentään on sankarihaudoilla – tarkoitukseni on osallistua siihen tälläkin kertaa.
Illalla kello 18 sytytän taas kaksi sinivalkoista kynttilää ”ikkunalle”. Se tapa pohjautuu aktivistien toiminnalle ennen Vapaussotaa (jääkärivärväys). Kaksi kynttilää tarkoitti, että on turvallista saapua – ei ole ryssien kätyreitä paikalla.
Aamu alkaa radiolähetyksen Lipunnosto Tähtitorninmäellä kuuntelulla.
Ilmoita asiaton viesti
Ei meillä enää ole itsenäisyyttä. Ei siis mitään syytä juhlia. Itse vietän ainoastaan itsenäisyyden muistopäivää, mikä on surujuhla.
Ilmoita asiaton viesti