Jokapäiväiset tapahtumat ja matematiikka
Otsikkoa pohdittaessa mietitään, millaista on suhtautuminen matematiikkaan. Miten sisäistetään otsikon asia ja onko kysymys yleensä tärkeä? Koulussa ”matikan” symboli on lyhyesti vain MA. Nimitykset algebra ja geometria ovat tuttuja. Kyseiset käsitteet saavat ajattelun liikkeelle. Onko algebra helpompaa kuin geometria vai päinvastoin?
Hypoteesien avulla todistetaan asioita todeksi. Jatko-opinnoissa hypoteesien testaamiset ovat olleet ajankohtaisia. Geometriasta muistuu käytännön sovellus, miten saadaan tehdyksi suorakulma kolmen laudan pätkän avulla. Sehän tapahtuu, kun lautojen pituudet ovat esimerkiksi 30 cm, 40 cm ja 50 cm. Suorakulma on tarpeellinen rakentamisessa, joten oli keksittävä sopiva käytännön sovellus. Itseltä kysytään, mitkä ovatkaan kahden laudan pituuksien yhteisnimitys ja toisaalta pisimmän laudan nimitys?
Edellä viitattiin rakentamiseen, jonka kanssa joudutaan tekemisiin. Omakotitalossani tehtiin aikoinaan kattoremontti. Siinä tarvittiin puutavaraa, joka oli pinottu kadun varteen. Puupino kallistui uhkaavasti ja oli romahtamaisillaan. Tässä kohdassa piti ottaa käyttöön opitut käytännön taidot. Muistui mieleen myös teoreettinen fysiikasta tuttu tasapaino-oppi, jota oli sovellettava tilanteeseen.
Kun siirsin lautoja sopivasti toiseen reunaan, pino kääntyi alkuperäiseen muotoonsa vinosta asennosta. Pino ei enää muistuttanut päädystä katsoen Pisa-tornia. Tasapaino-opin käytännön sovellustieto auttoi mukavasti. Rakentaminen sisältää runsaasti matematiikan sovelluksia. Lukija keksikin niitä varmaan tätä kirjoitusta lukiessaan.
Olin Kuopio – Jukola 2014 – viestitapahtuman toimihenkilönä. Minua kiinnostivat suunnistuksen yhteydessä menetelmät, joiden mukaan televisiosta näkyivät suunnistajien etenemiset maastossa.
Suunnistajat eivät varmaan ajatelleet juostessaan, että heidän kohdallaan toteutuivat matematiikan sovellukset. Matematiikan sovellukset ovat niin jokapäiväisiä, ettei niitä aina huomaakaan.
Lehtien sivuilta on ollut kiinnostava lukea matematiikkaan liittyviä ajatuksia ja tehtäviä, jotka on tarkoitettu ihmisten luettavaksi ja pohdittavaksi. Voidaan miettiä muun muassa, miten lasketaan helposti päässälaskuna lukuun viisi päättyvien lukujen neliöitä.
MAOL ry:n jäsenlehden Dimension kirjoitukset ovat olleet puhuttelevia, esimerkiksi
Opettajakin kaipaa matematiikan iloja ja Miksi matematiikka aiheuttaa hörähtelyä?
Tätä kirjoitusta luettaessa muistuvat mieleen monet muutkin koetut matematiikan osaamisen tarpeet ja sovellukset.
Hyvää ystävänpäivää.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Reservin upseeri
Kuopio
Käsitteellisesti matematiikka ei ole tiede, vaan teknologia. Tieteeksi katsominen on historiallinen jäänne.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun siirsin lautoja sopivasti toiseen reunaan, pino kääntyi alkuperäiseen muotoonsa vinosta asennosta.” Kirvesmies ei olisi tarvinnut ”tasapaino-oppia” huomatakseen, että lautojen siirtely laidalta toiselle SAATTAISI oikaista lautakasan.
Sanoin ”saattaisi”, koska jossain vaiheessa lautakasasta tulee epästabiili ja kasa romahtaa, vaikka kuinka siirtelisi lautoja paikasta toiseen. Kuinka paljon lautakasan täytyy olla kallellaan ollakseen epästabiili onkin sitten paljon vaikeampi kysymys ratkaistavaksi! Tietokonemalleilla se kyllä onnistuisi, mutta kasan muodosta ja lautojen ja alla olevan maaperän ominaisuuksista täytyy olla tarkat tiedot.
Olipa matikka tiedettä tai teknologiaa, lautakasan stabilisuuteen sieltä ei löydy ratkaisua. Tietokonemallitkin ovat sovellettua matikkaa ja aina aproximaatioita.
Hoh-hoijaa, kyllä elämä on vaikeaa!!
Ilmoita asiaton viesti