Loppiainen ajankohtainen
Loppiaisen juhlapäivä ”teofania, Θεοφάνια, epifania” on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä, tänä vuonna 2020 maanantaina. Kalenterin mukaan jouluaikaa vietetään 21:stä joulukuuta 13:een tammikuuta.
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen arki muistuttaa: ”Härkäviikot ja reikäleivät” alkavat.” Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen paikan siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta?
Joulurauhajulistus on ollut pohjoismaisen lainsäädännön määräys ja toteutettu Turun Brinkkalan talon parvekkeelta. Tilaisuus on alkanut Martti Lutherin virrellä: ”Jumala ompi linnamme, Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott.” Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin ja soittaneet muun muassa Artturi Ropen ”Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin”.
Turun kaupungin kansliapäällikkö ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 eteenpäin:
”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. ”
”I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande.”
Joulurauhajulistuksen jälkeen ohjelmassa on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen ”Maamme, Vårt land” ja vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssisävellys ”Porilaisten marssi, Björneborgarnas marsch” 1700-luvulta. Se on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta välitetty ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut aktiivisesti viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaisen viettoa ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja asioiden tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti ja on itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin ”Tre kronor”-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Edellä mainitut suurmiehet ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman tärkeään ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadukkaasti joulunvietto ”Tuomaasta Nuuttiin” voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen tavoitteena on toimia eriarvoistumista ehkäisevästi. Tehtävä on haasteellinen ja on yhteydessä asioiden syvälliseen sisäistämiseen.
Hyvää loppiaista.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Kommentit (0)