Suomalaisuuden päivänä
Yhteiskunnassa pohditaan sitä, miten kohtaamme toisemme sivistyneesti. Millaisia sanoja käytämme – viljelemme – puheissamme? Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen. Suomalaisuuden päivänä on hyvä miettiä sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Tärkeät käsitteet saattavat jäädä sivuun, kun taloudelliset arvot korostuvat.
J. V. Snellman on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat tuotokset. Kyseinen henkilö on toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.
Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta on järjestänyt institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutuksen järjestymisen on oltava oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. On huomioitava palvelujen toiminnallinen sisältö, sijoitus ja mitoitus. Päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Koronatilanne vaikuttaa taustalla.
Tavoitteet ilmaistaan opetussuunnitelmissa. Pätevä henkilöstö varmistaa tuloksen. Oppilaissa on sytytettävä tiedon halu, joka motivoi oppimiseen. Jos asioissa onnistutaan, koulussa viihdytään ja vähennetään syrjäytymistä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Toimintaprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutuspalveluista halutaan tietää, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. On kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista asioista on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Yhteiskunnan laadukkuutta kuvaa tilanne, kun tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten palvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Arvostustekijöitä on hyvä pohtia suomalaisuuden päivänä. Mietitään muun muassa, miten huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Monissa kysymyksissä riittää pohtimista. Kysytään aiheesta, mennäänkö päätöksissä mahdollisimman oikeaan suunntaan.
J. V. Snellmanin päivänä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Reservin upseeri
Kiuruntie 11
70340 Kuopio
Snellmanin aikaan nyrkkitappelut olivat yleisiä Helsingin yliopistossa jotta onhan noista ajoista sivistytty.
Noin yleisesti puhuen tavoitteellisempi opetus pitäisi keskittää niille joilla on opinhaluja. Paluu oppi- ja kansalaiskouluun olisi syytä tehdä.
Ylioppilastutkinnon merkitystä yliopiston sisäänpääsyssä olisi pienennettävä. Muutoin saadaan vain yhdenlaisia lahjakkuuksia ja muut menee hukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tyytyväinen, kun tuotoksiani huomataan ja kommentoidaan. 7.5.2022 klo 13.00 olin osallistujana Kuopion Virranniemen asukasyhdistyksen vuosikokouksessa. Tilaisuudessa oli puhetta, että olen tehnyt kyseistä yhdistystä koskevan julkaisun. Se on saatavissa Kuopion kirjastosta. Kokouksen alussa lauloin myös tekemäni Vuorikiipeilijä-laulun. Esitin sen aikoinaan Veikka Gustafssonille, kun hän vieraili Kuopiossa. Kyseisen laulun esitin äskettäin myös Kuopion tuomiokirkossa, jossa viisi tuomiorovastiehdokasta esintyivät meille Kuopion tuomiokirkon seurakuntaneuvoston jäsenille valintapäätöstä varten. Kuopion tuomiokirkon tuomiorovastiksi tuli valituksi Risto Voutilainen, jolle toivon menestystä vastuullisessa tehtävässään. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi, Kiuruntie 11, 70340 Kuopio.
Ilmoita asiaton viesti
Kuopion Virranniemen asukasyhdistyksen vuosikokous oli 7.5.2022 klo 13.00. Tilaisuudessa oli puhetta, että olen tehnyt kyseistä yhdistystä koskevan julkaisun. Se on saatavissa Kuopion kirjastosta. Kokouksen alussa lauloin myös tekemäni Vuorikiipeilijä-laulun. Esitin sen aikoinaan Veikka Gustafssonille, kun hän vieraili Kuopiossa. Kyseisen laulun esitin äskettäin myös Kuopion tuomiokirkossa, jossa viisi tuomiorovastiehdokasta esintyivät meille Kuopion tuomiokirkon seurakuntaneuvoston jäsenille valintapäätöstä varten. Kuopion tuomiokirkon tuomiorovastiksi tuli valituksi Risto Voutilainen, jolle toivon menestystä vastuullisessa tehtävässään. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi, Kiuruntie 11, 70340 Kuopio.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään 15.5.2022 klo 12.00 oli Kaatuneiden muistopäivän tilaisuus Kuopion sankarihaudalla, jossa saarnasi Kuopion tuomiokirkon tuomiorovastiksi valittu Risto Voutilainen. Reserviupseereilla Jarmo Seppälällä ja Veikko Vilmillä oli kunniakas seppeleenlaskutehtävä Kuopion sankarihaudalla. He ovat tehneet vuonna 2017 Kuopion Reserviupseerikerho ry:n historiajulkaisun, joka mainittiin Kuopion valtuustotalon kahvitilaisuudessa herättäen kuulijoissa kiinnostusta.
Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi, Kiuruntie 11, 70340 Kuopio.
Ilmoita asiaton viesti