Yhteiskunnan toiminnan onnistuminen on haastava tehtävä

Päätöksenteon laatua arvioidaan.  Kysytään muun muassa, miten parannetaan kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti ja miten järjestetään omaishoitaja-asiat. Toiminnan kannalta kysytään myös, miten hyvin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Yhteistyö on tärkeää palvelujen onnistumisen kannalta.

Yhteiskunta on arvoja heijastava päätöksenteon luomus. Niin sanotussa ”ehyessä yhteiskunnassa” on huomioitu ihmisten tarpeet ja pyritty estämään syrjäytyminen. Palvelujen järjestyminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Palvelujen kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle.

Perusteltua on pohtia myös koulutuksellista tasa-arvoa. Koulutusta koskevat kysymykset liittyvät muun muassa koulutuspalvelujen lakkautuksiin.  Ovatko koulutuspalvelujen lakkautukset pitkäjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa?  Suuret koulutusyksiköt eivät tue niin sanottua lähikoulutavoitetta, josta ollaan huolissaan ”puheen tasolla”. Mitä tehdään toisaalta, jos työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulu on myös työpaikka, jossa koulukiusaamiset vain jatkuvat.

Koulutusta koskevissa asioissa  voidaan kysyä, jäädäänkö valmistuttua hyödyttämään kotiseutua vai mahdollisesti oppilaitosten vaikutusaluetta. Yleensä opintosuoritustensa jälkeen päädytään niille paikkakunnille, joka vastaavat parhaiten odotuksia. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisen kannalta.

Kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä. Virallisluontoisten tekstien luettavuuden on oltava selkeää. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava. Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää.

Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus ovat myös arvioitavia kohteita. Päätöksenteon ratkaisut tehdään yleensä  hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Perusteltua on kysyä, millä tavoin Euroopan unionin  menettelyt ovat tukeneet maamme hyvinvoinnin kehittämistä.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

Reservin upseeri

Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni

Kiuruntie 11

70340 Kuopio