Metsiemme kasvun hidastuminen alkoi Pohjois-Suomesta
Käymme metsäkiistelyä siitä, että hiilinielut olisivat romahtamassa. Tämän mukaan puuston kasvu olisi hidastumassa. Näin on Luken tilastojen mukaan tapahtumassa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa (kuva 1a).
Pohjois-Suomi puski parhaimmillaan (2009-2013) puuta 31,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kaudella 2014-2018 se oli 30,6 miljoonaa kuutiota ja kaudella 2019-2021 enää 28,0 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Käännös vähäisempään kasvuun tapahtui Pohjois-Suomessa yhtä inventontikautta aikaisemmin kuin koko Suomessa keskimäärin (kuva 1b). Kansallinen kasvumme oli kaudella 2009-2013 tasolla 106 miljoonaa kuutiota vuodessa, seuraavalla kaudella (2014-2018) vielä hivenen enemmän eli 108 miljonaa kuutiota. Keskimääräinen kasvumme kääntyi laskuun vasta viimeisimmällä inventointikaudella 2019-2021, nyt tasolle 103 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Mitä Pohjois-Suomen metsänhoidossa on viime vuosina tapahtunut? Antavatko metsäisen Pohjois-Suomen metsänhoidon muutokset vihjeitä siitä, mitä koko Suomen metsille on tapahtumassa?
Metsäntutkimuslaitoksessamme aiemmin vaikuttanut, sittemmin Ruotsiin, Uppsalan yliopistoon siirtynyt professori Gustaf Sirén opetti 1900-luvun puolivälissä, että Pohjois-Suomen metsät olivat silloin kunttaantumassa. Väitöskirjallaan hän osoitti, että kuntta eli maanpäällinen pintakasvillisuus ja sen alla oleva tuore humuskerros, paksuuntuu vuodesta toiseen. Pohjoisten kuusikkojen tulevaisuudelle Gustaf Sirén loi myös erikoisen uhkan käsitteen: itsemurhakuusikko.
Vahvan kuntan seurauksena maaperän tehoisan lämpötilan summa laskee. Se heikentää puun kasvua. Niinhän alhaisemman tehoisan lämpötilan summan (mitataan normaalisti maaperän yläpuolella) tiedetään hidastavan myös esimerkiksi viljojen kasvua ja tuleentumista.
Metsien kuntan poistivat aikaisemmin luonnon omat metsäpalot. Palon jälkeen maaperän humus on ohut, se on pinnaltaan tummaa ja se imee auringon lämmittävää säteilyä. Puiden kasvuolosuhteet paranevat.
Toistuvista metsäpaloista pääsimme kyllä oikeutetusti eroon. Kehitimme kattavat metsäautoteiden verkostot ja etevän metsäpalon torjunnan.
Gustaf Sirén opetti, että metsäpalojen aikakauden mentyä kangasmetsien kuntta on otettava metsänhoidon uudeksi kohteeksi. Kuntta on käännettävä avohakkuiden jälkeen maan alle, auraamalla. Tummapintainen maaperä lämpenee. Istutetut puun taimet lähtevät kunnon kasvuun.
Lämpenemisen myötä maaperän mikrobisto hengittää voimallisemmin ja lähettää puiden lehvästölle hiilidioksidia. Tänään se lasketaan ehkä liian yksipuolisesti vain hiilidioksidin päästöiksi. Mutta hiilidioksidi on itse asiassa kasvikunnan tärkein lannoite. Noin puolet kasvien kuivamassasta on alkuainehiiltä.
Vaikuttava hiilidioksidillä lannoituksen esimerkki ovat kasvihuoneet. Kun hiilidioksidia lisätään kasvihuoneen ilmaan, parantuu tomaatin, kurkun ja salaatin kasvu 20 – 30 prosenttia.
Metsäauraus oli metsien tehokkaimpia hoitotoimiamme 1900-luvun loppupuoliskolla. Auraus sai varsinaisen käytännön tason sysäyksensä 1982, kun eduskunta sääti erillislain Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta. Lapin laki takasi 100-prosenttisen valtion tuen vajaatuottoisten metsien uudistamiseen Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa. Lapin lain rahoittamana uudistettiin kaikkiaan 160000 hehtaaria vajaatuottoisia metsiä vuosina 1983-2002.
Kangasmaiden auraus oli yleisin Lapin lain kannustama maanmuokkausmenetelmä. Sen osuus viljeltyjen kohteiden lukumäärästä oli alueellaan 54 prosenttia. Lapin laki antoi sykäyksen myös koko Suomen metsämaiden muokkaukselle.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen metsäauraus hiipui, maisemasyistä. Tänään metsäauraus on harvinaista. Metsäauroista pääosa on romutettu, muhkeimpia on museoitu.
Metsäaurauksen tilalle on tullut äestys, laikutus ja mätästys. Toki nekin saavat maaperän tummenemaan ja lämpiämään. Mutta teho ei ole enää sama kuin alkuperäisessä aurauksessa. Sitä paitsi Luken tilastot kertovat (kuva 2), että metsänhoidollinen maanmuokkaus ylipäänsä on tämän vuosisadan puolella hidastunut, hieman samaan tahtiin kuin metsiemme kasvu.
Ovatko pohjoiset metsämme kunttaantumassa jälleen? Joko metsänhoidon hienoinen hiipuminen on alkanut vaikuttaa Pohjois-Suomen metsien kasvuun, vaikuttanut osaltaan noin kymmenen vuotta jo kestäneeseen kasvun heikkenemiseen? Tuleeko metsänhoidon hiipuminen jarruttamaan metsiemme kasvua myös tulevaisuudessa, ja vaikuttamaan koko maan tasolla?
Gustaf Sirénin opit ja viime vuosisadan kokemukset ovat valmiina, kun päätämme saada pohjoiset ja muutkin metsämme takaisin kasvuun.
*****
Viite muokkauksen kehittymisestä vuodesta 2001 (luke.fi): Metsänhoidollinen maanmuokkaus 2000-luvulla
Lisäviitteitä:
Viite 1: Jalkanen, R. (toim.) 2018: Metsän uudistaminen Pohjois-Suomen erityisolosuhteissa.
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/542534/Jalkanen,%20R.%20toim.%202018.%20Mets%C3%A4n%20uudistaminen%20Pohjois-Suomen…%20.pdf?sequence=1
Viite 2: Pohjois-Suomen ja koko Suomen metsien kasvu
https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__06%20Metsavarat/1.24_Puuston_vuotuinen_kasvu_metsa_ja_kitu.px/table/tableViewLayout2/
Viite 3: kasvihuoneen hiilidioksidilannoitus
https://www.linde-gas.fi/fi/processes_ren/modified_controlled_atmospheres/carbonioxide_fertilization/index.html
” Ilmastopaneelin Ollikainen kävi viimein kuultavana Säätytalolla ja varoitti: tuleva hallitus joutuu kuittamaan miljardien kustannukset hiilinielujen romahtamisesta” (YLE)
Ristiriitaista … joudutaan maksamaan miljardeja siitä ettei ole hoidettu metsien ’kuntaa” oikein, eli päästetty pintakasvusto liian paksuksi, jolloin metsät eivät kasva tarpeeksi hyvin?
Ollikainen taas väittää että metsiä hakataan liikaa.
Jos metsiä hoidettaisiin ja lannotettaisiin riittävästi, metsien hakkuilla ei olisi väliä.
Jos hiilidioksidia olisi enemmän metsissä, ne kasvaisivat paremmin.
Maallikko ei ymmärrä …
Ollikainen väitti juuri A-studiossa että maaperäpäästöt (hiilidioksidi) ovat kasvaneet ovat liikaa
Ilmoita asiaton viesti
Katselin juuri saman a-studion. Hyvin vältettiin puhumasta selkokielellä, mistä on kysymys. Toimittaja ei ollut tehnyt kotiläksyjä esimerkiksi selvittämällä, onko Ruotsi muuttanut hiilinielujensa laskutapaa? Onko kukaan tutkinut, onko meidän laskutapamme tapamme sama kuin Ruotsissa? Olemme ainoat boreaalisen vyöhykkeen EU-maat. Nyt näyttää siltä, että meistä halutaan tehdä EU:n hiilinielureservaatti. Miksi? No tietysti siksi, kun metsiä on vähän muissa maissa ja niihin ei haluta koskea.
Ollikaiselta tuli sellainen väite, että etelämpänä metsät voivat ollakin suurempia hiilensitojia kuin täällä boreaalisella alueella. Kuitenkin on yleisesti hyväksytty asia, että boreaaliset metsät sitovat eniten hiiltä ja nimenomaan pysyvästi maaperään.
Näitä laskentatapojen muutoksia ajatellessa minun luottamukseni laskentamenetelmiin on nolla. Nasan mittauksiin perustuvat tiedot osoittavat, että Suomi ja Ruotsi ovat vahvoja hiilinieluja. Olen kokemuksesta oppinut, että jos pitää valita, kumpi on luotettavampi: mittaus vai malli (laskentatapa), valitsen aina mittauksen.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on vain kolme muttaa. Ensinnäkin, tuossa Nasan tuloksessa on iso luottamusväli, jonka sisälle mahtuu myös se vaihtoehto, että nielu onkin negatiivinen. Toisekseen, mittaustapa on kalibroitu malleilla, joten on vähän erikoista väittää, että se olisi jotenkin luotettavampi kuin jokin toinen menetelmä. Ja kolmas, tärkein, se mittaa eri asioita kuin LULCF-laskenta.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilinieluvillitys on mennyt yli äyräitten. Suomelle on tärkeintä, että metsiä hoidetaan kaikilla niillä hyviksi todetuilla keinoilla, jotka ovat saaneet aikaan tähän mennessä koetun jatkuvan metsän kasvun, mikä nyt siis on vaarantumassa.
Keinoja ovat soistuvien metsien ja soiden ojitus, ojien kunnossapito, metsälannoitus, ajoittainen harvennus ennen päätehakkuuta ja päätehakkuun jälkeen maapohjan auraus/muokkaus sekä uuden metsän kylvö tai istutus. Maapohjan muokkaus jatkuvan kasvun turvaamiseksi on käytännössä mahdollista vain avohakkuun jäljiltä.
Ovatko Suomen metsät sitten ja kenen mielestä niin sanottu hiilinielu tai ei, on merkityksetöntä. Hiilijutut, mikäli niihin uskotaan, ratkaisevat Kiina, Intia, Indonesia ja muut hiilen suurvallat, Suomi ja sen metsät ovat mitättömyys tässä pelissä, mutta perusta Suomen hyvinvoinnille.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on optimointikysymys. Jos me vain ja ainoastaan haluamme maksimoida puuntuoton, niin sitten kaivetaan ojia ja raadellaan hakkuuaukioiden maaperä kulkukelvottomaan kuntoon. Muunmuassa. Näinhän meillä on tehtykin. Seurauksena on mm. vesistöjen sameneminen. Myös metsiemme sisältämä puu on kuutioina per hehtaari laskien vähäinen ja ikärakenne kovin nuori. Minuakin metsänhoitaja varoitti, että jos puut kasvavat liian järeiksi, ne eivät enää mahdu sahalla koneisiin ja arvo laskee.
Mutta todellisuudessahan kyseessä on monitavoiteoptimointitehtävä. Me tarvitsemme metsien talouskäyttöä, mutta samalla on syytä tiedostaa, että nykyiset menetelmät ovat liian rajuja. Tarvitaan lisää suojelualueita erityisesti eteläisessä Suomessa ja metsillä pitäisi nähdä niiden muukin arvo kuin puunmyyntitulo.
Ilmoita asiaton viesti
10.1029/2020JD033590
Variability of Surface Radiation Budget Components
Over the U.S. From 1996 to 2019—Has Brightening
Ceased?
John A. Augustine1 and Gary B. Hodges1,2
Ym. lähteessä on havaittu USA:n SW säteilyn lasku alkameen 2012.
Todennäköisesti tapahtunut myös Suomessa. Ainakin VMI_13 kohdalla on metsän kasvussa notkahdus.
https://luke.fotoware.cloud/fotoweb/archives/5044-Jaa-Share/Folder%2045/VMI100_Kari-T_Korhonen_final.pdf.info
Tämähän voi olla sattumaa, mutta jos ei ole, niin maapallon vihertyminen ei johdu pelkästään CO2 lisääntymisestä?
Ne syklit, ne syklit.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos artikkelista! Se selvensi minulle tuota hiilinielujen romahdusta. Pitemmästi sitten omassa blogissani:
https://roskasaitti.wordpress.com/2023/05/09/selvennysta-hiilinielujen-romahdukseen/
Niin sitä ihmettelen, että miksei se ole niin, että EU-maat maksavat Suomelle vähemmän, jos meidän hiilinielumme supistuvat? Vaan että me maksamme siitä supistumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ohessa myös ehkä maailman siteeratuimman ilmakehätutkijan, akateemikko Markku Kulmalan tietopaketti Suomen metsien hiilinieluista muutaman vuoden takaa.
Suosittelen lukemaan ja seuraamaan muutamaa videoclippiä.
https://dynamic.hs.fi/2019/hiilinielu/?_ga=2.148810807.1686738319.1565087693-1950853678.1445625537
Ilmoita asiaton viesti