Puupelletille tuli uusi tarve, pikapelletin tarve

Kuivattu lämpöjyvänen, puupelletti on kuulunut viime vuodet syrjittyihin energialähteisiin. Ukrainan kriisi muutti tilanteen. Fossiilienergian, energiapuun ja sähkön tuonti pysähtyivät Venäjältä. Kotimainen puuvoima palasi pöydälle. Erityisesti puupelletille löytyi sen alkuperäinen tarve, huoltovarmuuden tarve.

Puupelletti on keksintönä puolen vuosisadan ikäinen. Idean isä on saksalaissyntyinen Rudolf W. Gunnerman. Hän patentoi Yhdysvalloissa 1976 Woodex-pelletin. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä huoltovarmuuden parantajaksi, fossiilienergian vaihtoehdoksi.

Suomessa puupelletin valmistus alkoi 1997 Etelä-Pohjanmaan Vöyrissä. Pellettiä auttoi, kun energiahakkeesta oli kertynyt yli kymmenen vuoden kokemus. Hakkeella on kolme kiusallista ongelmaa, joihin pelletillä on ratkaisu.

Hake on normaalitilassaan tuoretta, ja sitä on homevaaran vuoksi vaikea varastoida. Pelletin kosteus on kuivan viljan luokkaa, 10-15 prosentissa. Pellettiä voi varastoida siiloissa vuosikausia, viljan jyvien tapaan.

Toiseksi, puun eri osista saadun hakkeen palakoko vaihtelee. Raakahakkeen koneellinen siirtely onnistuu vain isoissa lämpölaitoksissa. Tasalaatuinen pelletti soljuu putkikuljettimissa niin pienvoimaloissa kuin pientaloissa.

Kolmanneksi, hake on huokoista. Se vie kuljetuksissa tilaa. Irtohaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Pelletöinti tiivistää energian: yksi pellettikuutio vastaa neljää kuivaa hakekuutiota. Tiivistä pellettiä laivataan jo maailmalla kannattavasti mantereelta toiselle.

Pelletillä on monipuolinen huoltovarmuuden etu. Pellettiä voi varastoida aivan eri tavalla kuin vaikkapa tuulisähköä tai maasta sähköllä pumpattua lämpöä. Pellettiä voi kuljettaa maamme sisällä, ja vientinä myös maakaasun puutteesta kärsiviin Euroopan maihin. Biovoimaloihin ei kohdistu samanlaisia räjähdys- tai säteilyuhkia kuin ydinvoimaloihin.

Puupelletille koitti uusi aika. Huoltovarmuus tarvitsee pikaisesti lisää lämpöjyväsiä. Puupelletin markkinahinta Euroopassa on noussut jo 2,7 -kertaiseksi kuluneen vuoden aikana (kuva).

Puupelletti on kaasulämmitteisten talojen parhaita varapolttoaineita. Euroopassa on ostettu jo kymmeniä tuhansia pellettipolttimia omakotitalojen takkoihin.

Pelletin raaka-ainetta meillä Suomessa riittäisi. Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen rästejä on heti korjattavissa miljoonan hehtaarin luokkaa. Pellettiä voisi tehdä myös metsänmuokkauksen kannoista.

Euroopan unionissa vaikuttaa kuitenkin vihreän siirtymän koulukunta mikä haluaisi lopettaa metsäenergian käytön luonnonmetsistä. Onneksi meillä on koulukunnalle vaihtoehto: metsäpuiden lyhytkiertoviljely kesantopelloilla ja turvesoiden pohjilla.

Nopein vaihtoehto on jo puoli vuosisataa tutkittu energiapaju. Pikapellettiä voisi heti valmistaa 1-3 vuoden kiertoajalla kasvatetusta viljelypajusta.

***

Lähteitä pelletin tarpeesta ja hinnasta:
https://yle.fi/uutiset/3-12598413
https://yle.fi/uutiset/3-12629614

Pelletin markkinahinta Euroopassa (kuvassa):
https://www.propellets.at/en/wood-pellet-prices

 

+3
Veli Pohjonen
Sitoutumaton Kuusamo

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston agronomi (1972), maatalous-
ja metsätieteiden tohtori (1975) sekä metsänhoitotieteen dosentti (1989). Hän toimi professorina Joensuun yliopistossa 1990-1999. Hän kirjoittaa maa- ja metsätaloudesta, laajemmin biotaloudesta, sekä Suomen että kehitysmaiden näkökulmasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu