Työperäinen maahanmuutto
Työperäinen maahanmuutto esitetään yleensä kvantiteetti-asiana eli jonain jossa olisi aihetta olla ottavinaan kantaa asioiden suuruuksiin ja määriin sekä näiden suhteisiin. Tässä viitekehyksessä kokoomuslaisen ja perussuomalaisen perusväittämän vertaaminen keskenään on kiinnostavaa.
Kokoomuslainen perusväittämä: työperäistä maahanmuuttoa on liian vähän;
Perussuomalainen perusväittämä: työperäistä maahanmuuttoa ei paljon edes ole olemassa.
Äkkiseltään noiden kahden argumentin luulisi olevan lähellä toisiaan ellei peräti sama asia mutta nepä ovatkin mahdollisimman kaukana toisistaan. Kokoomuslainen sanoo että sitä työperäistä maahanmuuttoa jota jo on pitäisi saada enemmän, ja perussuomalainen sanoo ettei sitä sellaista edes ole joten sitä ei ole mielekästä olla haluavinaan lisää.
Keskustelun yllä on asia josta ei kai ole sopiva puhua: suomalainen elintaso laskee ja tulee laskemaan.
Jos pumppaamme Suomen täyteen matalapalkkaisia muunmaalaisia jotka jatkavat toimeentuloaan tulonsiirroilla edistämme kantaväestön laiskottelua ja työkunnon rapistumista (lue psykiatristen ja muiden terveydellisten ongelmien lisääntymistä), mikä johtaa ennätysmäisen nopeaan väestönvaihtoon sekä Ruotsista tuttuihin järjestysongelmiin ja yleiseen laittomuuteen.
Jos vedämme työperäisen maahanmuuton rajan todelliseen työperäisyyteen ja laitamme laiskat suomalaiset takaisin töihin josta he pari-kolme vuosikymmentä sitten – suurella mielihalulla – vieraantuivat, työteho sakkaa, kaikenlainen ay-napina lisääntyy, markkinatalouden vähäiset ilmentymät väistyvät sääntelytalouden tieltä, ja elintaso laskee, jolloin meistä tulee jälleen se ”hyvällä tahdolla länsimaa” kuten 70-80-luvuilla.
Kahden vaihtoehdon paremmuutta voisi verrata vaikkapa vertaamalla niiden todenperäisyyttä: perussuomalainen väittämä on tietenkin todenperäinen koska maahanmuutto ei voi olla työperäistä jos töihin tulija astuu saman tien pysyväisluonteisesti tukien piiriin.
Sitä paitsi: perussuomalaisten valtaosa vastustaa korporaatiofasismia ja sääntelytaloutta sekä ay-napinaa. Jos kaikilla suomalaisilla olisi yhtä terveet asenteet, voisi ”kolmas vaihtoehtomme” olla vähemmän ikävä ja suorastaan miellyttävä!
Käsittämätöntä, jos Kokoomus ja PS täysin erilaisilla katsannoillaan työperäisestä maahanmuutosta mahtuvat samaan hallitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
EK: ”Jos tuloraja on korkea, Suomi ei saa ulkomaista työvoimaa, vaikka työvoimapula huutava”
Normikummastelija kysyy, saako yritys paremmin työvoimaa, jos palkka on
A) korkea
B) liian matala
C) ei tarjota palkkaa ollenkaan
Tähän alle voi kommentoida oman mielipiteensä ja perustelut.
Ilmoita asiaton viesti
Osittainen vastaus: ilmaista työvoimaa on yrityksille ja yhteisöille nykyisin tarjolla hyvin paljon koska erilaisilla opiskelijan ja harjoittelijan statuksilla tai työnsuunnittelijan tittelillä tehdään työtä josta varsinaiset työtiimit tai ainakin niiden päälliköt vetävät bonukset kotiin. Meno lähentelee jotain itäeurooppalaista mafiameininkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä porukalla tulisi saada työt tehtyä, kun teemme töitä itsemme vuoksi.
Mikä on tilanne, jossa joku kansa ei tule toimeen, ilman toisiin nojaamista, kun kyse jostain perusvaa laatua olevasta ongelmasta, joka näyttäytyy luonnollisen ratkaistavalta.
Mitä tässä kalastellaan lisää?
L…
Aivan eri asia on se, millä tavoin tavanomaisesti nojaudumme erikoistujiin, joita voi olla jonkin verran maan ulkopuolella. MM kauppaa voidaan perustella tässä hiukan, mutta että aletaan operoida ihmisten massasiirroilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki maassa tehty työ kasvattaa maan varallisuutta.
Ongelma on se että jos tulee väkeä joka lisää varallisuutta vähemmän kuin ”keskiverto” niin he pienentävät jokaisen yksilön yksilöllistä varallisuutta eli todellisuudessa köyhdyttävät maassa jo olevia koska näiltä täytyy ottaa varallisuutta että tulija tulisi toimeen.
Jos ajatellaan karkeasti niin että jos maahan tulee 10 000 henkilöä jotka keskimäärin ansaitsevat puolet siitä mitä maassa asuvat (oletetaan että maassa asuva ansaitsee sen verran että tulee toimeen) niin tuo toinen puoli täytyy otta maassa jo olevilta. Tarkoittaa että verotusta täytyy kiristää sen verran että pystytään elättämään ja huolehtimaan 5000:a ihmisestä.
Työperäisellä maahnamuutolla tarkoitetaan kai todellisuudessa ja annetaan kuva että tulija tulee ”työn perässä”. Ja ”työllä” halutaan antaa mielikuva siitä että tulija tulee toimeen työllään.
Toisille ”työperäinen” tarkoittaa sitä että tänne tullaan työhön joka todellisuudessa ei elätä vaan tulijan täytyy saada sosiaalisia tulinsiirtoja selviytyäkseen. Tämä on itse asiassa sama kuin että yhteiskunta, me kaikki veronmaksajat, maksamme oan tulijan palkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä kannattaa ajatella hajoita-ja-hallitse -tarpeen mukaisina toimina, oli tietoista tai tuottamuksellista.
Yleensäkin, jos on jokin helpostikin näkyvä ongelma… kannattaa penkoa enemmän taustoja ja ymmärtää kokonaisuus, miksi jotain simppeliongelmaa ilmenee.
Ratkaisut yksioikoisena noissa, voivat olla tilanteen lykkäystä, jolloin ongelma vaikutusaika kasvaa entisestään, ja hankaluuskertymät, samalla kun monipuolistuvat.
Paitsi että kehitys ja aito paraneminen on usein monipuolistumisen takana… sama koskee toistakin suuntaa, tarkoitti tämä sitten vaikka sitä, että jotain sopivaa osataan valita / painottaa, siitä entisestä.
Ajatellut näistä niin, että tilanteita syytä kuunnella tarkasti, ja estää pseudoratkaisut, ja pyrkimykset, koska perusongelmia jos taustalla, nämä eivät ole yhtä hyvin havaittavissa, peittelyn jälkeen, etenkin jos tätä käytännössä pakko orjentoitua arvioimaan sopivana, jos vaikka oma osuus olisi se sitoumus, ja paikka, ja sen ansainta hyötyä perustelevana.
Ilmoita asiaton viesti
Eilisessä A-talkissa asia esitettiin selkeästi.- Me tarvitsemme valtavasti työvoimaa, tai sitten hukka perii. Toisaalta meillä ei ole rahaa tai valmiutta maksaa sellaista palkkaa, jolla saataisiin työttömiä töihin tai edes ulkomaalaistaustaisia töitä tekemään.
Työvoimaa kiihkeästi haluavat yritykset eivät tuota riittävästi kyetäkseen sopimusten mukaisiin palkkoihin, vaan on löydettävä halpatyövoimaa töitä tekemään, jotta viivan päälle jäisi edes jotain.
Tietysti ei ole edes tarkoitus että kukaan tulisi toimeen tai varsikaan kykenisi maksamaan asumistaan Suomesta tarjolla olevalla palkalla, maksimissaan 1500 eur miinus verot.
Ei liene muuta mahdollisuutta kuin käyttää työhön vankityövoimaa tai komentaa varusmiehet töihin, kuten 60- luvulla.
Toisin sanoen ei itku auta työmarkkinoilla, kun ei rahat riitä….. lauloi Irvin.
”Jos työ herkkua olisi, niin herrat sen tekisivät.”
Taitaa seuraavien sulkupolvien täytyä aloittaa työnteko jo nuorena ja jättää harrastukset sikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa no, eikö se nyt ole ihan järkevää käytöstä että a) ei yllikouluta itseään eikä loju oppilaitoksissa ylimääräistä aikaa vaan menee koulun jälkeen töihin ja b) koettaa pysytellä sellaisessa kunnossa että jaksaa eläkeikään asti.
Tämän vuosituhannen alussa meillä yleistyi tapa että koulutusta pidettiin ”elämänlaatuun panostamisena” tai jonain sellaisena – en väitä etteikö se usein sitäkin tee – ja eläkkeelle jäätiin aivan väkisin tuntuvasti ennen 64 ikävuotta, jo alle kuusikymppisinä. Konstilla sun toisella, joita silloinen lainsäädäntö suorastaan tulvi.
Työn ylenkatsominen ja väheksyminen ja sitä myöten vieroksuminen saisi kiireen vilkkaan meidän maassamme loppua! Ja sitten tietenkin ihmiset jonninjoutavista konsultinhommista oikeisiin töihin kiiitttoooos.
Ilmoita asiaton viesti
Opin aika hyödyllisiä asioita, kun teknilliseen opistoon päästäkseen vaadittiin 20 kk minimi työharjoittelu. Sehän tarkoitti työhön menoa 3-4 kesänä ilman mitään lomaa lukiossa tai Lukion jälkeen.
Moni asia kirkastui työelämässä vanhempien kirvesmiesten opettaessa.
Opiskelun jo alettua oppilaitoksen yli-opettaja valvoi että kaikilla oppilailla oli työpaikka. Viimeisinä kahtena vuotena menimme myös talvella työhön klo 8.00-12.00 väliseksi ajaksi ja luennot päättyivät klo 20.00. Sitten olikin vielä hyvää aikaa tehdä kotitehtävät..
Näin meistä tehtiin hyvä työläisiä teollisuudelle. Kukaan ei jäänyt työttömäksi koulun päätyttyä.
Siihen aikaan koulunkäynti oli kurssimuotoista, mitään valintoja ei voinut tehdä. Kaikki sujui yhtenä pötkönä alusta loppuun ja ketään ei jätetty
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuosta kerry 20 kuukautta millään laskuopilla.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi opettajien laskupää ei ollut kovin terävää. Pääasia oli että oppilaan työtodistuksista löytyvä harjoitteluaika yhteenlaskettuna oli 20 kk.
Työharjoittelun ajankohtaa ei oltu määrätty. Pääsykokeeseen mennessä hankitusta työharjoittelusta sai myös pisteitä Oli edullista hankkia osa harjoittelusta etukäteen.
Minun kohdallani vuonna 1970 otettiin kurssille 22 oppilasta, joista puolet oli varannut opiskelupaikan jo edellisenä vuonna ja mennyt suorittamaan varusmiespalvelusta.
Uusille hakijoille jä 11 opiskelupaikkaa kilpailtavaksi. Kaksi päiväisitä pääsykokeista saatava maksimi pistemäätä oli 100 pistettä ja minä poloinen sain 84 pistettä, joka olin alin hyväksytty piste määrä. Samalla 84 pisteen saavutuksella pääsi opiskelemaan neljä kokelasta.
Jokainen hankittu piste oli tarpeen. Eräänä pääsykoe aiheena oli suomenkielen koe, jonka arviointi ei olluit aivan yhtä täsmällistä kuin laskutehtävien arviointi. Täysin oikein suoritettu lasku antoi täydet 10 pistettä, mutta miten arvioida tarkasti ainekirjoitusta?
Eli hyväksyttyä työhrjoittelua kannatti ja oli suositeltavaa suorittaa muinakin aikoina kuin kesälomina. Kesäloman pituus opistossa oli 4 kk, mutta silloin oli jo monen työharjoittelut suoritettu paitsi Lukiossa opiskelleillä saattoi olla vajausta.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä (TKK) oli harjoitteluaika määritelty viikkoina. En kylläkään muista kuinka monta viikkoa vaadittiin. Itse olin opiskeluaikana töissä ainakin 3 vuotta, joten harjoittelua tuli riittävästi.
Pääsykokeet olivat nelipäiväiset, kaksi matikkaa ja kaksi fysiikkaa, 6h/päivä.
Ilmoita asiaton viesti
HTO:ssa kokeet oli muistaaksen kaksipäiväiset. Kokeen läpäisseet saatettiin sitten kurssimuotoisen opiskelun päätteeksi vaikka väähän väkisin onnelliseen loppuun. Työnanatjat kävivä kehumassa yrityksiään kilvan viimeisenä keväänä. Eikä kaikille riittänyt ihan haluttuja uusia työntekijöitä,
Itse koin että työharjoittelussa oppi paljon ja teoria opiskelua täydentävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Alkaa vaikuttaa siltä, että hyvinvointivaltiomme ylläpito voidaan turvata vain liberaalilla eutanasia-lainsäädännöllä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se työvoimapula kovin lujalla äänellä huuda sillä viimeiset tiedot osoittavat työttömyyden vain kasvavan ja vapaiden työpaikkojen määrän pienenevän.
Tilastokeskus: ”Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 222 000, mikä oli 29 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.”
TEM: ”Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 7 400 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin huhtikuussa 74 400. Kaikkiaan avoinna oli 170 300 työpaikkaa, mikä on 70 400 vähemmän kuin vuosi sitten.”
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se outoa kun avoimia työpaikkoja on 170 000 ja työttömiä työnhakijoita 222 000.
Tuskin nuo avoimet paikat alkuukaan kaikki ovat koodareita saati sitten akateemisen koulutuksen vaativia.
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkä kaikki avoimet työpaikat ole julkisesti avoinna. Mutta lukuun olisi sitten kai otettava ne väkisin irtisanomislainsäädännön kankeuden takia työpaikassa pidettävät, joiden työpaikat olisi työnantajan mielestä parempi pitää kokonaan miehittämättä. Eli joiden työpaikat ovat ei-työpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
”Työperäisen” maahanmuuton tulorajoja voitaisiin laskea myös siten, että jokaisen maahantulijan tulisi maksamillaan veroilla elättää yksi maassa oleva työtön. Keskivertoista palkkaa n. 3000 euroa saava maksaa veroa noin 750, jolla ei makseta edes takuueläkkeen suuruista elantoa. Tulorajan tulisi siis olla reilusti yli 3000 euroa!
Ilmoita asiaton viesti
Työperäisellä maahanmuutolla syrjäytetään suomalaisia työttömiä työmarkkinoilta pysyvästi.
EK:n ja Kokoomuksen intohimon sivutuote, mikä ei niitä kiinnosta ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Se on vieläkin tuo vanha talon tapa voimassa.Vanhin poika isännäksi. loput kakarat kouluun ja niistä tulee vallelmanneja ja kirkkoherroja likat naimisiin. Renkiä ja piikoja ei lasketa.
Ilmoita asiaton viesti