Talousmetsillä menee mukavasti

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, kun biotalous ketjuttaa lähivuosina tehtaitaan Kemijärveltä Kemiin, Ouluun, Paltamoon ja Kuopioon, jo valmistuneen Äänekosken jatkoksi.

Yhdessä biotuotetehtaiden tuleva lisäpuun tarve on 23,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kolmannes vuoden 2018 poistumasta (hakkuut + luonnonlahoama). Poistuma oli ennätystasolla: 93,7 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Pääosin hakkuista johtuva poistuma lisääntyy ajan myötä, mutta niin lisääntyy myös puustomme kasvu.

Metsänkasvun pyöreitä merkkipaaluja tunnemme Suomessa kolme: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on metsiemme koko vuosikasvu, runkoina.

Viidenkymmenen miljoonan kuution pohjapaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti tämä tapahtui vuonna 1948. Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari opetti, että heikko kasvu johtuu pitkälti kangasmetsiin hiipivästä soistumisesta.

Huikari oli kerännyt väitöskirjaansa soistumisen mittausaineistoa Perämeren maankohoamisen alueelta. Hän osoitti Simon kunnan ja Kemin maalaiskunnan väliseltä rajalinjalta mittaamallaan aineistolla, että soistumista tapahtuu edelleen ja että sitä tapahtuu nimenomaan kangasmailla. Järvien umpeenkasvun osuus soistumisesta oli vain kymmenen prosenttia.

Kangasmetsien soistumiselle oli saatava loppu. Metsämme oli parannettava, ojittamalla. Alkoi metsänparannuksen kausi. Puu alkoi ojikoilla kasvaa. Nousimme metsänkasvun pohjapaalulla.

Sadan miljoonan kuution paalua aloimme tavoitella 1900-luvun loppupuolella, metsänuudistamisen kaudella. Vajaatuottoiset metsät uudistettiin täystuottoisiksi metsiksi niillä siemenillä ja taimilla, mitä alueen siemenpuut antoivat. Laskennallisesti saavutimme satasen paalun vuonna 2009.

Puuperimältään vakiintuneiden puiden uudistamiseen perustuu myös metsän jatkuva kasvatus. Aiheen nestori, Metsäntutkimuslaitoksen emeritusprofessori Erkki Lähde on opettanut aihetta etenkin metsän etäomistajille jo vuosikaudet.

Nykyajan biotalous haluaa talousmetsistämme biomassaa yhä enemmän. Puun kasvun tähtäimessä on 150 miljoonan kuution paalu. Sen saavuttamiseen eivät metsän parantaminen ja metsän uudistaminen enää riitä. Tarvitsemme etevää metsänviljelyä.

Luonnonvarakeskus on osoittanut, että havumetsiemme vuosikasvu kohenee edelleen 15-30 prosentilla, kun siirrymme maatiaissiemenestä jalostettuihin istutustaimiin. Ne ovat peräisin siemenestä, joka on saatu risteyttämällä sekä tasaisen varmoja kotimaisia että hieman eteläisempiä, kovakasvuisempia ja paremman laadun emopuita.

Havupuun taimen hienoinen eteläisyys sopii lämmenneeseen ilmastoomme. Perimältään hieman eteläisempi puu kasvaa aina pohjoista puuta nopeammin.

Puun kasvu edelleen kohenee, kun viljelyalan ensin muokkaa ja viljelytaimikon sitten perkaa entistä huolellisemmin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Kolmas puunkasvun ponne on täsmälannoitus. Kangasmetsien puut hyötyvät typestä, suometsien puut hyötyvät lämpövoimalan tuhkasta.

Suomen talousmetsillä menee mukavasti, ainakin jos sitä mittaa viljelymetsien terveen puun vuosikasvulla. Osansa metsien hyvinvointiin on antanut kasvihuoneilmiön hiilidioksidi. Sen päivittäinen mittaus ilmakehästä alkoi vuonna 1958 Mauna Loan vuorella Havaijilla. Silloin hiilidioksidin pitoisuus ilmassa oli 315 miljoonasosaa. Tammikuussa 2020 lukema on 413 miljoonasosaa, eli 31 prosenttia korkeampi.

Ilmakehän lisääntyvä hiilidioksidi on metsien kaasumainen lannoite. Metsien ulkopuolella hiilidioksidilla lannoitetaan esimerkiksi kasvihuonemansikkaa ja -vadelmaa. Nekin kasvavat kasvihuoneilmiössä pulskemmiksi ja entistä nopeammin.

Kun jatkamme muuttuneessa ilmastossamme parannetun metsänviljelyn tiellä, kansallinen 150 miljoonan kuution etappi on mahdollinen saavuttaa. Laskennallisesti se voi tapahtua jo vuonna 2038. Tähän paaluun suomalainen biotalous tykästyy.

VELI POHJONEN

Kommentti ja tarkennus 11.1.2020. Luonnonvarakeskus päivitti metsätilastojen tietokantansa 20.11.2019. https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/

Päivitin laskelmat sen mukaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu