Vehnän valttikortti siirtyi Venäjälle

Peltoviljelyämme koetteli ennätyskuiva kesä. Osa heikkokasvuisia viljoja kynnettiin maahan etuajassa. Luonnonvarakeskus arvioi vehnäsadon putoavan kolmanneksella viime vuoden tasosta. Kasvukauden ilmaston muutosta huokaili myös muun Euroopan maatalous.

Katokesän jälkeen on entistä tärkeämpää muistaa että nyt kuivuudesta kärsinyt vehnä on vuodesta toiseen ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa.

Väkirikkaissa arabimaissa väestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväisen vehnäleipään. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Ruokaturvan putoaminen ja lopulta nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.

Edellisen kerran vehnän valttikortti oli maailmanpolitiikan keskiössä 1980-luvulla. Silloinen itänaapurimme Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Neuvostoliiton pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson, mutta sitkeästi kokeiltu kommunistinen maatalous ei vain ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 Neuvostoliitto osti kaikkiaan 28 miljoonaa tuontitonnia ulkomaista vehnää. Se vastasi 100 kiloa eli kahta säkillistä asukasta kohti. Takavuosien maailmankaupan vehnämahti Yhdysvallat täytti samana vuonna vajeen helposti 39 miljoonalla vientitonnillaan. 

Vehnän jatkuva osto lännestä sapetti itänaapuriamme, mutta vehnää ei saatu tasapainoon. Alituotannon maatalous on perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Kolhoosipellot olivat muuttuneet yhtiöpelloiksi. Maauudistuksen myötä pellot olivat alkaneet tuottaa. Venäjä muuttui maailmankaupassa vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

Kehitys jatkui. Satokaudella 2016/2017 Venäjä yllättäen nousi vehnän viennillään maailmankaupan kärkikolmikkoon. Venäjän nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, USA:n 25 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia.

Seuraavalla kasvukauden lukemat yllättivät vielä enemmän. Venäjä vei vehnää 42, EU 22 ja USA 20 miljoonaa tonnia.

Kuivan ja kuuman 2018 kesän jälkeiset satolukemat ovat vielä hieman arvoitus. Yhdysvaltain maatalousministeriön elokuussa päivittämä kauden 2018/2019 ennuste pitää järjestyksen silti selvänä. Venäjä tulisi seuraavalla kaudella viemään 34 miljoonaa tonnia, USA 24 miljoonaa tonnia mutta EU vain 18 miljoonaa tonnia.
 
Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu nettotuonti on ollut viime satokausilla tasolla 44 miljoonaa tonnia. Venäjä yksin pystyy kattamaan siitä jo yli puolet.

Vehnän painoarvo ruoan tuotannossa vahvistuu edelleen ihmiskunnan väkiluvun myötä. Vehnän poliittinen painoarvo vahvistuu niin kauan kuin Venäjä yhtäältä vahvistuu maailman ykkösviejänä ja toisaalta Lähi-itä sekä Pohjois-Afrikka vehnän ykköstuojina.

Vehnän valttikortti siirtyi Venäjälle. Tämä vaikuttaa Euroopan unionin tulevaan maatalouteen. Vehnän viljelyä kannattaa edistää myös metsien Suomessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu