Metsiemme ilmastohiilen derivaatat ja integraalit

EU-komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Väki nimeää suomalaisen metsän liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Äärimmillään metsien biotalous manataan ilmastolle turmiolliseksi, lopulta negatiiviseksi kääntyväksi hiilen nieluksi.

Suomalainen, vuodesta toiseen yhä enemmän puuta kasvattava metsäväki on ymmällään. Hämmennyksen taustalla on Euroopan unionin vaikeaselkoinen hiilen nielulaskenta. Sekaisin menevät derivaatta ja integraali tavalla, jota tulevissa ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa kirjoittava suomalainen abiturientti ei kestäisi.

Tieteessä nielut ja niiden vastakohta lähteet juontuvat käsitteinä 1950-luvun Yhdysvaltoihin, Massachusetts osavaltion MIT-yliopistoon. Siellä tietojenkäsittelyn oppi-isä Jay Wright Forrester loi aiheeseen systeemidynamiikan teorian. Forresterin johdolla teorian tietokonesovelluksiin kehitettiin Dynamo –ohjelmointikieli, mikä tunnettiin Suomenkin yliopistoissa.

Maailman tason sovelluksensa systeemidynamiikka ja Dynamo -ohjelmointi saivat 1970-luvulla, Rooman Klubin ”Kasvun rajat” hankkeessa. Rooman klubi vertaili yhtäältä miten ihmiskunnalle riittävät uusiutumattomien ja uusiutuvien raaka-aineiden lähdevarastot. Toisaalta klubi pohti onko maapallolla riittävästi nieluvarastoja vastaanottamaan elintasomme nousun aiheuttamat jätteet.

Ilmakehää lämmittävän liikahiilen alkuperäinen lähdevarasto on kivihiilessä, öljyssä ja maakaasussa. Niistä saa alkunsa fossiilisen hiilen lähdevirta, hiilidioksidina taivaalle.

Kiertotalous luo hiilelle vastakkaisia varastoja, nieluvarastoja. Ne vähentävät ilmakehään kertyvää hiilidioksidia. Suomalainen metsä on tällainen, varma hiilen nieluvarasto (integraali). Onnistunut metsänhoitomme takaa, että varastoon käy hiilen vuotuinen nieluvirta (derivaatta). – Pelkkä sanan nielu käyttäminen sekoittaa usein, tarkoitammeko integraalia vai derivaattaa.

Luonnonvarakeskus (Luke) on vuodesta 1922 lähtien määräajoin mitannut Hangosta Utsjoelle vedetyillä linjoillaan metsiemme puuston (kuva). Laskennallisesti puuta on vuoden 2018 kasvukauden jälkeen 2547 miljoonaa kiintokuutiota. Kun runkopuun oheen mukaan lasketaan oksat ja juuret, metsiemme hiilen nieluvarasto eli integraali on tasolla 900 miljoonaa tonnia, alkuainehiileksi laskettuna.

Hakkuista ja luonnon lahoamasta huolimatta puustomme pääoma lisääntyi 29,6 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Hiilen nieluvarasto vastaavasti paisui hiilen nieluvirralla eli derivaatalla. Se oli 10,4 miljoonaa tonnia vuodessa, alkuainehiiliksi laskettuna.

Pankkikorkona ajatellen hiilen nieluvirta antoi 1,16 prosentin koron hiilen nieluvarastolle. 

Pitkässä juoksussa talousmetsiemme puu kasvaa koko ajan, uudelleen ja uudelleen. Samalla metsien alkuainehiilen varasto paisuu. Luken jatkuva metsämittaus kertoo, että hiilen nieluvirta on näyttävä vuodesta toiseen. Vuoden 2018 tasolla jokaista suomalaista kohti alkuainehiiltä virtasi metsiimme 1890 kiloa vuodessa.

Uusiutuvaa metsää yhä ansiokkaammin kasvattava metsätaloutemme toivoo, että Suomen onnistuisi pitää tulevissa EU:n ilmastoneuvotteluissa puu parhaana uusiutuvana energiana. Puustossamme on sekä vahva ilmastohiilen integraali että vuodesta toiseen mitattava ilmastohiilen plusmerkkinen derivaatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu