Tikkuviina tuli autoihimme

Vuonna 2107 huoltoasemayhtiö St1 käynnisti Kajaanissa biotehtaansa. Se käyttää raaka-aineena Kainuun ja Koillismaan sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaan lopputuote on uusiutuva polttoneste, puuetanoli.

Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puuetanoli on seoksena bensiinissä.

Bensiinin fossiili/bio -seosajattelu hyväksyttiin Suomessa kymmenisen vuotta sitten, perinteisen poliittisen väittelyn jälkeen. Bioetanolin seos tuli huoltoasemille 2010. Seosajattelu on vahvistunut Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen.

Maailmanmarkkinoilla autojen etanoli asemoitui hieman aikaisemmin kuin meillä. Etanoli pääsi Chicagon tavarapörssiin raakaöljyn rinnalle jo huhtikuussa 2005.

Aluksi bioetanoli maksoi pörssissä kaksi kertaa enemmän kuin öljy. Kun pääraaka-aineen maissin viljely etanoliksi saavutti riittävän laajuuden, etanolin hinta laski. Nyt polttonesteiden hinnat ovat kietoutuneet toisiinsa. Bioenergiasta tuli lopulta jarru öljyn hinnan aiemmin rajusti hypähteleville nousuille.

Bioetanoli on yleistynyt eniten autoilun mahtimaa Yhdysvalloissa. Pörssilistautumisen vuonna 2005 bioetanolia tuotettiin siellä 15 miljardia litraa. Vuoden 2017 tuotanto oli nelinkertainen, 60 miljardia litraa. Se vastaa noin kymmentä prosenttia USA:n autojen koko bensiinin tarpeesta.

Vaikka bioetanoli on valmis fossiiliöljyn vaihtoehto, se ei ole ollut Euroopassa läheskään yhtä haluttua kuin USA:ssa. Eurooppalaisia ruokaviljasta autoihin päätyvä etanoli arveluttaa.

Maissi tai muut viljat eivät ole bioetanolin ainutta raaka-ainetta. Jo 1900-luvun alkupuoliskolla meillä Suomessa osattiin valmistaa etanolia puusta, sulfiittiselluloosan ohessa. Kansankielellä se sai nimen tikkuviina. Alkon tiskillä se tunnettiin Karhu -viinana. Sulfiittisellun tehtaat muuntuivat sittemmin sulfaattisellun tehtaiksi, talous- ja ympäristösyistä. Tikkuviinan tuotanto lakkasi. 

Ennen Kajaanin hanketta tikkuviinan tuotantoa 2000-luvun uusin menetelmin esitti Kemijärven massaliike. Vuonna 2008 se ajoi etanolia sisältävää tuotepalettia vaihtoehdoksi Stora Enson vanhakantaisen sellutehtaan lopettamiselle. Etanoli olisi tullut liukosellun oheistuotteena.

Aika ei ollut vielä viime vuosikymmenellä kypsä tikkuviinan uudelle tulemiselle. Massaliikkeen ehdotus ei johtanut käytäntöön. Stora Enso sulki Kemijärven tehtaansa.

Euroopan komission heinäkuun 2016 ilmastoesityksessä Suomen on pudotettava hiilidioksidin päästöjään 39 prosentilla. Takaraja on 2030, vertailuvuosi 2005. Uudet päästöjen vähennykset painottuvat päästökauppaa käyvän teollisuuden ulkopuolelle, erityisesti liikenteeseen. Tikkuviina sopii tähän tavoitteeseen. 

Voimme esitellä suomalaisen tikkuviinan uuden biotalouden esimerkkinä Euroopan unionin ilmastokokouksissa. Kyseessä on aito toisen sukupolven biopolttoneste, joka tuotetaan vähäisin energiapanoksin. Saamme sen sivutuotteena sahateollisuudelta, missä puru menisi joka tapauksessa polttoon. Emme kajoaisi ruokaviljaan.

Tikkuviinan kautta hiilidioksidin päästöjen vähenemä on varma, ja se on helposti ennustettavissa. Vaikka maailman talous huojahtelisi, yksi ihmisen toimista pysyy vähintään vakiona ellei kasvavana, hänen päivittäinen auton käyttönsä. Tikkuviinan tulo autoihimme vahvistuu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu