Hiilidioksidin sieppaus sopisi metsien Suomelle

Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen EU:n energiatoimijat ottavat kasvihuoneilmiön yhä enemmän tosissaan. Tästä kertoo ainakin ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin pörssihinta. Se on noussut korkeimmilleen sitten kymmeneen vuoteen. Syyskuun alkupuolella päästöoikeuksia sai pörssissä ostetuksi 21 Eurolla hiilidioksidin tonnilta. Hinta on kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna.

Päästömaksun välttämiseksi fossiilivoimaloille on kehitetty menetelmä nimeltä hiilidioksidin sieppaus ja varastointi. Sen esitteli 1977 italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti.

Hiilidioksidi kerätään etenkin kivihiilen voimaloista maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon, johdetaan Välimeren suulle ja haudataan Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyy ja pysyy vettä raskaampana syvänmeren pohjassa.

Ajatus jäi muhimaan tiedekirjallisuuteen, kunnes siitä kiinnostui norjalainen ympäristöjärjestö Bellona. Se esitti 1990-luvun alussa EU-komissiolle suunnitelman hieman muunneltuna. Hiilidioksidi siepattaisiin maakaasuvoimaloista, johdettaisiin paluuputkilla ulkomerelle ja upotettaisiin Pohjanmeren maakaasun kenttien alle.

Sovellus alkoi 1996. Norjan Statoil alkoi pumpata Bellonan ohjeen mukaisesti hiilidioksidia maan lounaispuolella sijaitsevaan Sleipnerin maakaasukenttäänsä.

Statoil varastoi jo 1990-luvun lopulla hiilidioksidia miljoona tonnia vuodessa. Se vastasi vajaata kahta prosenttia Suomen silloisista hiilidioksidin päästöistä.

Hiilidioksidin sieppauksen kannattavuusraja kulkee siinä, missä loppusijoituksen kustannus ja voimalan maksettavaksi langetettu hiilidioksidin päästöoikeus kohtaavat. Ruotsalainen Vattenfall –yhtiö laski pian päästökaupan käynnistyttyä (2004) sieppaamisen kannattavuusrajaksi 20 euroa hiilidioksidin tonnilta.

Pörssihinta oli rajan yläpuolella vielä kesällä 2008. Sittemmin päästömaksun hinta romahti. EU-maiden fossiilivoimaan pohjaavat teollisuuslaitokset vaativat kukin itselleen riittävästi ilmaisia päästöoikeuksia. Niiden holtiton myöntäminen pudotti pörssihinnan. Se kävi alhaisimmillaan alle neljässä eurossa vuonna 2013.

Nyt päästömaksun hinta on palannut yli 20 euron tasoon. Pörssikauppa uskoo EU:n ilmastopolitiikan selkeytyneen; hiilioksidin sieppaus on alkanut taas kiinnostaa.

Kun jätteenä pidettävän hiilidioksidin sieppaa voimalan savusta, kivihiilen maine puhdistuu. Miten uusiutuvalle puuenergialle käy kilpailussa? Tarvitaanko esimerkiksi suomalaista puupellettiä enää, jos kilpailija kivihiileltä poistuu sen ylittämättömänä pidetty päästöhaitta?

Kun puupelletin polttaa voimalassa, siitäkin tulee hiilidioksidia. Sen voi siepata aivan kuin kivihiilestä peräisin olevan hiilidioksidin. Kivihiilellä ja puupelletillä on kuitenkin vissi ero. Edellisen hiilidioksidi on peräisin maan alta, jälkimmäisen taivaalta.

Jos hiilidioksidin sieppaaminen kivihiilestä nollaa päästöt ilmakehään, sieppaus puupelletistä tekee enemmän. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus alkaa vähetä.

Tapahtuu kaksoissieppaus. Ensiksi taivaan hiilidioksidin sieppaavat puut. Välivaihe on puusta tehty pelletti, joka varastoi energian. Pelletti poltetaan voimalassa, ja hiilidioksidi siepataan toiseen kertaan. Lopulta bioperäinen hiilidioksidikin haudataan meren pohjaan tai syvälle maaperään.

Puilla on hiilidioksidin hautauksessa ympäristöetu. Kasvava puu pystyy ainoana suuren mittaluokan polttoaineena poistamaan ilmakehän hiilidioksidia. Puulla voi puhdistaa kasvihuoneilmiön heikentämää ilmaa.

Metsä-Suomen kannattaa seurata päästökaupan tilannetta. Seospolttoon kivihiilen kanssa ja lopulta sen korvaajaksi soveltuu etenkin puupelletti. Se jalostaa ja tiivistää pohjoisen metsäenergian niin, että sitä voi kuljettaa EU:n rintamaiden voimaloihin asti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu