Energiapuun kummallinen hinta

Metsämme kasvavat massoittain pienpuuta, mikä ei ole vielä turvonnut paperi- tai tukkipuun mittaan. Uuden ajan biotalous, esimerkiksi autojemme tulevan biopolttonesteen tuotanto pohjaa paljolti juuri halvan pienpuun varaan.

Läpimitaltaan alle kymmensenttisestä, karsimattomasta puusta maksettiin alkuvuodesta 2018 tien varressa 20,4 euroa kiintokuutiolta (hankintahinta). Hinta on ollut hienoisessa laskussa viime vuodet. Puolet kahdenkympin maksusta soisi ohjautuvan palkaksi metsäänsä kasvattavalle, ja toisen puolen pienpuun korjanneelle koneurakoitsijalle.

Kun puun läpimitta nousee yli kymmenen sentin, puun saa myytyä selluksi. Loppukesästä 2018 selluyhtiöiden maksama tienvarsihinta oli männylle 30,6 euroa, kuuselle 32,7 ja koivulle 31,5 euroa kuutiometriltä. Sellupuu on puunjalostuksen arvopuuta, ja siitä kuuluukin maksaa enemmän.

Energiapuun matalassa hinnassa on mysteeri. Luonnonvarakeskus selvitti sitä jo 2012. Pienpuuta ei nykykonein kympillä tien varteen saa. Esimerkiksi kuusisenttisen puun korjuu maksaa järeällä metsäharvesterilla noin 60 euroa kiintokuutiolta. Korjuu tämän päivän metsäkonein noudattaa karua lakia: kun korjattavan puun keskikoko pienenee, puun kuutiokustannus tienvarressa nousee.

Korjuun kustannus putoaa puun järeytyessä. Kahdeksan senttimetriä paksun puun sai tien varteen 30 eurolla ja kymmensenttisen kuitupuun 20 eurolla, kiintokuutiota kohti laskettuna.

Jos minkä tahansa tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei ole järkeä. Toistaiseksi pienikokoisen energiapuun korjuun tappioista on selvitty tukiaisin. Eduskunta on myöntänyt vuosittain energiapuulle niin paljon KeMeRaa eli Kehittyvän Metsätalouden Rahoitustukea, että hintaero on kuittaantunut.

Energiapuun kehitystyön alkuvaiheessa tukiin oli vara ja niitä tarvittiin. Energiapuun tuotanto ja käyttö kasvoivat maassamme aina vuoteen 2013. Mittavia tappiotukia taidettiin leikata silloin. Energiapuu alkoi seurata vapaan markkinan hintaa, ja energiapuun käyttö kääntyi laskuun.

Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus ja Joensuun yliopisto selvittivät 2013 pienpuun tuotantoa uudelta kannalta. Sen sijaan että pienikokoiset riu’ut kerätään metsästä yksin puin järeillä koneilla, vertailussa oli voisiko pystykasvuston puida kevyellä massamenetelmällä suoraan hakkeeksi. Parhaiten menetelmään sopii tasaiselle maalle viljelty lyhyen kierron paju. Eniten siitä on käytännön kokemusta ja mittaustietoa Ruotsista ja Tanskasta.

Kun metsuri kaataa raivaussahalla korkeintaan kuusi senttiä vahvan energiapajukon ja rangat ajetaan traktorilla tien varteen kasaan, kiintokuution korjuukustannus on 33 euroa. Mutta jos pajukko puidaan viljan tavoin suoraan hakkeeksi, korjuun kustannus putoaa kymmeneen euroon. Ja myytävä tuote on jo valmiiksi tien varressa hakkeena. Viljellyn pajukon kasvattajalle jää loput, kymmenen euroa kiintokuutiolta.

Energiapuun kummallisessa hinnassa on kyse isommasta asiasta kuin poliittisesta kiistelystä tukiaisten myllyssä. Lyhyen kierron energiapuussa ja sen massakorjuussa on kyse viljelyn eli kulttuurin (latinaksi Agricultura) kehityksestä.

Läpi kulttuurimme historian ihminen on siirtynyt keräilystä viljelyyn. Ennen viljat kerättiin sirpillä lyhteiksi, kuivattiin ja jyvät eroteltiin tähkistä työläin menetelmin. Nyt viljat konepuidaan pellolla, jyviksi suoraan siiloon.

Ennen karjan rehuheinä kerättiin soilta, niittämällä se kesällä viikatteella, kantamalla se niittylatoihin ja ajamalla se talvella hevosilla navettaan. Nyt heinä viljellään pellolla ja korjataan traktorilla valkoisten muovipaalien kautta suoraan lehmille.

Biotalouden on jatkossa pohdittava, tuleeko sen biomassa keräilystä vai viljelystä. Historiasta on opittavaa. Pienpuun hinnan mysteeri ratkeaa vasta, kun siirrymme keräilystä viljelyyn.

 

Lähteitä

http://stat.luke.fi/energiapuun-kauppa

Laitila, J. & Vaatainen, K. 2012. Truck transportation and Chipping Productivity of Whole Trees and Delimbed Energy Wood in Finland. Croatian Journal of Forest Engineering 33.

Sihvonen, J., Leinonen, A., & Villa, A. 2013. Pajun korjuu ja varastointi. VTT-R-00761-13. 75 p.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu