Aurinko, tuuli ja metsä yhdistävät uusiutuvan

Tänään Kuusamosta Posion kautta Rovaniemelle matkaava Rukatunturin laskettelija tuijottaa Kitkan Lohirannan kohdalla vaistomaisesti erämaaluonnon ylle. Katse lukkiutuu kairan mäntymetsissä majesteettisesti pyöriviin, seitsemän tuulimyllyn siipiin. Tuulivoima on merkittävin maiseman muutos vuosikymmeniin. 

Jo vuosisadan kestäneellä öljyn poltollamme ja sitä seuranneella ilmastonmuutoksella on hintansa. Tuulimyllyt tulivat metsän päälle. Samantapaisen ilmiön havaitsee Tanskassa. Siellä tuulimyllyt tulivat peltojen päälle.

Tuuli saa alkunsa auringon säteilystä. Aurinko lämmittää epätasaisesti ilmakehää mantereiden ja merten yllä. Lämmöstä johtuvat paine-erot purkautuvat tuulena. Myllyjen tuulisähkö on osa aurinkovoimaa, samoin kuin paneelien aurinkosähkö.

Tyveninä päivinä tuulimyllyjen vieritse matkaava ajattelee, miten tuulivoimaa voisi varastoida. Aurinkopaneeleiden vieressä sama tulee mieleen kaamoksen aikaan.

Metsiemme puut ovat energian varastoinnin pulman ratkaisseet.

Kun auringon säteet osuvat puiden lehvästöön, alkaa elollisen luonnon tärkein ketjureaktio, fotosynteesi jota myös yhteyttämiseksi sanotaan. Lehtivihreähiukkaset muuntavat auringon säteilyn kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi eli biomassaksi. Energia varastoituu elävien puiden runkoihin kymmeniksi vuosiksi, halkopinoihin vuosikausiksi ja hakeaumoihinkin vähintään talven ajaksi.

Hyödynnämme tätä auringon voimaa kotonamme pilkkeinä, pelletteinä tai hakkeena. Metsäteollisuus polttaa kuorta, purua, hukkapaloja ja mustalipeää eli ligniiniä. Kaukolämmön hakevoimalasta virtaa sähköä verkkoomme. Nykyiset sellutehtaat sekä etenkin lisäpuuta käyttävät uudet biotuotetehtaat ovat myytävän perussähkön tuottajia ympäri vuoden.

Puiden aurinkopaneelien rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä ja leviävät laajalle alalle, kun ne on kerran kylvetty tai istutettu. Puut kasvavat lehtensä useaan kerrokseen. Tehdasvalmisteiset aurinkopaneelit sen sijaan pystytetään keinotekoisesti ja vain yhden kerroksen telineiksi.

Havupuiden aurinkopaneeleista tehokkain on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti täystiheässä istutuskuusikossa on neulasten auringonpuoleista pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Avarammassa männikössä neulasten kennoa on vähemmän, kolme ja puolikertaisesti. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät nopeakasvuiset, tiheään viljellyt lehtipuut, kuten jalostetut hybridihaavat ja pajut.

Puiden monikennojen takia kasvavaa kairan metsää ei kannata raivata mekaanisten yksikennojen, aurinkopaneeleiden kentäksi. Paneeleiden tehoalueiksi valikoituvat talojen katot, lähiöiden avoimet takamaat ja puuta kasvamattomat joutomaat.

Maa- ja metsätalouden sekä tuulivoiman voi yhdistää. Tanskalaiset maatilat osoittivat tämän viljamaillaan 1900-luvun puolella. Metsämailla opimme tämän 2000-luvun alussa Pohjanlahden rannikolla. Uusien tuulimyllyjen siivekkeet pyörivät metsässä reilusti puuston yläpuolella, niin kuin ne pyörivät Tanskassa vehnäpellon yllä.

Suomessa metsien puut ovat energian runsauden varasto. Puuvoimasta saatavalla sähköllä voimme puskuroida niin tuulivoiman tyvenet päivät kuin aurinkopaneeleiden kaamoksen.

Kun lisäämme parhaillaan sekä tuulivoimaa että aurinkosähköä, niiden tukena on koko ajan metsä. Tässä uusiutuvan energian kolmikossa kukin tukee toinen toistaan. Keskenään ne eivät kilpaile.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu