Ilmastohiilen manttaaliluvulle tuli tarve

Euroopan unionin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa 2017 uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus oli jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Metsiä tulisi hoitaa jatkossa niin, että tulevien vuosien puustomme varmasti nielee ilmakehän hiiltä. Vaatimus sai lisäpontta kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 raportin kuohunnassa.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla jo 11 kertaa, vuodesta 1921 lähtien. Voimme vastata kruununvoudeille maailman tarkimmilla metsälaskelmilla. 

Vuonna 2018  on metsien puustoon varastoitunutta alkuainehiiltä (rungot, oksat ja juuret) kaikkiaan 900 miljoonaa tonnia. Kun tämä jaetaan Suomen koko maapinta-alalla (30,4 miljoonaa hehtaaria), saamme Suomelle kansallisen hiililuvun eli ilmastohiilen manttaaliluvun. Se on 29,6 tonnia hiiltä hehtaarilla vuoden 2018 kasvukauden jälkeen. Hiililuku kasvaa, eli metsiemme hiilen nieluvarasto paisuu vuodesta toiseen (kuva).
 
Suomen puustosta kasvaa pääosa tavallisilla metsätiloilla. Jokainen kasvukausi saa tilalle aikaan hiilen nieluvirran. Se tulee taivaalta kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin. EU ja kansainvälinen ilmastopaneeli arvostavat metsätilaa alkuainehiilen nieluvarastona ei niinkään myytävinä puun kiintokuutioina.

Yksittäinen metsätilallinen voi laskea oman ilmastohiilen manttaalilukunsa vuosimuutoksineen kirjautumalla metsaan.fi verkko-osoitteeseen. Otetaan esimerkiksi todellinen verkko-osoitteen tila, nimeltään Ilola, Perniön kunnassa. Se on kokonaispinta-alaltaan 21,2 hehtaaria. Siitä on tavanomaista viljelymetsää 13,5 hehtaaria ja luonnonsuojelualueeksi rauhoitettua soistunutta metsää 7,7 hehtaaria.

Puuta Ilolan metsässä on kaikkiaan 1693 kiintokuutiota. Keskimääräinen vuosikasvu on 3,7 kuutiota vuodessa hehtaarille. Runkopuusta viljelyn metsäkuvioilla on 863 ja luonnonsuojelun alueella 839 kuutiota. Alkuainehiiltä on vastaavasti 598 tonnia (viljelyalue 305, varjelualue 293 tonnia).

Ilolan tilan ilmastohiilen manttaaliluku on 28,2 tonnia hiiltä hehtaarilla, laskettuna tilan koko maa-alaa kohti. Ellei hakkuita tehdä, lukema nousee seuraavana vuonna tasolle 29,5 tonnia.

Metsätilojemme hiili kannattaa nostaa pöydälle. Sillä on nimittäin rahallinen arvonsa.

Alkuainehiilen arvo seuraa hiilidioksidin päästökaupan pörssihintaa. Lokakuun puolivälissä 2018 se oli tasolla 18 euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 66 euroa tonnilta.
 
Suomalaiset metsätilat voisivat heti laskuttaa EU:n kruununvouteja hiilen nieluvarastonsa vuotuisesta suurenemisesta. Sehän jarruttaa ilmaston lämpenemistä. Käyttämällä esimerkkinä Ilolan tilan alkuainehiilen vuosinousua sekä EU-pörssin päästöhintaa, tilan vuosilaskutus olisi 1816 Euroa. Siitä viljelymetsien osuus on 1113 euroa ja suojelumetsän 703 Euroa vuodessa.

Jatkamalla nykyistä metsätaloutta tulevat hiilen ilmastolaskutukset olisivat samalla tasolla. Ilmastorahaa tulisi niin viljelyalueilta kuin suojelualueilta. Tarkka metsänhoito nostaisi ilmastotuloa viljelymetsissä.

Kruununvoutien ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Ilmastohiilen manttaaliluvun seuranta kertoo, että metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Metsätiloistamme olisi malliksi muillekin EU-maille. 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu