Ajautuuko ihmiskunta nälänhätään?

Eräs taloushistorian klassisimpia oppeja on englantilaisen Thomas Robert Malthusin vuonna 1798 kehittämä väestöteoria. Sen ensimmäinen peruslause kertoo, että ihmiskunnan luontainen lisääntyminen on vuodesta toiseen kiihtyvää eli eksponentiaalista. Toinen lause kertoo, että peltoviljelyyn perustuva ruoantuotantomme lisääntyy vuodesta toiseen suoraviivaisesti eli lineaarisesti.

Malthusin käyrä ja suora eivät voi enää matemaattisesti kohdata. Malthus päätteli että ruoka ei ajan juoksussa riitä. Ihmiskunta ajautuu väistämättä nälänhätään. 

Malthusin teoria oli taustalla muun muassa, kun YK:n alaisuuteen perustettiin toisen maailmasodan jälkeen maailman ruoka- ja maatalousjärjestö FAO. Maapallon väkiluvun arvioitiin kasvavan nopeasti etenkin Afrikan köyhissä maissa. FAO:n pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään.

Länsimaat alkoivat tukea FAO:ta kehitysavun rahoituksellaan. Suomi liittyi kehitysapuun 1965. Ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto. Sen ensimmäiset vetäjät olivat Jaakko Iloniemi ja Martti Ahtisaari.

Koko ihmiskunnan laajuisen nälänhädän uhka nostaa ruoan maailmanhintaa. Uhkan etenemistä voi seurata ruoan hintakäyrillä. Niistä tarkimmin seurattu on tärkeimmän ruokaviljan, vehnän maailmanhinta. Maailmanpankki on raportoinut sen kuukausittain vuodesta 1960 lähtien (kuva).

Inflaatiosta puhdistettu vehnän todellinen hinta (real price) oli seurannan alussa 300 Euroa tonnilta. Lokakuussa 2018 hinta oli 214 euroa. Vehnän hinta on pitkäaikaisessa laskussa, ihmiskunta ei ole ainakaan toistaiseksi ajautumassa nälänhätään.

Kuva viestii kolmesta asiasta. Vaikka Malthusin matemaattisen kirkas teoria on edelleen voimassa, sen ajanjakso on pitempi kuin taloustieteilijät odottivat. Toiseksi, FAO onnistui tavoitteessaan. Maapallon köyhimpien maiden ruoan tuotantoon kannattaa edelleen antaa kehitysapua.

Kolmas viesti liittyy ilmaston muutoksen torjuntaan. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuussa esittämästä kolmesta keinosta yksi on ilmastometsien lisäviljely maapallolla. Sitä on vastustettu väitteellä, että metsänviljely vie maata ruoan viljelyltä. Sen seurauksena ruoan hinta nousee. Ainakin maailmanpankin ruoan hintaseuranta antaa ilmastometsien viljelylle tilaa. 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu