Saharan metsien hukkakaura valmiina ilmastometsityksiin

Afrikan tulevasta ilmastometsityksestä tiedetään jo paljon, niin savannimetsien oloissa, Sahelin vyöhykkeellä kuin Saharan kuivilla alueillakin. Noin 100 vuotta on testattu viljelyyn sopivia puulajeja, niiden metsänhoitoa ja sittemmin peltometsäviljelyä. Myös paikallisten asukkaiden, pienviljelijöiden ja muiden kyläläisten tuntemuksista metsänviljelyyn on kokemusta.

Metsänviljelyn yllätyksiin on silti syytä varautua. Hyvä esimerkki on meskiittipuun (Prosopis juliflora) tarina Sudanissa.

Meskiitti on vierasperäisyydeltään eukalyptukseen verrattava puulaji. Kun eukalyptus tuotiin 1800-luvun lopulla Australiasta Etelä-Afrikkaan, meskiitti tuotiin Keski-Amerikasta Länsi-Afrikkaan 1800-luvun alussa. Sudaniin meskiitti tuotiin 1917.

Heti varhaiset koekasvatukset näyttivät kuinka meskiitti voi kasvaa paikallisia puulajeja varmemmin kuivilla hiekkadyyneillä. Meskiitistä toivottiin pysäyttäjää Saharan vyöryville  hiekkadyyneille.

Jo varhain meskiitin todettiin leviävän luontaisesti. Paikalliset laiduneläimet: aasit, vuohet ja kamelit syövät meskiitin palkoja. Ne levittävät kulkureiteilleen eläinten ruoansulatuksen läpäisseitä ja samalla viimeistellyn kypsyneitä siemeniä. Meskiitin laidunarvo on niin hyvä, että paikalliset karjanlaiduntajat tykästyivät jo varhain meskiittiin.

Tämän päivän peltometsäviljelyssä meskiitti on ihanteellinen. Se sitoo typpeä. Se kestää muita puita paremmin suolaantuneita maita; hyvin kasvaessaan se itse asiassa puhdistaa maaperää liikasuolasta. Meskiitti kasvattaa lyhyen sadekauden aikana syvän paalujuuren, millä se kestää pitkän kuivuuskauden. Meskiitillä ei Saharan oloissa tunneta vakavia ekologisia ongelmia, kuten tauti- tai hyönteistuhoja.

Pensastavana, ainavihantavana puuna, riveissä kasvava meskiitti suojaa tuulelta rivien väliin viljeltyjä ruokakasveja kuten durraa ja sesamia. Kamelit, aasit ja vuohet saavat lehdistä ja paloista rehua juuri kuivimpaan aikaan. Lisäetuna meskiitillä on, että jo täyteen mittaan kasvaneista puista voi tehdä laadukasta puuhiiltä. Meskiittihiilellä on menekkiä paitsi Sudanin kaupungeissa, myös viennissä muihin arabimaihin.

Khartumin eteläpuolisella Sahelin vyöhykkeellä oli Suomen kehitysavun rahoittama metsänviljelyn hanke 1980-luvulla. Hanketta toteutti silloinen konsulttiyhtiö Enso Forest Development. Enson kokeissa käytiin aluksi läpi eri puulajien valikoima. Jo parin alkuvuoden jälkeen oli selvää, että jos Sahelin vyöhykkeeltä halutaan edetä peltometsäviljelyllä Saharan suuntaan, varmin puulaji on meskiitti.

Enson metsänviljelyn hanke eteni Sahelin ja Saharan rajavyöhykkeellä suunnitelmien mukaan noin 10 vuoden ajan. Ainavihantia meskiittimetsiä alkoi näkyä jo satelliittikuvissa. 1990-luvun alussa hanke jouduttiin pikaisesti keskeyttämään poliittisista syistä. Sudanin levottomuudet olivat edenneet sille tasolle, että kaikki kehitysavun hankkeiden rahoittavat osapuolet tekivät yhteisen päätöksen vetäytyä maasta pois.

Etenkin meskiittiin perustuvan peltometsäviljelyn odotettiin jatkuvan paikallisin voimin.  Niinpä lähes 100 vuoden suotuisten viljely- ja hyötykokemusten jälkeen oli suoranainen yllätys, kun meskiitti julistettiin Sudanissa vuonna 1995 presidentin asetuksella lainsuojattomaksi. Meskiitti nimettiin eräänlaiseksi Saharan hukkakauraksi. Kiellon taustalla oli puun holtittomana pidetty, luontainen leviäminen kastelluille puuvillan plantaaseille.

Sudanin metsälaitoksen tehtäväksi tuli neuvoa paikallisia viljelijöitä hävittämään tielleen tai pelloilleen sattuneet meskiittipuut. Ne oli paras tehdä puuhiileksi, ja käyttää pienemmiltä oksiltaan polttopuuksi.

Paikalliset pienviljelijät ovat parikymmentä vuotta hävittäneet meskiittiä puuhiileksi ja polttoon. ”Hävitys” on pienviljelijöille sikäli mieluista, että he tietävät sitkeästi vesovan meskiitin kasvavan aina uudelleen ja antavan taas uuden sadon puuhiileksi ja polttopuuksi. Vesomisen lisäksi meskiitin siementä levittävät etenkin kamelit niin kauan kuin palkoa kasvaneita puita on kameleiden kulku- ja laidunnusreiteillä.

Meskiitti ei ole Sudanista suinkaan hävinnyt vuoden 1995 asetuksen jälkeen. Meskiitti on edelleen ehdolla Sudanin viljelypuuksi, niin peltometsäviljelyyn kuin ilman kastelua tehtävään ilmastometsänviljelyyn. Viljely ei ole kuitenkaan mahdollista niin kauan kuin meskiittiä pidetään Sudanin metsien hukkakaurana, niin kauan kuin vuoden 1995 yllättävä asetus pysyy voimassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu