Kanta-Häme on vahvimpien ilmastometsien ja parhaan hiilimetsänhoidon aluettamme

Luonnonvarakeskus, Luke, mittaa jatkuvasti metsiemme biomassaa Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan, noin 60 000 otannan koealalla. Maakunnittain ositetut tuoreimmat tulokset ovat kausilta 2009-2013 ja 2014-2016.

Valtakunnan Metsien Inventoinniksi (VMI) aikoinaan nimetyssä hankkeessa on keskitytty alusta lähtien maastossa helpoimmin ja kiistattomimmin mitattavaan suureeseen: puuston määrään runkojen kiintokuutioina. Ykköskaudella 2009-2013 meillä oli yhteensä 2357 miljoonaa kuutiota ja kakkoskaudella 2013-2016 yhteensä 2459 miljoonaa kiintokuutiota.

Kiintokuutiot voi nykylaskennalla muuntaa kuivan biomassan tonneiksi ja siitä alkuainehiilen tonneiksi. Kiintokuutioista voi edelleen johtaa biomassan ja alkuainehiilen kokonaismäärän, mikä sisältää runkojen lisäksi myös oksat ja juuret. Näin laskien meillä oli ykköskaudella metsäbiomassan alkuainehiiltä 833 miljoonaa tonnia ja kakkoskaudella 869 miljoonaa tonnia.

Valtakunnallinen (kuten myös maakunnallinen) metsäbiomassan hiililuku (tn C/ha) lasketaan alkuainehiilen tonneina koko maapinta-alaa kohti. Kun Suomen maa-ala on 30,4 miljoonaa hehtaaria, hiililukumme oli ykköskaudella 27,4 tonnia ja kakkoskaudella 28,6 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla.

Metsäbiomassan hiililukumme kasvaa, hakkuista ja luonnon lahoamasta huolimatta. Laskennallisesti valtakunnallinen hiililukumme on noussut kasvukauden 2018 jälkeen tasolle 29,5 tn C/ha.

Metsiimme päätyy vuotuinen hiilen nieluvirta. Sen keskimääräinen suuruus ykkös- ja kakkoskauden välillä oli 297 kiloa alkuainehiiltä vuodessa maahehtaaria kohti.

Kun valtakunnan metsien inventoinnin aineisto ositetaan 19 maakuntamme kesken, kärkeen nousee Kanta-Häme. Sen laskennallinen hiililuku vuonna 2018 oli 48,7 tonnia alkuainehiiltä maahehtaarilla (Kuva 1). Kakkosena oli Etelä-Savo (46,4) ja kolmosena Keski-Suomi (42,9 tn C/ha).

Kanta-Häme on maakuntien ykkönen myös hiilen vuotuiselta nieluvirraltaan (Kuva 2). Virta oli ykkös- ja kakkoskauden välillä 850 kiloa alkuainehiiltä vuodessa maahehtaarille. Kakkosena oli Pohjanmaa (570) ja kolmosena Keski-Pohjanmaa (528 kg C/ha/v).

Kanta-Häme on ylivoimaisesti vahvin ilmastometsien maakuntamme. Kanta-Hämeessä tehokas hiilimetsänhoito toimii jo. Metsäväki on nämä tosiasiat alitajuisesti tiennyt jo vuosikausien tai vuosikymmenten ajan. Sankkoja, kasvuisia metsiä voi tänään Kanta-Hämeessä havainnoida myös alueen metsäseudulla autoileva tai paikallisilla kansanhiihtoladuilla talvisin hiihtelevä.

Suomen 19 maakunnasta pääosa on vahvojen ilmastometsien maakuntia. Neljässä maakunnassa on kuitenkin kiusallinen poikkeus. Uudellamaalla (-97 kg C/ha/v), Päijät-Hämeessä (-157), Satakunnassa (-215) ja Kymenlaaksossa (-515 kg C/ha/v) hiilen virta on muuttunut positiivisesta nieluvirrasta negatiiviseksi päästövirraksi.

Neljässä päästömaakunnassa on kyse roimien hakkuiden ja maankäytön muutoksen yhteisvaikutuksesta ykkös- ja kakkoskauden välillä. Metsiä on kynnetty pelloiksi. Metsiä on raivattu esikaupunkien alueiden tieltä. Tie- ja sähkölinjoja on avattu. Puuta on poistettu kasvavan teollisuuden tonteilta.

Kanta-Hämeen hyvästä hiilimetsänhoidosta olisi neljällä päästömaakunnalla opittavaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu