Maataloutemme odottaa monipuolistamista

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Näemme etenkin Sisä- ja Pohjois-Suomessa joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa.

Itävientimme kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Krimin kriisi lamaannutti nykymaatalouttamme tavalla mihin emme arvanneet etukäteen varautua. Kriisin päättymistä emme pysty edes ennakoimaan. Nurmen, karjan ja viennin ketjuun ei maataloutemme voi enää pohjata.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Vastedes sen kysyntä biotalouteen kasvaa, etenkin biopolttonesteen laitoksiin.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon pörssiin.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 lyhytkiertopuilla. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju (Salix gmelinii ”Aquatica”).

Seuraavaksi käytiin läpi kaikki viljelykasvit, mistä voi tislata autojen alkoholia. Harkinnassa olivat biomassapajun lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, viljat ja ruokohelpi. Bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta.
 
Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan.

Kouvolaan suunniteltu bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta.

Sieviin on 2010-luvun ajan suunniteltu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa Scanchips etanolin laitosta. Haapavedelle on puolestaan suunnitteilla Nordfuelin (Kanteleen Voiman) laitos.

Lieksassa 2020 käynnistyvä Green Fuel Nordic bioöljyn tehdas käyttää raaka-aineenaan biorankaa, haketta ja sahanpurua. Tutkimus kertoo jo, että myös bioranka tulee edullisemmaksi viljelemällä kuin keräilemällä.

Lyhytkiertopuiden energiaviljely toisi raaka-ainetta selluteollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Viljellystä vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnonmetsiemme puun riittävyydestä syvenee.

Biopolttonesteen laitokset voivat ottaa oppia sokeriteollisuuden syntymisestä maahamme. Se perustui yhteistyöhön viljelijöiden ja tehtaiden välillä. Sopimusviljelijät takasivat ammattitaidollaan sokerijuurikkaan tuotannon tehtaalle. Tehtaat toimittivat viljelmille satoisimmat lajikkeet ja ulkomailla kokeillut viljelymenetelmät ja -koneet.

Historiamme kertoo, että sokerijuurikas ja sokeriteollisuus monipuolistivat alueensa maataloutta. Näin voisivat myös lyhytkiertopuiden energiaviljely ja bioteollisuus tehdä. Myös energiaviljely olisi luontevin aloittaa sopimusviljelynä.

VELI POHJONEN

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu