Biokaasun energia turpeen energian korvaajaksi

Turve on poistumassa energian paletistamme. Vuosivaihtelusta puhdistettu polttokäytön lukema on laskenut jo 10 vuotta (kuva).

Sotien jälkeinen polttoturpeen nosto käynnistyi poliittisena määräyksenä. 1970-luvun alussa Vapo (alun perin Valtion Polttoainetoimisto) sai eduskunnalta toimeksiannon käynnistää uuden sukupolven turvetuotanto. Noston tavoitteeksi eduskunta antoi tason 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuoden 1973 öljykriisin jälkeen tavoite nostettiin 20 miljoonaan kuutioon. Molemmat tavoitteet saavutettiin 1900-luvun puolella.

Kuva: Turpeen poltto energiaksi Suomessa, 10-vuotisen aikajakson (liukuvan keskiarvon) kehityksenä.

Eduskunnan uudempana määräyksenä turpeen polttoa ollaan nyt vähentämässä; turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä (viite 1). Eduskunnan tulevia lisäpäätöksiä ryydittänee elokuussa käynnistynyt kansalaisaloite, joka vaatii turpeen polton lopettamista lakiteitse. Tänään (5.9.2020) lakialoite oli kerännyt 13 970 kannatusta.

Turpeen korvaaminen metsähakkeella on kaukolämmön voimaloissa jo alkanut. Ilmastokamppailun ja hiilen nieluvarastojen kasvattamisen pyörteissä metsäenergia tarvinnee oheensa muutakin uusiutuvaa energiaa. Turpeen tuottajien suunnasta lupaava on biokaasu. Biokaasua voi tuottaa kaikesta vihreästä biomassasta mitä turpeen jättösoilla voi kasvattaa.

Biokaasusta on puhuttu Suomessa jo pitkään. Jäteveden puhdistamoiden yhteyteen luotu tuotanto käynnistyi 1960-luvun alussa. Ensimmäinen maatilan biokaasuri (Kalmari, Laukaa) käynnistyi 1998 (viite 2).

Tuulivoimaan verrattuna biokaasu oli, paljosta puheesta huolimatta, pitkään sivuraiteella. Tilastokeskus aloitti tuulivoiman raportoinnin tilastoissaan vuonna 1989. Biokaasu pääsi tilastoon vasta vuonna 2017. Vuonna 2018 biokaasun tuotantomme oli 3351 terajoulea, mikä vastaa 0,24 % koko energian kulutuksestamme (viite 3).

Biokaasun suurimmat mahdollisuudet ovat energiaviljelyssä (viite 4), ja nimenomaan turvetuotannon jälkeensä jättävillä mailla. Biokaasun raaka-aineeksi kasvatettaisiin monivuotista vihreää biomassaa. Se kohentaisi turveperäisten maiden hiilen nieluvarastoja.

Biomassan tuotanto turpeen jättösoilla työllistäisi (vähintään) saman verran viljelijöitä ja ylipäänsä maaseudun väestöä kuin turvetuotanto. Turvetuotannon hiipumisesta ei tarvitsikaan olla huolissaan työpaikkojen kannalta.

Turvetuotannon nopea pysäyttäminen ja yhtä nopea siirtyminen biokaasuun olisi energiataloutemme suurimpia suunnan muutoksia. Suuri suunnan muutos taloudessa maksaa aina. Mutta sitä vartenhan Euroopan unionilla on uusi rahastonsa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (viite 5).

Biomassan energiaviljelyn turvetuotannon jättösoilla, biokaasun raaka-aineeksi, soisi käynnistyvän jo ensi keväänä.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu