Kaipolan kaivoon

Vuosi 2020 jäänee metsäteollisuutemme historiaan painopisteen käännevuodeksi. Keskeinen paperin tuottajamme UPM (Yhtyneet paperitehtaat), ilmoitti elokuussa suunnitelmastaan sulkea maamme suurin paperitehdas, Kaipolan tehdas. Ilmoitusta edelsi jo UPM:n heinäkuun ennakkovaroitus. Tiedonannossaan yhtiö kertoi koko painopaperin tuotantonsa painuneen tappiolle, ensimmäisen kerran viiteen vuoteen.

Paperin alamäki ei ole silti yllätys. Paperin tuotantomme on hiipunut jo parikymmentä vuotta (puheenvuoro 27.7.2020).

Metsäteollisuuden mittava painopisteeen käänne tapahtui edellisen kerran 1960-luvulla. Muutoksen taustalla oli huoli raakapuun riittävyydestä. Kun pyöreää puuta kului 5,5 kuutiota tonniin kemiallista massaa, mekaanisen massan tonniin kului vain 2,6 kuutiota. Tehdään vähästä puusta enemmän paperia hiertämällä sähköisesti, opetettiin.

Teollisuus siirtyi hienopaperin valmistuksen kehitetyn sellun keitosta kuitupuun mekaaniseen kuumahiertämiseen, ja siitä edelleen aikakauslehtien tyyppiseen paperiin. Muutosta ryyditti markkinoiden ennuste ennen tietokoneaikaa. Painettujen sanomalehtien, aikakauslehtien ja ylipäänsä paperin kysynnälle ei tuntunut olevan maailmalla kattoa.

Kuumahiertäminen säästää puuta mutta se syö energiaa, sähkönä. Niinpä metsäteollisuus huolestui sähköstä. Sen riittävyys uusille paperitehtaille oli perimmäisiä syitä, kun maahamme ajettiin 1990-luvun alussa viidettä ydinvoimalaa (Olkiluoto kolmosta). Eduskunta kuitenkin kaatoi vielä 1992 lisäydinvoiman (puheenvuoro 25.8.2020).

Paperiteollisuus ei lannistunut. Kymmenen vuotta ponnisteltuaan Teollisuuden Voima Oy (merkittävinä osakkaina UPM ja Stora Enso) sai lopulta Olkiluoto kolmosen rakentamisluvan läpi (Eduskunnan päätös 2002).

Paperiteollisuuden kuumeisesti tarvitsema viides ydinvoimalamme käynnistyy tuoreimman arvion mukaan lokakuussa 2021. Mutta sehän on vasta vuosi paperikoneiden poistumisen jälkeen.

Kaipolan paperitehtaan lopettamisen kohun varjoon on jäänyt metsäteollisuutemme toisen merkittävän osasen samanaikainen eteneminen. Metsäteollisuus tuottaa nyt uusiutuvaa sähköä, ostamastaan puusta, vuosi vuodelta yhä enemmän.

Merkittävin saavutus on vuonna 2017 valmistunut Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella,  pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Päätuotteensa sellun ohella Äänekoski tuottaa sähköä, 240 prosentin omavaraisuudella. Asetelma on täysin toinen kuin 1990-luvun sähkösyöpöillä paperitehtailla.

Samanlaisia, sähköä tuottavia uusia biotuotehtaita on suunnitteilla muun muassa Kemiin, Kemijärvelle ja Paltamoon. Ehkäpä puun kasvattajan ei tarvitsekaan olla paperitehtaiden lakkauttamisesta huolissaan.

Kaipolan kohu panee taas ajattelemaan viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) jo 28 vuotta kestänyttä kaarta. Tarvitsimmeko Olkiluoto kolmosta todella? Tarvitaanko sitä jatkossa todella? Ainakin paperiteollisuuden investoinnit ydinsähköön menivät kuin Kankkulan kaivoon.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu