Onnistunutta hiilimetsänhoitoa kansakunnan tasolla – tapaus Japani

Koronakriisin jälkeisellä kaudella mieliimme palautunevat ilmasto, hiilidioksidin päästöt ja niitä tasapainottava hiilimetsänhoito. Aiheen ajankohtaisuus korostui toukokuun alussa, kun Mauna Loan ilmastoasema Havaijilla havaitsi maapallon ilmakehästä 70 vuotisen mittausjaksonsa taas korkeimman hiilidioksidin lukeman 418 miljoonasosaa.

Hiilimetsänhoidon etenemisen kannalta voi tarkastella metsiin jo varastoinutta hiiltä ja vuosittain päätyvää hiilen virtaa kansakunnan tasolla, vertailemalla metsäisiä maita. Käytetään esimerkkinä Suomea ja Japania. Niissä on molemmissa metsää saman verran (25-26 miljoonaa hehtaaria). Metsät ovat osin havumetsiä, osin lehtimetsiä. Pääosa metsiä on yksityisiä metsätiloja.

Molemmissa maissa metsiä seurataan pitkäaikaisilla inventoinneilla. Suomessa niitä on tehty vuodesta 1921, Japanissa ainakin vuodesta 1966 (viitteet 1 ja 2). Määrävuotisilla otantalinjoilla mitataan metsistä runkopuun kuutiot. Viime kausilla Suomessa on määritetty myös puuston biomassan määrä (rungot, oksat, lehvästö ja juuret, yhteensä kuivakiloina). Siitä voi johtaa alkuainehiilen määrän. Samaa viitteellistä suhdelukua voi käyttää Japanin metsillekin.

Vuoden 2010 tasolla mitattuna puuston kuutioita oli Suomessa 2300 ja Japanissa 4700 miljoonaa kuutiota. Japanin metsien vahvuus Suomeen verrattuna näkyy jo kaksinkertaisessa kuutiomäärässä. Inventoinnin sarjoista laskettu alkuainehiilen määrä vuodelle 2020 on Suomessa 952 miljoonaa tonnia ja Japanissa vastaavasti 2030 miljoonaa tonnia.

Metsien hiililuku saadaan jakamalla vuotuinen alkuainehiilen määrä saman vuoden metsäpinta-alalla. Laskennassa on huomioitava, että myös metsäpinta-ala muuttuu. Kaupungit ja teollisuusalueet laajenevat, teitä rakennetaan. Suomessa karjataloudelle raivataan lisäpeltoa.

Suomen metsien laskennallinen hiililuku vuodelle 2020 on 36,3 tonnia alkuainehiiltä metsähehtaarilla. Japanissa vastaava lukema on 81,4 tonnia (kuva 1). Japanin metsät ovat hiilitiheydeltään yli kaksi kertaa Suomea vahvempia.

Sekä Suomen että Japanin metsien hiililuku nousee vuodesta toiseen. Se kertoo metsiin päätyvästä hiilen nieluvirrasta. Vuodelle 2020 laskettu hiilen nieluvirta Suomessa on 413 kiloa alkuainehiiltä vuodessa, keskimääräistä metsähehtaariamme kohti. Japanissa tämäkin lukema on selvästi suurempi, 1560 kiloa hiiltä vuodessa Japanin metsähehtaarille (kuva 2).

Japanin menestyksekäs metsätalous toisen maailmansodan jälkeen on johtanut myös vahvaan hiilimetsänhoitoon. Lisää Japanin metsänhoidon erityispiirteistä on aikaisemmassa tekstissä (viite).

Japanin hyvästä hiilimetsänhoidosta on opittavaa paitsi Suomelle, myös muille Euroopan maille, sekä maailman tasolla aina Saharan ilmastometsitystä myöten. Keskeisiä tekijöitä on ainakin kaksi: metsänomistus ja viljelymetsätalous.

Kun pääosan metsiä omistavat yksityiset metsätilalliset, kansakunnan metsien kasvatus vahvoiksi hiilen nieluvarastoiksi on luontevaa. Japanin ja Euroopasta löytyy hyviä esimerkkejä, vaikkapa Slovenia ja Itävalta. Valtionmetsien maa voi olla tasaisen vahvaa hiilimetsänhoidon aluetta. Mutta Afrikassa valtion metsänomistus ei ole ainakaan vielä kääntänyt keskimääräistä suuntaansa, metsien häviämisestä metsien palautumiseen.

Japani on vahvan viljelymetsätalouden maa. Pinta-alaltaan viljelymetsät kattavat vielä alle puolet koko metsäalasta. Hiilivarastosta viljelymetsissä on sen sijaan jo selvästi yli puolet. Voimallisesta viljelystä huolimatta Japani myös määrätietoisesti suojelee (luonnon)metsiään.

Viljelymetsätalouden ja hiilimetsänhoidon vahva suhde voi heijastua Japanista myös Eurooppaan ja Suomeenkin. Jos haluamme metsiimme yhä nopeammin ja yhä runsaampia hiilen nieluvirtoja, Japani opettaa. Viljelymetsätaloudella siihen pääsee varmimmin. Esimerkiksi Suomeen viime aikoina kannustettu jatkuva kasvatus eli harsintametsätalous voi Japanin kokemusten pohjalta askarruttaa, ilmaston kannalta.

*****

viitteet:

(1) Japanin metsätalous    http://www.fao.org/3/am625e/am625e00.pdf

(2) Suomen metsäinventoinnit  https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/

hiilimetsänhoidosta lisää linkissä

https://carbonhusbandry.blogspot.com/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu