Onnistunutta hiilimetsänhoitoa maakunnan tasolla

Metsiimme jo varastoinutta hiiltä sekä metsiimme vuosittain päätyvää hiilen virtaa voi tarkastella niin koko Suomen kuin maakunnan tasolla. Vuoden 1994 maakuntauudistuksen jälkeen meillä on 19 maakuntaa. Tulevien vuosien ilmastokamppailun ja hiilimetsänhoidon esimerkiksi niistä voi ottaa Pohjois-Pohjanmaan.

Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maantieteellistä keskiosaa. Yleisimmän tulkinnan mukaan Suomen keskipiste on Piippolan kunnassa (Piippolan vaarilla oli ilmastoystävällinen puutalo …). Pohjois-Pohjanmaa myös ulottuu läpi Suomen, Pohjanlahden alankorannikolta Koillismaalle, Venäjän rajan tunturivyöhykkeelle.

Tulevassa ilmastoekologiassa Pohjois-Pohjanmaalla on kaksi tärkeää ulottuvuutta. Maakunta on metsien kokonaispinta-alaltaan maamme toinen, Lapin maakunnan jälkeen. Ilmastosoiden osalta Pohjois-Pohjanmaa on maamme merkittävin. Pohjois-Pohjanmaalla soiden osuus kaikesta metsätalousmaasta on 52,8 prosenttia. Lapissa vastaava osuus on 35 prosenttia, koko Suomessa 33,8 prosenttia.

Pohjois-Pohjanmaan metsiä seurataan osana Luonnonvarakeskuksen tekemiä, pitkän ajanjakson Valtakunnan Metsien Inventointeja. Hangosta Utsjoelle ulottuvilla, 13 kilometrin välisillä otantalinjoilla määritetään metsistä pääosin runkopuun kuutiot. Viime kausilla on määritetty myös puuston biomassan määrä (rungot, oksat, lehvästö, juuret). Siitä voi johtaa alkuainehiilen määrän.

Metsien inventointi on tehty viimeksi jaksoille 2009-2013 ja 2014-2018. Alkujakson keskivuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaan metsissä oli puuta 240 ja toisen jakson keskivuonna 2016 vastaavasti 263 miljoonaa kuutiometriä. Niistä johdetut alkuainehiilen määrät olivat 84,8 ja 92,9 miljoonaa tonnia.

Maakunnan metsien hiililuku saadaan jakamalla vuotuinen alkuainehiilen määrä saman vuoden metsäpinta-alalla. Laskennassa on huomioitava, että metsäpinta-alamme laskee hivenen vuosi vuodelta. Kaupungit ja teollisuusalueet laajenevat, teitä rakennetaan ja karjataloudelle raivataan lisäpeltoa.

Vuonna 2011 Pohjois-Pohjanmaalla oli metsätalouden maata 3,244 miljoonaa hehtaaria, vuonna 2016 vastaavasti 3,235 miljoonaa hehtaaria. Metsäala väheni vuodessa 1800 hehtaarilla.

Pohjois-Pohjanmaan metsien laskennallinen hiililuku vuodelle 2020 on 30,8 tonnia alkuainehiiltä metsähehtaarilla. Naapurimaakunta Kainuulle vastaava lukema on 32,9 ja koko Suomelle 36,3 tonnia hiiltä metsähehtaarilla.

Pohjois-Pohjanmaan muuta Suomea hieman alhaisempi metsien hiililuku selittyy maakunnan alavien maiden suometsillä. Niiden puusto on edelleen verraten pienikokoista verrattuna vaikkapa Kainuun vaarojen rinnemetsiin.

Pohjois-Pohjanmaan metsien hiililuku nousee vuodesta toiseen. Se kertoo metsiin päätyvästä hiilivirrasta. Hiilen nieluvirta tulee ilmakehästä puihin. Vuodelle 2020 laskettu hiilen nieluvirta on 520 kiloa alkuainehiiltä vuodessa, keskimääräistä Pohjois-Pohjanmaan metsähehtaaria kohti.

Pohjois-Pohjanmaan metsien hiilen nieluvirta on selvästi suurempi kuin koko Suomen metsissä keskimäärin. Vuoden 2020 laskettu nieluvirta koko Suomen metsäalalle on 413 kg C/ha/v. Kainuun maakunnassa vastaava virta on 337 kiloa hiiltä metsähehtaarille vuodessa.

Pohjois-Pohjanmaan korkeammat lukemat kertovat onnistuneesta hiilimetsänhoidosta. Se etenee vuosi vuodelta. Etenkin ojitetut suometsät puskevat nyt puuta. Vaikka soiden puusto on vielä verraten pienikokoista, puut alkavat olla parhaan kasvunsa vaiheessa.

Pohjois-Pohjanmaan metsien hiilen nieluvirta kertoo myös, että maakunnan metsien vuotuiset hakkuut ovat kestävällä tasolla. Niitä on mahdollisuus hallitusti lisätä.

Pohjois-Pohjanmaan soiden suuri osuus kertoo puolestaan siitä, että ilmastokamppailun suo-osuus on syytä keskittää juuri tähän maakuntaan, olivatpa kyseessä metsäojitetut suot, suopellot tai polttoturpeen noston jälkeensä jättäneet suopohjat.

*****

hiilimetsänhoidosta lisää linkissä

https://carbonhusbandry.blogspot.com/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu