Seuraavan sukupolven puupellettiin

Puupelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Pellettiään sen keksijä Rudolf W. Gunnerman ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi. Tavoitteena oli puuperäinen, uusiutuva, puhdas biopolttoaine, mistä ei tule kivihiilen rikkiä eikä raskasmetalleja ja tuhkaakin vain vähän.

Vaikka Suomeen hankittiin 1970-luvun lopulla nimenomaan puupelletin lisenssi, meillä raaka-aineeksi valikoitui puuta halvempi jyrsinturve. Valinta oli onneton. Turvepelletissä on aivan liian paljon tuhkaa.

Nykyinen pellettiaalto tuli 1997 Suomeen Ruotsista. Pelletin raaka-aineeksi tuli puu. Ihanteellisin pelletti puristettiin etukäteen sahoilla kuivatusta, vaaleasta höylänlastusta eli kutterinlastusta.

Ensimmäisen sukupolven pellettiä kutsutaan valkoiseksi pelletiksi. Kivihiilestä valkoinen pelletti eroaa siinä, että valkoista pellettiä ei voi varastoida ulkotiloissa. Se imee kosteutta, löystyy, muhii ja voi ajan myötä kerätä myös hometta. Toinen ongelma on sen pölyäminen.

Toisen sukupolven pellettiä on kehitetty lähemmäksi kivihiiltä niin, että kosteus- ja pölyongelmat pienenevät. Lupaavin 2010-luvun menetelmä on höyryräjäytys. Solumassan räjähtävä muutos tummentaa pellettiä. Puhumme mustasta pelletistä.

Mustaa pellettiä on kokeiltu eniten Kanadassa. Vuonna 2015 mustan pelletin poltto alkoi käytännön mittakaavassa Ontarion osavaltion Thunder Bayn kivihiilivoimalassa.

Musta pelletti kuivataan vasta valmistusprosessin loppuvaiheessa, höyryräjäytyksen jälkeen. Siksi mustan pelletin raaka-aineeksi käyvät myös metsän harvennusten latvus- ja oksamassa sekä pienikokoinen rankapuu.

Musta pelletti sopii 2020-luvun energia-ajatteluumme. Ilmaston takia joudumme luopumaan kivihiilestä, mutta mustan pelletin myötä itse voimaloista ei tarvitse luopua, ne voivat jatkaa toimintaansa. Ilmastoedun lisäksi voimme siirtyä kansantalouttamme horjuttavasta ulkomaisesta fossiilienergiasta kotimaiseen uusiutuvaan energiaan.

Musta pelletti on lupaus myös maakuntiemme bioenergian tuottajille ja jalostajille. Irtonaisena metsähaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Energiatiheydeltään tiivistettyä pellettiä kuljetetaan jo tänään kivihiilen tavoin, maan sisällä, maasta toiseen ja jopa mantereelta toiselle.

Sitä mukaa kun väestömme keskittyy etelärannikon seuduille, sinne keskittyy myös bioenergian menekki. Seuraavan sukupolven puupelletille, mustalle pelletille on siellä markkinaa.

viite: Seuraavan sukupolven puupellettiin Kanadassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu