Turvepeltojen ja turvetuotannon jättömaiden aika siirtyä nieluviljelyyn

Riittävän tiheässä, ojitetulla turvemaalla kasvava hieskoivu nielee hyvin alkuainehiiltä sekä runkoihinsa että juuristoonsa.

 

Ympäristö- ja ilmastoministerimme Krista Mikkonen oli joulukuun alussa huolissaan turvepeltojen ilmastopäästöistä (Maaseudun Tulevaisuus 2.12.). Huoleen on syytä, kun sen peilaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuoreimpiin tietoihin peltojen alkuainehiilestä.

Luken tarkin peltotieto, vuodesta 1987 alkaen on kivennäismailta. Niiden pelloilta menee taivaalle keskimäärin 430 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta vuodessa.

Päästövirtaa voi verrata Luken metsätietoon. Sitä on kerätty vuodesta 1921. Metsiimme tuleva hiilen (positiivinen) nieluvirta on nyt luokkaa 393 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.

Vaikka kyseessä ovat vain laskennan viiteluvut, jo vastakkaismerkkisinä ne ovat maatiloillemme merkittävät. Kun keskikoon tilalla muokkaa kivennäismaan peltoaan, viljelijän ei tarvitse murehtia ilmastosta. Hänellä on hyväkasvuista metsää vähintään saman verran kuin kivennäismaan peltoa. Maatilan metsä kumoa peltojen päästöt.

Turvemaan peltojen mittaussarjat ovat lyhyempiä. Tutkimus etenee tietokonein. IPCC:n tutkijaryhmä arvioi, että turvemaan viljapellot päästävät 7900 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta vuodessa. Monivuotisessa heinänurmen viljelyssä taso on 5800 kiloa. Keskimäärin turvepeltojen päästö on 6800 kiloa alkuainehiiltä vuodessa.

Tuoreemmassa Luken tutkimuksessa, Oulun eteläpuolisella Ruukin koeasemalla suopellon lukema oli alhaisempi. Vuonna 2019 monivuotisen heinänurmi päästi 3570 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta.

Turvepelloille, ja samoin turvetuotannon jättömaille kaivataan nyt ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja. Hiilen päästövirrat taivaalle tulisi kääntää hiilen nieluvirroiksi biomassaan ja maaperään.

Lupaavimpia menetelmiä on metsäpuiden lyhytkiertoviljely. Tuoretta tutkimustietoa on alle 30 vuoden kierrolla kasvatettavasta hieskoivusta.

Luontaisesti syntyneitä hieskoivikoita tutkittiin Suomessa turvetuotannon jättömailla. Virossa niitä tutkittiin hyvin ojitetuilla turvemailla. Hiilen virtoja mitattiin paitsi puustossa (rungot, oksat, juuret), myös maaperässä (lehti- ja juurikarike).

Suomessa hieskoivun hiilen nieluvirran viitearvo oli 3220 kiloa alkuainehiiltä vuodessa hehtaarille. Virossa mitattu vastaava hiilivirta oli 3450 kiloa.

Ruotsissa hiilen nieluvirtoja on mitattu viiden vuoden kierrolla kasvatetulla energiapajulla. Keski-Ruotsissa, kivennäismaan pellolla kasvava pajukko nieli alkuainehiiltä keskimäärin 3430 kiloa vuodessa hehtaarille.

Lyhytkiertometsien nielemällä hiilellä on ilmastoarvonsa. Joulukuun lopussa hiilidioksidin pörssihinta oli 33 euroa tonnilta, alkuainehiileksi laskettuna 121 euroa tonnilta. Tämän hinnan mukaan suomalainen hieskoivikon kasvattaja voisi vuosittain laskuttaa päästöpörssiä 390 eurolla hehtaarilta.

Lyhyen kierron hieskoivua on pitkään pidetty metsiemme hukkakaurana. Nyt se on nousemassa hiilipörssin sammoksi. Toinen hiilisampo on voimaperäisesti kasvatettava energiapaju.

Lyhytkiertometsät nousevat ilmastorooliin niin huomisen turvepelloilla kuin turvetuotannon jättömailla. Turvepeltojen on aika siirtyä nieluviljelyyn. Se luo uuden mahdollisuuden maa- ja metsätiloillemme.

 

***

VIITTEET

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen viitteet

blogi 2.12.2020: http://www.kristamikkonen.fi/turvemaat-avainroolissa-maatalouden-ilmastotyossa/

facebook 2.12.2020: https://www.facebook.com/permalink.php?id=167646186591465&story_fbid=3612143918808324

Maaseudun Tulevaisuus kolumni 2.12.2020: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1255209

***

Muita viitteitä

IPCC 2006. https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/public/2006gl/vol4.html

Hytönen, J. et al 2018.
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02827581.2018.1500636?journalCode=sfor20

Rose-Marie Rytter, Lars Rytter & Lars Högbom. 2015. Carbon sequestration in willow (Salix spp.) plantations on former arable land estimated by repeated field sampling and C budget calculation. Biomass and Bioenergy 83 (2015) 483-492.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu