Hyvinvointi syntyy viennistä

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vientivetoisesta palkkamallista. Idea tähän on saatu selvästikin naapurimaa Ruotsista. Tällä on tarkoitus turvata vientiteollisuuden kilpailukykyä. Tästä taas on hyötyä koko kansantaloudelle vientitulojen ja parantuvan työllisyyden kautta. Ajatus on siis isossa mittakaavassa looginen ja kokonaisuutta hyödyttävä. Tosiasia on, että me elämme viennistä ja vientiteollisuuden kilpailukyky ratkaisee hyvinvointimme.

Vasemmisto-oppositio viiden puolueen voimalla tietenkin vastustaa tätä. Voimakkain argumentti näyttäisi olevan se, että tämä malli johtaisi miesten ja naisten palkkaerojen kasvuun. Tämä on tietenkin aina hyvä ja helppo kestopuheenaihe aikakaudesta ja laajemmasta asiayhteydestä riippumatta. Ruotsissa malli on ollut käytössä jo 90-luvun lopusta saakka. Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat siellä itse asiassa kaventuneet. Ei ole siis mitään syytä olettaa, että Suomessa kehitys olisi päinvastainen. Oppositioviisikko ei kuitenkaan anna faktojen häiritä hyvää tarinaa.

Toinen vaikea asia on valtakunnalliset työehtosopimukset ja niiden merkitys alojen välisten palkkaerojen tasausmekanismina. Reaalitaloudessa toimivat yritykset ovat kuitenkin toisiinsa nähden eri tilanteessa ja valtakunnallisin työehtosopimuksin toteutetut korotukset eivät koskaan huomio palkkaa maksavan yrityksen kykyä suoriutua palkankorotuksista. Tätä ei joko ymmärretä tai siitä ei välitetä. Uskon kumpaankin vaihtoehtoon. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden palkkojen osalta ei tietenkään tarvitse miettiä maksajan kykyä suoriutua korotuksista. Raha tulee julkissektorin verotuloista. Ne taas tosin riippuvat loppujen lopuksi siitä, miten yksityiset yritykset ja ennen kaikkea vientiyritykset pärjäävät. Mistään muustahan ei kansantalouteen rahaa ja vaurautta pitkällä tähtäimellä tule kuin lisäarvoa tuottavasta työstä. Sitä tehdään yrityksissä – pienissä ja suurissa.

Julkisen sektorin sanotaan olevan palkkakuopassa ja vientivetoinen malli väitetysti estää tämän epäkohdan korjaamisen. Valtion palkkalistoilla olevat eivät palkkakuoppaan ole pudonneet. Etenkin, kun huomioi yksityissektoria lyhyemmän keskimääräisen työajan. Sen sijaan kuntasektorilla on jääty jälkeen valtiolla työskentelevistä kollegoista. Tosiasia on kuitenkin se, että raha julkispuolen palkkoihin tulee välillisesti viennin kautta. Se on tässäkin hyvä muistaa. Itse lähtisin korjaamaan kuntapuolen palkkakehitystä lähtien eri paikkakunnilla olevista mahdollisista rekrytointihaasteista ennemmin kuin yleisen tasakorotuksen kautta.

Lakia vastustetaan tietenkin periaatteen vuoksi. Uskoisin, että varmasti oppositiossakin ymmärretään viennin merkitys. Hallitukselta koko ajan kysytään kasvutoimenpiteitä. Tässä on yksi niistä lakiesityksistä, joilla kasvua kansantalouteen haetaan. Edellinen vasemmistoviisikon nosto liittyen kuntien vesihuoltoon oli harhalaukaus. Väärät väitteet eivät kauas kantaneet. Nyt on vuorossa vientivetoinen palkkamalli. Tätä vastustetaan tietenkin periaatteen vuoksi erilaisin argumentein. Ensi kaudella mahdollisesti joidenkin näistä vasemmistopuolueista ollessa hallituksessa nyt tulevaa lakia ei tulla muuttamaan. Tarina sen tarpeellisuudesta muuttunee sujuvasti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu