Hyvinvointi syntyy viennistä
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vientivetoisesta palkkamallista. Idea tähän on saatu selvästikin naapurimaa Ruotsista. Tällä on tarkoitus turvata vientiteollisuuden kilpailukykyä. Tästä taas on hyötyä koko kansantaloudelle vientitulojen ja parantuvan työllisyyden kautta. Ajatus on siis isossa mittakaavassa looginen ja kokonaisuutta hyödyttävä. Tosiasia on, että me elämme viennistä ja vientiteollisuuden kilpailukyky ratkaisee hyvinvointimme.
Vasemmisto-oppositio viiden puolueen voimalla tietenkin vastustaa tätä. Voimakkain argumentti näyttäisi olevan se, että tämä malli johtaisi miesten ja naisten palkkaerojen kasvuun. Tämä on tietenkin aina hyvä ja helppo kestopuheenaihe aikakaudesta ja laajemmasta asiayhteydestä riippumatta. Ruotsissa malli on ollut käytössä jo 90-luvun lopusta saakka. Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat siellä itse asiassa kaventuneet. Ei ole siis mitään syytä olettaa, että Suomessa kehitys olisi päinvastainen. Oppositioviisikko ei kuitenkaan anna faktojen häiritä hyvää tarinaa.
Toinen vaikea asia on valtakunnalliset työehtosopimukset ja niiden merkitys alojen välisten palkkaerojen tasausmekanismina. Reaalitaloudessa toimivat yritykset ovat kuitenkin toisiinsa nähden eri tilanteessa ja valtakunnallisin työehtosopimuksin toteutetut korotukset eivät koskaan huomio palkkaa maksavan yrityksen kykyä suoriutua palkankorotuksista. Tätä ei joko ymmärretä tai siitä ei välitetä. Uskon kumpaankin vaihtoehtoon. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden palkkojen osalta ei tietenkään tarvitse miettiä maksajan kykyä suoriutua korotuksista. Raha tulee julkissektorin verotuloista. Ne taas tosin riippuvat loppujen lopuksi siitä, miten yksityiset yritykset ja ennen kaikkea vientiyritykset pärjäävät. Mistään muustahan ei kansantalouteen rahaa ja vaurautta pitkällä tähtäimellä tule kuin lisäarvoa tuottavasta työstä. Sitä tehdään yrityksissä – pienissä ja suurissa.
Julkisen sektorin sanotaan olevan palkkakuopassa ja vientivetoinen malli väitetysti estää tämän epäkohdan korjaamisen. Valtion palkkalistoilla olevat eivät palkkakuoppaan ole pudonneet. Etenkin, kun huomioi yksityissektoria lyhyemmän keskimääräisen työajan. Sen sijaan kuntasektorilla on jääty jälkeen valtiolla työskentelevistä kollegoista. Tosiasia on kuitenkin se, että raha julkispuolen palkkoihin tulee välillisesti viennin kautta. Se on tässäkin hyvä muistaa. Itse lähtisin korjaamaan kuntapuolen palkkakehitystä lähtien eri paikkakunnilla olevista mahdollisista rekrytointihaasteista ennemmin kuin yleisen tasakorotuksen kautta.
Lakia vastustetaan tietenkin periaatteen vuoksi. Uskoisin, että varmasti oppositiossakin ymmärretään viennin merkitys. Hallitukselta koko ajan kysytään kasvutoimenpiteitä. Tässä on yksi niistä lakiesityksistä, joilla kasvua kansantalouteen haetaan. Edellinen vasemmistoviisikon nosto liittyen kuntien vesihuoltoon oli harhalaukaus. Väärät väitteet eivät kauas kantaneet. Nyt on vuorossa vientivetoinen palkkamalli. Tätä vastustetaan tietenkin periaatteen vuoksi erilaisin argumentein. Ensi kaudella mahdollisesti joidenkin näistä vasemmistopuolueista ollessa hallituksessa nyt tulevaa lakia ei tulla muuttamaan. Tarina sen tarpeellisuudesta muuttunee sujuvasti.
Tällä on tarkoitus turvata vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Kun lähtökohta on päin mäntyä niin ’analyysikin’ johtaa samaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko, että vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on väärä lähtökohta ja sitä ei pitäisi turvata?
Ilmoita asiaton viesti
En.
Lakihankkeen ymmärtämällä pääsee oikeaan päätelmään; ja se ei ole blogistin väittämä päämäärä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä ymmärrän lakihankkeen fundamentaalisen päämäärän juuri siten. Jos vientiteollisuus jää palkkakehityksessä jälkeen yleisestä tasosta, niin sinne kohdistuu painetta palkkojen ja sitä myötä kustannusten nousuun, mikä on vahingollista kilpailulle vientimarkkinoilla. Devalvaatiota ei enää ole olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Annapa kun isi kertoo:
Lakihankkeella helpotetaan ensisijaisesti julkisen sektorin kustannuspainetta.
Ilmoita asiaton viesti
… eikä sekään ole huono päämäärä sen primäärin ohessa.
Ilmoita asiaton viesti
Komppaan tässä nyt enemmän Riikosen kommenttia. Luonnollisesti vientiteollisuuden omien suorien kustannusten nousu vaikuttaa eniten. Julkisen sektorin kustannusten nousu vaikuttaa välillisesti mm. verojen nousun kautta.
Julkisen sektorin kustannusten hillinnän lisäksi ottaisin esille toisen tekijän. Vientisektorin houkuttelevuus työnantajana paranee, mikäli palkkakehitys on kotimaan sektoria parempaa. Pitkällä aikavälillä työvoimaa siirtyy vientisektorin puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Vientisektori on kautta vuosikymmenien nauttinut palkkaliukumista, jotka lisäsivät palkkagäppiä TUPO:jenkin aikaan.
Mm. paperin TES:ssä oli jopa erillinen liukumalauseke.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmana koko palkkamallikeskustelussa on se, että ainoaksi vientiteollisuuden ongelmaksi koetaan suomalaisten palkkataso vaikka palkka on vain osa kustannuksesta, esim, metsäteollisuuden tuotteista alle 10%. En nyt heti muista hallitusta joka Orpon hallituksen tavoin olisi käyttänyt koko energiaansa leikkauslistojen laatimiseen, työmarkkinasovun heikentämiseen, luomaan negatiivista ilmapiiriä koko yhteiskuntaan, kun olisi syytä toimia päinvastaisesti, etsiä kasvun madollisuuksia ja panostuksia siihen, yhteisymmärrystä työmarkkinoille, erimielisyyksien luomisen sijasta ja luoda yhteiskuntaan positiivista asennetta ja uskoa että tässä maassa kannattaa yrittää ja tehdä työtä josta saa palkkaa jolla kustantaa elämisensä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistin mukaan hyvinvointmme syntyy viennistä.
Perustelisitko miksi ATK päättää hyvinvoinnistamme aina ajoittain?
En edes usko, että näet heitä yhtenäisyyden luojana. Pari kuukautta korttia pelaten työpaikallaan? Viennin ollessa seis.Hyväpalkkisimmat.
Kai sinä ymmärrät heidän toimintansa edes jotenkin. Kerro meille muillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkien elintaso syntyy neljästä osaamisesta ne ovat,:ostaa,myydä,vaihtaa ja varastaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ajankohtainen aihe: ostamisen myymisen vaihtamisen ja varastamisen mahdollistamisiksi tai estämisiksi, suoritetaan niin EU ssa kuin Suomessa pitkälti
Tieteellisen tutkimuksen focusoinnin kohdistamisilla
Suomessa on onnistuttu tekemään kehittämis erot rannikkokaupunkien ja sisämaan kaupunkien välille. Se on tapahtunut ihan oikeasti tieteellisen tutkimuksen varjolla .
Vertaisin sitä tieteelliseen tikanheittoon, jossa Suomen tiede heittää neljällä tikalla ja EU viidellä.
EU tavoitteinen tiede viidellä tikalla on juuri em sisämaan kaupunkien peruskehittämisen avain.
Ja neljän avulla rannikkosatamat ovat saaneet takaisin tapulikaupunki oikeudet takaisin.
Takoittaa että sisämaan kaupungit erityisesti Järvi Suomen alueella ovat jääneet logistisesti takamaa asemaan, kun tikanheiton tuomaristo eli eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunnassa tikanheiton tuloksia tulkitaan Kumpi ja kampi menetelmällä
Pikatulkinnoissa, jossa molemmat puolet ampuvat kymppejä.
Suomen tieteellinen kumpi-tutkimus neljä ja EU -kampitutkimus viisi.
Ja eduskunnassa kysytään ja vastataan vain yhdellä tavalla:
Kumpi voitti. !
viite: (Multimodaali liikenteen EU – komission valtiontukimuutos käsittely eduskunnassa 1.10.2024- jossa käsittelyn kohteena oli laajentaa raideliikenteen valtiontuki sisävesiliikenteeseen ja siirtää sisävesien valtiontuki raideliikenteen kanssa samaan ryhmään.)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KokousPoytakirja/Sivut/LiVP_49+2024.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Nobélisti Krugman:
Vientiä tarvitaan tuonnin mahdollistamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti