Kamala Harris – juhlitusta lasikaton rikkojasta Joe Bidenin hallinnon taakaksi.

USA:n varapresidentin virka-asema on tietyllä tapaa erikoinen. Sen haltija on maailman vaikutusvaltaisimman presidentin lähin luottohenkilö.  Silti varapresidentin työ on enemmänkin kosmeettista toimintaa erilaisissa edustustilaisuuksissa ilman suurempaa vastuuta tai muodollista vaikutusvaltaa. Ehkä suurimmillaan valta on hänen toimiessaan senaatin puheenjohtajana. Sielläkin hän tosin voi itse äänestää vain äänten mennessä tasan. Joidenkin tietojen mukaan Benjamin Franklin aikoinaan sarkastisesti ehdotti varapresidentille puhuttelunimeksi ”hänen tarpeeton ylhäisyytensä”.

USA:n nykyinen varapresidentti Kamala Harris oli alun perin mukana Demokraattipuolueen presidenttiehdokaskisassa vuonna 2020. Matka pysähtyi oikeastaan lähtötelineisiin, koska hänen kannatuksensa jo oman puolueensakin sisällä oli niin olematon, että hän päätti olla menettämättä kasvojaan ja luopua kisasta. Hänellä ei ollut mitään annettavaa puolueelleen silloin – aivan kuten ei nytkään ole monien jopa oman puolueen johtohenkilöiden mielestä mitään annettavaa USA:n varapresidenttinä maalleen.

”I have a dream that my four children will one day live in a nation where they will not be judged by the colour of their skins but their character” (Martin Luther King jr 1963).

“My presidential running mate will be a woman of color”. (Joe Biden 2020)

Kuten tiedossa on, voitti Joe Biden – joidenkin harmiksi, toisien iloksi – USA:n presidentinvaalit vuonna 2020.  Hän ehkä kaikkien niin kilpailijaleiriin kuuluvien kuin Demokraattipuolueen sisäpiirinkin yllätykseksi valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Kamala Harrisin – naisen, joka oli kutsunut Joe Bidenia vain muutamia kuukausia aikaisemmin rasistiksi ja ties millä wokeismin määritelmillä. Asiaa ihmeteltiin niin puolueen sisälläkin kuin myös melkoisella vahingonilolla Republikaanileirin piirissä. Joe Bidenin valintaa ohjasi kaksi asiaa – varapresidentin pitää olla värillinen sekä nainen. Jälkimmäinen on varmaankin totta, edellisen voidaan maalitolppia siirtämällä sopia olevan totta. Itse työn jälki onkin sitten ollut sen mukaista. Nämä kaksi kriteeriä todellakin näyttivät riittävän.

Kamala Harris sai varapresidenttinä hoitaakseen USA:n etelärajalla oleva kriisin, joka on sekä humanitäärinen, että myös turvallisuusongelma maahan tulevien terroristien ja rikollisten vuoksi. Rajan ylittäjiä oli historiallinen yli kaksi miljoonaa ihmistä vuoden 2021 aikana. Tämän lisäksi tietenkin tulevat ne sadat tuhannet, jotka eivät jääneet maahantuloviranomaisten ”haaviin”. Joe Biden kutsui jo kampanjansa aikana kaikki tervetulleiksi USA:han ja etelärajan yli tulijoita on ollutkin yli 150 maasta.  Katastrofia on eletty kohta vuoden ajan.

Rajakriisiä ja etenkään sen hoitamista ei helpota se, että sitä ratkomaan on nimetty Kamala Harris. Hän on aikaisemmin ollut julkisesti sitä mieltä, että rajaviranomaiset (ICE) on KluKluxKlaniin verrattava viranomaisyksikkö. Hän on myös todennut, että rajoja ei pitäisi olla. Kamala Harris ei olekaan tehnyt mitään sen hyväksi, että rajan yli ei voisi vain kävellä USA:han. Hänen ja Joe Bidenin hallinto reagoi kuitenkin siihen, että Kuuban kommunistihallitusta pakoon yrittäviä pakolaisia ei oteta USA:han. Viesti takaisin mereen heittämisestä oli kuuluva ja selkeä. Syy oli raadollisesti se, että nämä olisivat aikanaan kansalaisuuden saatuaan olleet todennäköisesti kilpailevan puolueen äänestäjiä. Jotkut ovat tervetulleita, toiset eivät.

Kamala Harris on lähihistorian epäsuosituin varapresidentti. (lähde: Los Angeles Times) Saavutus on melkoinen, koska eihän hän ole oikeastaan edes tehnyt mitään koko vuoden aikana. Hänen entinen ”alisuosionsa” jatkuu myös varapresidenttinä. Siihen on tietenkin omat syynsä. Pinnallisin voi olla ainainen nauru/kikattelu toimittajien vaikeiden kysymysten edessä. Toinen syy on varmastikin se, että hän on oikeasti epäpätevä. Valinnan ensisijainen perustehan oli ns. värillisyys ja se, että hän on nainen.

Kamala Harris tietenkin itse näkee, että hän on epäsuosittu, koska on historian ensimmäinen naisvarapresidentti. Toinen syy on hänen mukaansa ihonväri. Tilanneselitys on melko yleismaailmallinen poliittisessa elämässä. Epäsuosio ei voi koskaan johtua poliitikon tekemisistä tai sanomisista vaan aina jostain muusta seikasta. Rehellisyyden nimissä pitää todeta tietenkin, että hän varapresidenttinä osaltaan kärsii myös Joe Bidenin hallinnon huonosta toiminnasta ja alhaisesta suosiosta.

Sekä varapresidentin että tietenkin itse presidentin huomattavan alas vajonnut kannatus on huolestuttanut Demokraattipuoluetta johtavia. Nykyinen presidentti on 79-vuotias ja hänellä tulee olemaan vaikeaa selvitä edes jäljellä olevat kolme vuotta virassaan. Jo nyt täysin inhimillinen vanhuuden sekavuus ja muistamattomuus vaivaa silmiinpistävästi esiintymisiä. Kamala Harris ei kuitenkaan ole selvästikään puolueen ykkösehdokas seuraavissa presidentinvaaleissa. Vuoden 2022 kongressivaaleissa kilpaileva puolue tulee ottamaan huomattavan määrän lisäpaikkoja ja todennäköisesti Demokraattipuolueen alamäki jatkunee vuoden 2024 presidentinvaaleihin saakka. Tuleeko Donald Trump takaisin vai onko jonkun muun vahvan republikaaniehdokkaan aika nousta? Niin tai näin, on USA:n demokraattipuolue sivuroolissa asian suhteen. Siitä voi kiittää erityisesti kahta ihmistä – Kamala Harris sekä Joe Biden. Molemmat melkoisia epäonnistujia.