Kamala Harris – uhka vai mahdollisuus amerikkalaisille?

USA:n nykyinen varapresidentti ja presidenttiehdokas Kamala Harris oli alun perin mukana Demokraattipuolueen presidenttiehdokaskisassa vuonna 2020. Matka pysähtyi oikeastaan lähtötelineisiin, koska hänen kannatuksensa jo oman puolueensakin sisällä oli niin olematon, että hän päätti olla menettämättä kasvojaan ja luopui kisasta. Hänellä ei ollut mitään annettavaa puolueelleen ja maalleen silloin – aivan kuten ei nytkään ole monien jopa joidenkin oman puolueen johtohenkilöiden mielestä.

Jostain syystä Joe Biden kuitenkin halusi hänet varapresidentikseen. Jälkikäteen voi tietenkin todeta, että valinta oli taktinen. Kun varapresidentti on jopa puolueensa sisällä epäsuosittu, on hänen valintansa varapresidentiksi selkeä viesti siitä, että Joe Biden ei halunnut varalle henkilöä, joka voisi hänet syrjäyttää. Valintaa Biden perusteli ihonvärillä ja sukupuolella.

”I have a dream that my four children will one day live in a nation where they will not be judged by the colour of their skins but their character” (Martin Luther King jr 1963).

“My presidential running mate will be a woman of colour”. (Joe Biden 2020)

Kamala Harris sai varapresidenttinä hoitaakseen USA:n etelärajalla oleva kriisin, joka on sekä humanitäärinen että myös turvallisuusongelma. Laittomia rajan ylittäjiä on ollut Biden/Harris hallinnon aikana arviolta yli 10 miljoonaa.  Tämän lisäksi tietenkin ne sadat tuhannet, jotka eivät jääneet maahantuloviranomaisten ”haaviin”. Tulijoita on ollut yli 150 eri maasta. Rajan ylittäjiltä otetaan heidän antamansa henkilötiedot ja sen jälkeen heidät joko päästetään jatkamaan matkaansa tai jopa kuljetetaan eri puolille USA:ta siinä uskossa, että he joku päivä ilmoittautuvat turvapaikkaprosessiin.

USA:n etelärajan kriisiä ei helpota se, että sitä ratkomaan on nimetty nimenomaan Kamala Harris. Hän on aikaisemmin ollut julkisesti sitä mieltä, että rajaviranomaiset (ICE) ovat KluKluxKlaniin verrattava viranomaisyksikkö (Fox News 29.7.2024) ja sen rahoitusta pitäisi leikata aivan samoin kuin poliisilaitoksienkin. Harris ei ole tehnyt mitään sen hyväksi, että etelärajan yli ei voisi vain kävellä USA:han. Nyt hän on presidentinvaalikampanjassaan jopa puhunut raja-aidan puolesta. Valitettavasti moni uskoo hänen tarinointiaan. Toinen ”takinkääntö”, vieläkin kovempi, on demokraattipuolueen äänenkannattajamedioiden (CNN, ABC etc.) uusi väite, että Harris ei koskaan ollutkaan vastuussa etelärajasta. Peli on siis kovaa ja luotto äänestäjien lyhyeen muistiin vahva.

Kamala Harris on ollut lähihistorian epäsuosituin varapresidentti. (lähde: Los Angeles Times) Saavutus on melkoinen, koska eihän hän ole oikeastaan edes tehnyt mitään koko aikana. Joe Bidenin astuttua sivuun ehdokkuudesta, on Demokraattipuolueelle uskollinen mediablokki ”hypettänyt” häntä todella voimakkaasti. Uutisointi on täysin Kamala Harris myönteistä ja hänen kilpakumppaniaan aliarvioivaa. Suomalaiset suuret mediatalot ostavat uutiset ilmeisimmin kyseiseen blokkiin kuluvalta CNN:ltä ja siksi myös Suomessa annetaan USA.n presidentinvaalikisasta melko yksipuolinen kuva.

Eräänlainen kulminaatiopiste vaalikisassa oli Kamala Harrisin ja Donald Trumpin väittely ABC kanavan isännöimänä. Itse hieman hämmästyin, että Trump suostui mukaan Demokraattipuolueen äänitorven järjestämään väittelyyn. Tapahtuman aikana välittyi todella selkeästi se, että Trump ei ollut moderaattoreiden Linsey Davisin ja David Muirin suosikki toisin kuin Demokraattipuolueen Harris. Väittelyn seuraaminen oli jopa vaivaannuttavaa juuri siksi, että ABC:n moderaattorit ottivat selkeän poliittisen kannan keskusteluun ja se oli varsin Harrisia suosiva. Moderaattori Muir mm. väitti vastaan Trumpin kertoessa, että katurikollisuus on kasvanut. Oikeusministeriö toki jälkikäteen vahvisti Trumpin väitteen.

Kamala Harrisin ongelma ehdokkaana on se, että hän on osaltaan vastuussa siitä, että Biden-Harris hallinnon aikana tavallisen, työssä käyvän amerikkalaisen eläminen on muuttunut haastavammaksi mm. korkean inflaation ja kasvaneen katurikollisuuden kautta. Hän on tavallaan näyttönsä antanut ja tulos ei ole hyvä. Hän sujuvasti muokkaa kertomuksiaan vastaehdokkaalle epäsuotuisaksi. Harris on mm. väittänyt, että Donald Trump kannattaa aborttikieltoa koko liittovaltioon. Tämä ei pidä paikkaansa. Hän on myös vääristellyt Trumpin sanomisia kuuluisasta Charlottesvillen puheesta. Harrisin väite, että Trumpin 2017 veronalennus olisi hyödyttänyt vain suurituloisia on myös väärä. Tarkoituksellisesti virheellisiä väitteitä riittää.

Harris on vältellyt lehdistötilaisuuksia ja tapahtumia – jopa niitä, joissa demokraattipuolueelle myönteiset mediat olisivat vapaasti saaneet esittää kysymyksiä. Tämä johtunee siitä, että hänellä ei ole vastauksia, miten tavallisen keskivertokansalaisen huonontunutta tilannetta voidaan parantaa. Hänen kampanjakoneistonsa myös ilmeisesti koittaa hämärtää sitä, että Harris on loppujen lopuksi puolueessaan melko lailla vasemmistosiiven edustaja. Toinen syy on ilmeisimmin se, että Harris juuttuu vastauksissaan usein sekavaan ja kuulijoille huonosti aukeavaan selittelyyn. Republikaanimediat kutsuvat tätä Harrisin tapaa puhua sekavia termillä ”word salad”.

Olisiko kikatteleva ja tyhjiä puhuva Kamala Harris hyvä presidentti? En usko, että hän olisi sen huonompi kuin nykyinenkään. Amerikkalaisten kannalta Harris on kuitenkin melko kevyen luokan poliitikkona se huonompi vaihtoehto. Ulkopoliittisesti häneltä puuttuu Donald Trumpin pelotevaikutus esim. Kiinaa ja Venäjää kohtaan.

Mielenkiintoinen kisa on kuitenkin menossa ja lopputulos voi ratketa erittäin pienellä marginaalilla.