Miljoonasirkus

Hallitukselta meni jonkin aikaa sisäistää se, että suuri määrä yrityksiä tulee kaatumaan koronataantuman vuoksi, ellei jotain tehdä asialle. Vaikka demari-ideologian mukaan ilmeisimmin suomalainen yrittäjä tarvitsee enemmän keppiä kuin porkkanaa, nousi opposition painostus kai liian kovaksi sietää ja yritystukia alettiin sorvaamaan kovalla kiireellä. Jälki onkin sitten ollut sen mukaista.

Alku oli sekavaa. Säännöt muuttuivat välillä ja lopputulos oli se, että Business Finland jakoi rahaa reilulla otteella jo maaliskuussa yrityksille, jotka eivät olisi lisärahoitusta välttämättä tarvinneet. Kuulimme BF:n johtajan selvityksiä siitä, että laki ei mahdollista tukirahaa suoraan koronataantuman aiheuttaman konkurssiuhan vuoksi. Niinpä niin, ministeri Lintilä – olisiko kannattanut selvittää etukäteen?

Hallitus määräsi ravintolat suljettaviksi ja eduskunta hyväksyi päätöksen huhtikuun 2. päivä. Jo tätä aikaisemmin oli asiakaskato todellisuutta ja ahdinko alkanut. Jostain syystä ravintola-alan tukeminen ei ollutkaan hallitukselle ja Mika Lintilälle niin tärkeää, kuin ne BF:n tukemat, konsulttien ohjeistamat yritykset. Ala kuitenkin työllistää n. 100.000 henkeä. Vasta kuluvan viikon aikana on saatu päätös tuesta, joka loppujen lopuksi ei olekaan tarpeeksi suuri. Samaan aikaan on saanut lukea useiden yksin- ja pienyrittäjien kyselyitä ja ihmettelyä sosiaalisessa mediassa siitä, onko joku jo saanut sitä tukea. Joillekin firmoille raha tuli kuin setelit pankkiautomaatista, jotkut juuttuivat koneiston rattaisiin viikoiksi.

Nyt seuraavassa tukiaallossa valtion sijoituskonserni TESI alkoi jakamaan keskisuurille yrityksille yhteensä 150 miljoonaa euroa erityistä koronatukea. Yrityksen liikevaihdon on oltava vähintään 10 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa vähintään 50 henkeä. Lisävaatimuksena on, että yritys on tehnyt positiivisen tuloksen aikaisemmin ja sen voidaan olettaa tekevän tulosta jatkossakin.
Tuki jaetaan lehtitietojen mukaan osakkeita ostamalla ja vaihtovelkakirjoilla. Edellinen tarkoittanee kohdistettua osakeantia.

Ministeri Lintilä on nyt junaillut tämän rahan jaon hallituksen kannalta fiksummin – tuen saajia ei kerrota julkisuuteen. Näin siitäkin huolimatta, että aikaisemmin TESI on ollut toiminnassaan avoin. Salaamista ei perustella käytännössä millään syyllä, vaan todetaan ainoastaan asian olevan sovittu tukea saavien yritysten kanssa.
Tämä voi herättää paljon kysymyksiä jo siitä, mihin osakkeet lopulta voivat päätyä, mitä korkoa maksetaan, yms. Jos yrityksen pitää olla tukea saadakseen tuloksellinen, miksi valtio antaa koronatukea? Mikseivät omistajat itse anna yritykselleen pääomalainaa?

Kyseessä on joka tapauksessa valtion raha. Siksi TESIn pitää olla tuen saajien ja ehtojen suhteen avoin aivan kuten ennenkin.

Mikähän voisi olla se taho, joka laittaa nyt valot päälle?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu