Vammaisten ääni puuttui eduskuntavaaleissa
Suomi on ratifioinut YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen jo vuonna 2016. Tämä ratifiointi ei kuitenkaan ole välttämättä tuonut käytännössä vammaisille tasa-arvoista elämää yhteiskunnassa. Voi jopa todeta, että ratifioinnit ja julistukset ovat oma tarinansa ja se oikea arkielämä haasteineen sekä ennakkoluuloineen se toinen todellisuus.
Vammaisuus käsitteenä ei ole yksiselitteinen asia, vaan se syntyy yksilön suhteesta ympäristöönsä eikä pelkästään yksilön tilasta. Vammaisen henkilön elämänlaatuun vaikuttaa yhteiskunnan sosiaalipoliittiset päätökset. Niiden perusteella mm. vammautuneen henkilön asumiseen, hoitoon, kuntoutukseen ja toimentuloon liittyvät päätökset tehdään. Vaikka selkeää rajaa ei arkielämässä aina vamman ja vammattomuuden välille pystytä asettamaan, on yleinen yhteisymmärrys siitä (mm. YK), että yhteiskunnassamme n. 15% on kansalaisia, joilla on jonkinlainen vammaksi luokiteltava rajoite.
Suomessa aloittaa lähiaikoina uusi hallitus, jonka toivomme huomioivan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja tekevän päätöksiä, joilla heikoimmassa tilanteessa olevien ihmisten asemaa yhteiskunnassa voidaan parantaa. Vammaispolitiikan lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu Suomen perustuslakiin. Suomi on myös YK:n ja Euroopan Unionin jäsenvaltiona sitoutunut edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa.
Yhteiskunnan eri toimijoiden, mm. poliittisten päättäjien on pidettävä kirkkaana mielessä se, että vammaisilla henkilöillä on rajoitteistaan huolimatta täysin samat oikeudet yhteiskunnassa kuin muillakin. Heillä on oikeus osallistua päätöksentekoon yhdenvertaisesti. Ihmisoikeudet eivät ole erilaisia riippuen vammasta tai sen asteesta.
Lokakuussa astuu voimaan uusi vammaispalvelulaki, jonka toteuttamista virkamiesten tulee seurata. Myös me aivovammautuneiden henkilöiden etujärjestönä tulemme seuraamaan, kuinka aivovammautuneet henkilöt saavat heille kuuluvat palvelut. Tehdään yhdessä kaikille yhdenvertainen Suomi.
Timo Kallioja Päivi Puhakka
hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtaja
Aivovammaliitto ry Aivovammaliitto ry
Kallioja on tällä palstalla tullut tunnetuksi erittäin kylmästä asenteesta maailmaan. Suorastaan persumaisesta.
Mutta miksi ’vammaisten ääni puuttui eduskuntavaaleissa’? Siihen vastaus löytyy ihan vaalijärjestelmästämme – ne saavat äänensä kuuluviin, jotka isosti äänestävät.
Ilmoita asiaton viesti
Jos asenteeni maailmaan tuntuu kylmältä, en käy siitä väittelemään. Se on subjektiivinen näkemys, enkä usko saavani Riikosta toisiin ajatuksiin. Myöskin, mitä merkitystä asialla olisi suuremmassa mittakaavassa.
En ole Perussuomalaisten jäsen. Heillä tosin on paljon samoja ajatuksia yhteiskunnasta kuin minulla.
Hyvä kysymys on, miksi niin moni äänestää omaa etuaan vastaan valitessaan puolueen ja ehdokkaan. En oikeasti tiedä vastausta tähän. Jokin halu samaistua tiettyyn ryhmään tai yksinkertaisesti se, että valitun puolueen muu linja on tärkeämpi kuin suhtautuminen vammaisuuteen ja vammaisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Halla-aho:
Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne Halla-ahon kirjoituksia. Tuo lainaus lienee jostain menneisyydestä? Yleisellä tasolla jonkin filosofin/poliitikon/jne ajatuksia tulisi peilata juuri sillä hetkellä vallitsevaan yhteiskunnan tilanteeseen samoin kuin kirjoittajan sen hetkiseen statukseen/merkittävyyteen/elämäntilanteeseen/yms.
Ihmisellä voi olla osaamisensa kautta instrumentaallinen arvo suhteessa johonkin tiettyyn tehtävään tai yhteisöön. Se on kuitenkin eri asia kuin ihmisarvo, joka on kaikille sama.
Ilmoita asiaton viesti
Persujen silmissä vain tuottavilla yksilöillä on ihmisarvoa.
Näin siis vaikka heidän äänestäjistään iso osa on sos.pummeja.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä se Halla-aho muuttuu, kuin mekin kaikista rajoittuneisuudestamme.
Elämällä.
Se on hidasta aina.
Ilmoita asiaton viesti
Halla-aho voisi tulla esimerkiksi tänne ja pahoitella menneitä sanomisiaan.
Ei pahoittelen.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelu ihmisarvoista ei johda mihinkään, jos ei ole ymmärrystä saati tietoa, miten kehitysvammaisena syntynyt lapsi on yhtä arvokas, kuin terveet.
Pieni sisareni syntyi kehitysvammaisena ja kuoli 8-vuotiaana.
Hänen elinaikanaan, olin lapsi, mutta ymmärsin, miten rakastettava sisar hän oli.
Kuolinvuoteellaan, sisareni puristi kättäni hyvästiksi, kun sanoja ei enää ollut.
Kymmenvuotiaana, surin syvästi sisareni kuolemaa.
Ilmoita asiaton viesti