Avoin kirje Pääministeri Jyrki Kataiselle

 

Arvoisa pääministeri. Yhteisen isänmaamme Suomen pöydälle on noussut useita suuren luokan asioita. Yksi niistä on epäily eurojärjestelmän kyvystä tarjota rahaliiton jäsenmaiden kansalaisille hyvinvointia ja taloudellista turvaa.

Yliopistojen ja korkeakoulujen yksi tehtäviä on julkiseen keskusteluun osallistuminen. Tässä hengessä Helsingin yliopiston puitteissa työskennellyt EuroThinkTank oli ottanut tehtäväkseen sen arvioimisen, mitkä ovat rahaliiton taloudellisten vaikeuksien taustat, mitkä ovat rahaliiton mahdolliset tulevaisuudet ja mitkä ovat Suomen vaihtoehdot suhteessa noihin rahaliiton tulevaisuuksiin. Ryhmän tulokset julkaistiin kirjana 7.5.2014.

Lehtitietojen mukaan olette lausunut, että "Eurosta eroamisesta ei ole mitään järkeä". Olette perustellut viestiänne sillä, että euro on ollut Suomen vakain valuutta.

 

Pääministeri Kataiselle: valuuttakurssin vakaus on väärä kriteeri

Arvoisa Pääministeri, vetoamisenne Suomen traumaattiseen valuuttakurssikehitykseen oman rahan aikana on kirjamme tulosten valossa ongelmallinen. Valuuttakurssin vakaus ei ole oikea kriteeri euroa arvioitaessa. USA:n dollari on ollut menestystarina sen 200-vuotisen historian aikana, kun se on ollut olemassa. Siitäkin on ollut vakaus kaukana. Sen arvon suhde Saksan markkaan on vaihdellut jopa 40 % ennen euroa eikä se ole ollut vakaa suhteessa euroonkaan. Se on tällä hetkellä lähes 40 % heikompi kuin euron syntyessä. Kirjamme mukaan maailmantalous tarvitsee joustavia valuuttakursseja, ei keinotekoisesti kiinnitettyjä ja markkinoilla väärin hinnoiteltuja valuuttoja. Kaikki 1990-luvun valuuttakriisit (Pohjoismaiden valuuttojen devalvaatiot, Englannin punnan romahtaminen 1992, Meksikon ja Agentiinan devalvaatiot 1994-95 ja 2002, Aasian maiden valuuttojen massiiviset devalvaatiot 1997 alkaen) heijastivat virheellistä näkemystä niistä eduista, joita rahan arvon kiinnittäminen toisi mukaan. ERM-järjestelmä Euroopassa joutui kasvattamaan 2,25 %:n valuuttaputkensa rajat 15 %:iin! Suomen vahvaksi uskotun markan dramaattinen vuoristorata ja siihen liittyneet jopa 15 %:n markkinakorot heijastivat virheellistä tulkintaa keinotekoisesti kiinnitetyn valuutan eduista. Jos Kreikan olisi sallittu palata kansalliseen valuuttaan 2011, sen oma raha olisi devalvoitunut ja maa olisi jo pitkään ollut kasvu-uralla! Arvoisa Pääministeri, maailmantalous tarvitsee enemmän valuuttakurssien joustavuutta, ei vähemmän.

Kun valuuttakurssin vakaus on väärä kriteeri, oikea kriteeri on BKT:n ja työllisyyden kehitys. Samalla kun kriteerinne valuuttakurssien vakauden toivottavuudesta on haastettavissa, on aihetta palata viestiinne: ”eurosta eroamisesta ei ole mitään järkeä.”  Asetettakoon kysymys toisin: ”mitä taloudellista hyötyä eurosta on Suomelle ollut?”

 

Eurosta ei ole ollut Suomelle mitään taloudellista hyötyä

Kun Suomi liittyi eurojärjestelmään, tämän ajateltiin olevan vastaus Suomen krooniseen vaihtotaseongelmaan. Liittymisen arveltiin tuovan työmarkkinoille uusia pelisääntöjä, jotka auttaisivat ylläpitämään suotuisaa vaihtotasekehitystä maassa, jonka kansantalous suljetun talouden aikana 1950-luvulta lähtien oli yhtä epävakaa kuin Linnanmäen vuoristorata. Talouskehitystä hallitsi inflaation ja devalvaation vuorotteleva syklinen epävakaus.

Kuten presidentti Sauli Niinistö totesi jokin aika sitten, Suomen markan ulkoiseen 30 %:n heikentymiseen perustui ensi kädessä Suomen irtaantuminen 1990-luvun traumaattisesta lamasta.  Markan 1992 alkanut kellutus jatkui euron ulkopuolisiin valuuttoihin nähden 1998 saakka ja oli menestystarina. Markka oli kelluessaan vakaampi kuin koskaan, koska sen arvo oli oikein hinnoiteltu. Vaihtotaseemmekin tasapainottui, mutta ei euron avulla. Taustalla oli Suomea kohdannut satumainen onni: Nokia nousi kansainväliseksi huippuyritykseksi.

 

Euro ei auttanut työmarkkinoiden joustavoittamisessa

Yksi pettymyksen aihe euroon liittyen koskee työmarkkinoita: mitään ei euroaikana ole Suomessa tehty työmarkkinoiden joustavoittamiseksi. Jukka Pekkarisen johdolla istunut toimikunta oli jo kiinnittänyt huomiota siihen, että euroon liittyminen on haaste Suomen työmarkkinamekanismeille. Mainitusta syystä johtuen Ruotsissa työskennellyt vastaava komitea suositteli rahaliiton ulkopuolelle jäämistä.

Euroaikana myös suurteollisuus on liputtanut ulos Suomesta. Euroalueen merkitys Suomen viennille on pudonnut 30 %:iin kun se oli 33 % ennen euroa. Vaikka nämä muutokset eivät johdu eurosta, ne osoittavat, että eurosta ei ole ollut viennin kannalta hyötyä.

 

Matala korko ollut ongelmien lähde

Euron tuomat edut matalina korkona ovat varsinainen ongelmien lähde. Irlannin ja Espanjan kiinteistömarkkinoiden tuhoisa ylikuumeneminen johtui liian kevyestä rahapolitiikasta, matalista koroista ja europankkien eurooppalaistumisesta – mitä juhlittiin integraation ansiona! Raunioita siitä tuli. Myös Suomessa matala korko on ylläpitänyt asuntomarkkinoilla ylikysyntää johtaen asuntojen hintojen nousuun. Ihmiset eivät näe, että matalilla koroilla on kääntöpuolensa – asunnot maksavat liikaa. Kun matala yleiseurooppalainen korkotaso poisti maariskit, kotitalouksien ja yritysten ohella myös euromaiden julkiset sektorit ylivelkaantuivat.

 

Matalan inflaation tuotti globalisaatio, ei euro

Edes matala kuluttajainflaatio euroaikana ei mene euron piikkiin eikä ole luettavissa Euroopan keskuspankin ansioksi. Kun globalisaation toinen aalto sai vauhtia, niin Eurooppaan kuin USA:han alkoi virrata halpaa tavaraa Aasian maista. Aasian työvoima oli valmis työskentelemään murto-osalla euromaiden palkkatasoon nähden. Euroalueen matala inflaatio johtui kansainvälisen palkkainflaation laskusta, ei eurosta. EKP:n liian keveäksi viritetty rahapolitiikka (EKP salli M3:n kasvaa 106 % vuosina 2001-2008) ei näkynyt kuluttajahinnoissa mutta kylläkin muissa hinnoissa: sijoituskohteiden arvot nousivat pilviin.

Arvoisa pääministeri. Varmaan toivoisitte, että euro ei olisi niin vahva tällä hetkellä kuin se on. Euron ylivahvuudessa heijastuu Saksan vahva talous ja 7 %:n vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:hen. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin puheen jälkeen euro on vahvistunut kesästä 2012 lähtien heikentäen Suomen vientiä euron ulkopuolisiin maihin. Ruotsilla ei ole tätä ongelmaa. Ruotsi hyötyi jo 2009 laskukaudesta, kun sen kruunu devalvoitui 20 %. On sanottu että euro on ollut siunaus Suomen pk-sektorille. Eipä Ruotsinkaan pk-sektorilla ole ollut ongelmia viedä tuotteitaan euromaihin, vaikkei Ruotsi edes ole eurossa mukana!  Sen ei ole tarvinnut myöskään osallistua Kreikan avustamiseen. Eikä se osallistu tulossa olevaan transaktioveroon eikä pankkijärjestelmän kriisinhallintarahastoihin. Pankkitoimintaa karkaa Suomesta Ruotsiin.

Arvoisa pääministeri. Jos palaamme kysymykseen siitä, onko eurosta eroamisessa mitään järkeä taloudellisesti, ehdotan harjoitelmaa kansantaloudellisesta hyöty-kustannusanalyysista. Ts. arvioidaan eurossa pysymisen tulevat hyödyt ja tulevat kustannukset lähimmän 20 vuoden aikajänteellä. Koska on aika kiistatonta, että eurosta ei ole ollut Suomelle hyötyä, Suomen kansa on ansainnut tällaisen arvion.

 

Kunnioittavasti

Vesa Kanniainen
Professori , EuroThinkTank

Vesa Kanniainen

Kansantaloustieteen emeritusprofessori (Helsingin yliopisto), Sotatieteiden tohtori (Maanpuolustuskorkeakoulu), Kauppatieteiden tohtori (Itä-Suomen yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu