Avoin kirje Pääministeri Jyrki Kataiselle
Arvoisa pääministeri. Yhteisen isänmaamme Suomen pöydälle on noussut useita suuren luokan asioita. Yksi niistä on epäily eurojärjestelmän kyvystä tarjota rahaliiton jäsenmaiden kansalaisille hyvinvointia ja taloudellista turvaa.
Yliopistojen ja korkeakoulujen yksi tehtäviä on julkiseen keskusteluun osallistuminen. Tässä hengessä Helsingin yliopiston puitteissa työskennellyt EuroThinkTank oli ottanut tehtäväkseen sen arvioimisen, mitkä ovat rahaliiton taloudellisten vaikeuksien taustat, mitkä ovat rahaliiton mahdolliset tulevaisuudet ja mitkä ovat Suomen vaihtoehdot suhteessa noihin rahaliiton tulevaisuuksiin. Ryhmän tulokset julkaistiin kirjana 7.5.2014.
Lehtitietojen mukaan olette lausunut, että "Eurosta eroamisesta ei ole mitään järkeä". Olette perustellut viestiänne sillä, että euro on ollut Suomen vakain valuutta.
Pääministeri Kataiselle: valuuttakurssin vakaus on väärä kriteeri
Arvoisa Pääministeri, vetoamisenne Suomen traumaattiseen valuuttakurssikehitykseen oman rahan aikana on kirjamme tulosten valossa ongelmallinen. Valuuttakurssin vakaus ei ole oikea kriteeri euroa arvioitaessa. USA:n dollari on ollut menestystarina sen 200-vuotisen historian aikana, kun se on ollut olemassa. Siitäkin on ollut vakaus kaukana. Sen arvon suhde Saksan markkaan on vaihdellut jopa 40 % ennen euroa eikä se ole ollut vakaa suhteessa euroonkaan. Se on tällä hetkellä lähes 40 % heikompi kuin euron syntyessä. Kirjamme mukaan maailmantalous tarvitsee joustavia valuuttakursseja, ei keinotekoisesti kiinnitettyjä ja markkinoilla väärin hinnoiteltuja valuuttoja. Kaikki 1990-luvun valuuttakriisit (Pohjoismaiden valuuttojen devalvaatiot, Englannin punnan romahtaminen 1992, Meksikon ja Agentiinan devalvaatiot 1994-95 ja 2002, Aasian maiden valuuttojen massiiviset devalvaatiot 1997 alkaen) heijastivat virheellistä näkemystä niistä eduista, joita rahan arvon kiinnittäminen toisi mukaan. ERM-järjestelmä Euroopassa joutui kasvattamaan 2,25 %:n valuuttaputkensa rajat 15 %:iin! Suomen vahvaksi uskotun markan dramaattinen vuoristorata ja siihen liittyneet jopa 15 %:n markkinakorot heijastivat virheellistä tulkintaa keinotekoisesti kiinnitetyn valuutan eduista. Jos Kreikan olisi sallittu palata kansalliseen valuuttaan 2011, sen oma raha olisi devalvoitunut ja maa olisi jo pitkään ollut kasvu-uralla! Arvoisa Pääministeri, maailmantalous tarvitsee enemmän valuuttakurssien joustavuutta, ei vähemmän.
Kun valuuttakurssin vakaus on väärä kriteeri, oikea kriteeri on BKT:n ja työllisyyden kehitys. Samalla kun kriteerinne valuuttakurssien vakauden toivottavuudesta on haastettavissa, on aihetta palata viestiinne: ”eurosta eroamisesta ei ole mitään järkeä.” Asetettakoon kysymys toisin: ”mitä taloudellista hyötyä eurosta on Suomelle ollut?”
Eurosta ei ole ollut Suomelle mitään taloudellista hyötyä
Kun Suomi liittyi eurojärjestelmään, tämän ajateltiin olevan vastaus Suomen krooniseen vaihtotaseongelmaan. Liittymisen arveltiin tuovan työmarkkinoille uusia pelisääntöjä, jotka auttaisivat ylläpitämään suotuisaa vaihtotasekehitystä maassa, jonka kansantalous suljetun talouden aikana 1950-luvulta lähtien oli yhtä epävakaa kuin Linnanmäen vuoristorata. Talouskehitystä hallitsi inflaation ja devalvaation vuorotteleva syklinen epävakaus.
Kuten presidentti Sauli Niinistö totesi jokin aika sitten, Suomen markan ulkoiseen 30 %:n heikentymiseen perustui ensi kädessä Suomen irtaantuminen 1990-luvun traumaattisesta lamasta. Markan 1992 alkanut kellutus jatkui euron ulkopuolisiin valuuttoihin nähden 1998 saakka ja oli menestystarina. Markka oli kelluessaan vakaampi kuin koskaan, koska sen arvo oli oikein hinnoiteltu. Vaihtotaseemmekin tasapainottui, mutta ei euron avulla. Taustalla oli Suomea kohdannut satumainen onni: Nokia nousi kansainväliseksi huippuyritykseksi.
Euro ei auttanut työmarkkinoiden joustavoittamisessa
Yksi pettymyksen aihe euroon liittyen koskee työmarkkinoita: mitään ei euroaikana ole Suomessa tehty työmarkkinoiden joustavoittamiseksi. Jukka Pekkarisen johdolla istunut toimikunta oli jo kiinnittänyt huomiota siihen, että euroon liittyminen on haaste Suomen työmarkkinamekanismeille. Mainitusta syystä johtuen Ruotsissa työskennellyt vastaava komitea suositteli rahaliiton ulkopuolelle jäämistä.
Euroaikana myös suurteollisuus on liputtanut ulos Suomesta. Euroalueen merkitys Suomen viennille on pudonnut 30 %:iin kun se oli 33 % ennen euroa. Vaikka nämä muutokset eivät johdu eurosta, ne osoittavat, että eurosta ei ole ollut viennin kannalta hyötyä.
Matala korko ollut ongelmien lähde
Euron tuomat edut matalina korkona ovat varsinainen ongelmien lähde. Irlannin ja Espanjan kiinteistömarkkinoiden tuhoisa ylikuumeneminen johtui liian kevyestä rahapolitiikasta, matalista koroista ja europankkien eurooppalaistumisesta – mitä juhlittiin integraation ansiona! Raunioita siitä tuli. Myös Suomessa matala korko on ylläpitänyt asuntomarkkinoilla ylikysyntää johtaen asuntojen hintojen nousuun. Ihmiset eivät näe, että matalilla koroilla on kääntöpuolensa – asunnot maksavat liikaa. Kun matala yleiseurooppalainen korkotaso poisti maariskit, kotitalouksien ja yritysten ohella myös euromaiden julkiset sektorit ylivelkaantuivat.
Matalan inflaation tuotti globalisaatio, ei euro
Edes matala kuluttajainflaatio euroaikana ei mene euron piikkiin eikä ole luettavissa Euroopan keskuspankin ansioksi. Kun globalisaation toinen aalto sai vauhtia, niin Eurooppaan kuin USA:han alkoi virrata halpaa tavaraa Aasian maista. Aasian työvoima oli valmis työskentelemään murto-osalla euromaiden palkkatasoon nähden. Euroalueen matala inflaatio johtui kansainvälisen palkkainflaation laskusta, ei eurosta. EKP:n liian keveäksi viritetty rahapolitiikka (EKP salli M3:n kasvaa 106 % vuosina 2001-2008) ei näkynyt kuluttajahinnoissa mutta kylläkin muissa hinnoissa: sijoituskohteiden arvot nousivat pilviin.
Arvoisa pääministeri. Varmaan toivoisitte, että euro ei olisi niin vahva tällä hetkellä kuin se on. Euron ylivahvuudessa heijastuu Saksan vahva talous ja 7 %:n vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:hen. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin puheen jälkeen euro on vahvistunut kesästä 2012 lähtien heikentäen Suomen vientiä euron ulkopuolisiin maihin. Ruotsilla ei ole tätä ongelmaa. Ruotsi hyötyi jo 2009 laskukaudesta, kun sen kruunu devalvoitui 20 %. On sanottu että euro on ollut siunaus Suomen pk-sektorille. Eipä Ruotsinkaan pk-sektorilla ole ollut ongelmia viedä tuotteitaan euromaihin, vaikkei Ruotsi edes ole eurossa mukana! Sen ei ole tarvinnut myöskään osallistua Kreikan avustamiseen. Eikä se osallistu tulossa olevaan transaktioveroon eikä pankkijärjestelmän kriisinhallintarahastoihin. Pankkitoimintaa karkaa Suomesta Ruotsiin.
Arvoisa pääministeri. Jos palaamme kysymykseen siitä, onko eurosta eroamisessa mitään järkeä taloudellisesti, ehdotan harjoitelmaa kansantaloudellisesta hyöty-kustannusanalyysista. Ts. arvioidaan eurossa pysymisen tulevat hyödyt ja tulevat kustannukset lähimmän 20 vuoden aikajänteellä. Koska on aika kiistatonta, että eurosta ei ole ollut Suomelle hyötyä, Suomen kansa on ansainnut tällaisen arvion.
Kunnioittavasti
Vesa Kanniainen
Professori , EuroThinkTank
Tässä on todella huolella ja tarkkaan harkittuja faktoja. Kolme kertaa lukemalla huolellisesti lukemalla tekstin lävitse, opin, mutta en löytänyt mitään vastaargumentteja. Toivottavasti syntyy hyvää ja vauhdikasta keskustelua hyödyistä ja haitoista. On vaikea nähdä miten Suomi voi irtaantua nykyisestä kehityksestä. Toivottavasti löytyy siihenkin näkemystä asiaan perehtyneiltä. Erityisesti joustojen puute on kiinnittänyt huomiota. Suomessa on muutostarve vaan ei halua. Haluamme eläköityä rauhassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostavaa teoretisointia. Pari kysymystä käytännön elämään liittyen, professori Kanniainen:
– Miksi yritykset eivät vaadi Suomessa eroa eurosta? Eivätkö yritysjohtajat ymmärrä yritystensä etua?
– Miksi palkansaajat eivät vaadi Suomessa eroa eurosta? Eikö ay-liike ymmärrä työntekijöiden etua?
– Miksi vain pari eduskunnan ulkopuolista pienpuoluetta vaatii Suomen eroa eurosta? Eivätkö suomalaiset eduskuntaan valitut poliitikot ymmärrä Suomen etua?
– Entä jos suomalaiset asuntovelalliset joutuisivat yritysten lisäksi valuuttalainat käsissään maksumiehiksi euroeroharjoituksessa? Kuka korvaisi heille tuon inhimillisen kärsimyksen ja miten?
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan pienempää yrityselämää kuunneltu kuinka herkällä korvalla? Suurille yrityksille euro lienee se ja sama. Moni suurempi yritys toimii veroparatiisin kautta tavalla tai toisella. Sitäpaitsi jokuhan tässä nettoaa. Nyt täällä kaakkoissuomessa Euron kurssi vs. Ruplan kurssi haittaa oikeasti vientiyrityksiä ja venäläisten tuontieuroja.
Euro ei ole ollut menestystarina pk-yrityksille jotka työllistävät jopa enemmän kuin suuret. Pienemmät vientiyritykset ovat ottaneet osumaa. Tai sitten ovat tehneet kuten Rettig on nyt tekemässä – siirtää tuotantonsa euron ulkopuolle Puolaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko, että olisi syytä olettaa suomalaisten poliitikkojen yleisesti ymmärtävän edes kansantalouden peruskurssin laajuista oppimäärää aiheesta? Kuinka monen eduskuntaan valitun poliitikon olisi koulutuksensa vuoksi syytä olettaa ymmärtävän?
Ilmoita asiaton viesti
johtuen median massiivisesta propagandasta ja ”eurosuomettumisesta”
– yritykset eivät ole vielä ymmärtäneet tilannetta
– palkansaajat eivät ole vielä ymmärtäneet tilannetta
– puolueet, jotka jotka ovat ymmärtäneet tilanteen eivät (seuraavaan kohtaan viitaten) ole halukkaita tosiasiaa myöntämään
– asuntovelalliset joutuvat tämän seikkailun maksumiehiksi joka tapauksessa, riippumatta siitä kuka myöntää ja mitä
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jokainenhan on hyötynyt Eurosta jollain lailla. Yritykset ovat saaneet potkittua työntekijät muualle ja siirrettyä tuotannon Aasiaan. Kuluttajat ovat nauttineet matalista koroista ja puolueet tietysti keräävät vain ääniä. Lisäksi tuolla euroerolla pn peloteltu niin paljon, että kukaan ei julkisesti halua tulla ulos kaapista. Vois saada persuleiman.
Jos minulta kysyttäisiin niin sanoisin myös, että suuri osa ei nimenomaan ymmärrä Suomen kokonaisetua (tai ylipäänsä taloutta). Voin olla väärässäkin, mutta uskonpa että oma valuutta olisi meille paras ratkaisu. Nyt siihen siirtymiseen on myös esitetty ”tiekartta”. Vaihtoehtoina näen joko täydellisen liittovaltion tai euron kaatumisen jollakin aikavälillä.
Vastasin nyt omasta puolestani, mutta toivottavasti kuulemme myös Kanniaisen mielipiteen.
Ilmoita asiaton viesti
1. Ilmeisesti eivät ehdi eikä uskalla lähteä politikointiin, Koneen tj.n puheenvuoro euron puolesta ei oikein vakuuttanut, niillä argumenteilla olisi pitänyt olla Kiinan Yuan valuuttana.
2. Jokainen iso puolue edelleen ajaa ”euroa” kuin se olisi ainoa oikea dogmi, pääasiassa historiallisista syistä tai sitten ei vaan ymmärrys riitä.
3. Eivät ymmärrä. (tai ymmärtävät mutta eivät uskalla kääntää takkia)
4. Itse aiheutettu kuten aikanaan 90 luvun kuviot, jotka nyt toistetaan euron vuoksi (muutoin ei olisi edes ongelmaa).
Ilmoita asiaton viesti
Hei,
Hyviä kysymyksiä. En ole Vesa Kanniainen, mutta pari pohdintaa omalta kannaltani:
1. Kansainvälisten yrityksien ei tarvitse protestoida Suomen valuutan likkumattomuutta ja vahvistumista, koska he voivat melko yksinkertaisesti siirtää tuotantoaan euroalueen ulkopuolelle ja käynnistää yt-menettelyn Suomessa. Muutenkaan yritykset eivät osallistu kovin aktiivisesti taloudelliseen debattiin, mikä on suuri harmi.
2. Ay-liike haluaa positiivisia palkankorotuksia vuosipalkkoihin, joiden on oltava nousevalla uralla. Valuutan liike (ylös tai alas) ei kiinnosta heitä. Tässä pohdintani aiheesta ”Indeksitaloutemme törmää seinään”.
Valtiollisella velkaantumisella voidaan maksaa vaihtotaseen romahtamisemme 7% tasosta negatiiviseksi. Alijäämämme ja yli kantokyvyn menevät indeksoinnit on siis katettavissa velalla, halpaa eurovelkaa on Suomelle saatavissa vielä kymmeniä miljardeja nykyisen €100 miljardin päällekin.
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1470…
3. Suomen ei tarvitse erota eurosta. Eurojärjestelmä pitää vain saada joustavaksi.
Euro voidaan uudelleenmääritellä joustavaksi ja terveeksi ECU-2 valuuttakorimääritelmän perusteella, mikä antaa lisäbonuksena jokaiselle euromaalle mahdollisuuden toimia sekä euroissa että kansallisissa valuutoissa, jotka molemmat joustavat eli ovat siis terveitä. Tässä hiukan vanha kuvaus ”Korieuro – sietämättömän kevyt lippalakki”:
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1146…
Myös euromaiden välisiin tulonsiirtoihin ja no bail out-sääntöön perustuva Euroliittovaltio voisi toimia USA:n mallin mukaisesti.
Työmarkkinoiden joustaminen auttaisi myös.
4. Asuntolainat voidaan haluttaessa ja EKP:n ja Euroryhmän siunauksella Lex Monetae-periaatetta käyttäen uudelleenmäärittää kansallisiksi valuutoiksi. Kuitenkin joustava ECU-2 korieuromääritelmä alentaisi todennäköisesti kuluttjaien ja yritysten velkojen reaaliarvoa euron sisäisten yliarvostusten purkauduttua.
Laskelma löytyy kirjan liitten 4 lopusta.
Ilmoita asiaton viesti
Sami Miettinen kirjoittaa: ”Asuntolainat voidaan haluttaessa ja EKP:n ja Euroryhmän siunauksella Lex Monetae-periaatetta käyttäen uudelleenmäärittää kansallisiksi valuutoiksi. Kuitenkin joustava ECU-2 korieuromääritelmä alentaisi todennäköisesti kuluttjaien ja yritysten velkojen reaaliarvoa euron sisäisten yliarvostusten purkauduttua.”
Pankit ovat rahoittaneet asuntolainat kovassa valuutassa (euroissa) markkinoilta. Uskotko, että ne ottaisivat valuuttatappioita ihan hyvää hyvyyttään? En oikein löydä realismia koko keskustelusta niin sanotun vapaaehtoisen exitin tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Se on lainsäädännöllinen kysymys, Huusko. Ei eduskunnan tarvitse kysyä pankkien mielipidettä asiasta.
Historiallisestihan tämä on aina hoidettu niin, että lasku huonosta politiikasta maksatetaan kotitalouksilla ja elinkeinoelämällä, ja pankit pelastetaan. Suomen ja Ruotsin pankkikriisien hoidossa oli eroa kuin yöllä ja päivällä, kuten tiedät. Tai nyt vaikkapa eurokriisin yhteydessä Euroopan ja USA:n pankkikriisien hoidossa.
Ilmoita asiaton viesti
Et ole selvästikään lukenut kirjaa. Kehotan lukemaan Liitteen 4.
ECU-2 on tapa määrittää ihan jokainen ”kova euro” uudelleen ”joustavaksi euroksi”. Laskelmiemme mukaan joustava euro on myös heikompi kuin nykyinen euro, ehkä jopa -15%. Kukaan ei menetä suhteellisesti mitään, paitsi että kansalaisten ja yritysten on helpompi reaalisesti maksaa velkansa pois kun euron vaihtokurssi esim. kruunuja ja dollareita vastaan todennäköisesti heikkenee hieman eli tervehtyy.
Kukaan ei siis menetä mitään (paitsi ehkä euroalueen ulkopuoliset sijoittajat omassa valuutassaan mitattuna), eivät myöskään pankit, ja jokainen eurosopimus käyttää samaa euroa kaikkialla.
Lukekaa ihmiset ihmeessä kirja – keskustelun tason parantaminen on päätavoitteemme!
http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/20…
Ilmoita asiaton viesti
Pankit ovat rahoittaneet asuntolainat omassa valuutassaan, ja niille saattaisi syntyä tappioita muualta euroalueelta tulleista tappiosta, mikäli markka devalvoituisi. Muualta euroalueelta otetuista lainoista syntyisi myös tappiota, mikäli markka devalvoituisi.
Huomattavasti suurempi uhka pankeille olisi mahdollinen pankkipako jos suomalaiset haluaisivat suurimittaisesti siirtää rahansa ulkomaille suuremman tuoton (arvon) toivossa. Tämän vuoksi valmistelu olisi hyvä, varmuuden vuoksi, tehdä salassa, ja toteuttaa yhden viikonlopun aikana (jonka lisäksi voidaan tarvita pari pankkivapaata).
Olemme käyneet toteuksen läpi kirjan liitteessä 3.
Ilmoita asiaton viesti
Koko kysymys on mielestäni hieman outo. Asuntolainat on otettu siinä valuutassa, mikä on pankin toimintamaan valuuttaa, eli euro. Valuutan vaihtuessa vaihtuu myös lainan rahayksikkö. Pankeille tulee tappioita muualta euroalueelta tulleista talletuksista, jos Suomen uusi valuutta devalvoituu.
Suurin uhka pankeille on kuitenkin mahdollinen pankkipako, mikäli pankkien asiakkaat haluavat siirtää varansa suurimääräisesti pois Suomesta. Tämän vuoksi valmistelu olisi hyvä tehdä salassa ja toteutus pitkän viikonlopun (viikonloppu + pari pankkivapaata) aikana. Olemme käyneet toteutusta läpi kirjamme liitteessä 3.
Ilmoita asiaton viesti
Suvereenilla valtiolla on päätösvalta alueellaan käytettävästä valuutasta, eikä niissä ole erotusta ”koviin tai pehmeisiin”.
Poliittisella päätöksellä kotitalouksien velat ja talletukset voidaan siirtää aiemmasta valuutasta uuteen – valitulla kurssilla. Aivan kuten markkamääräiset velat muuttuivat euromääräisiksi vuoden 2001 alusta.
Kun se oli jo silloin niin helppoa, nopeaa ja vaivatonta, niin miten se nyt olisikin muuttunut vaikeaksi, hitaaksi ja lähes mahdottomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Pankit ovat rahoittaneet asuntolainat kovassa valuutassa (euroissa) markkinoilta. Uskotko, että ne ottaisivat valuuttatappioita ihan hyvää hyvyyttään? En oikein löydä realismia koko keskustelusta niin sanotun vapaaehtoisen exitin tapauksessa.”
Tämä nyt on täysin typerää jossittelua, tiedät sen itsekin. Valtaosa suomalaisten asuntolainoista on kotimaisilta pankeilta. Muutokseen ei tarvita edes EKP tai euroryhmän siunauksia. Vaan pelkkä eduskunnan päätös asiasta riittää. Eriasia on ulkomailta otetut lainat yksityisellä puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin kuten Matias Sinkkonen toteaa- euroissa otetut asuntolainat muutetaan markkamääräisiksi 1eur=1markka kurssilla, kotimaisista pankeista asuntolainat on otettu 99% otettu joka tapauksessa. Jos pankit ovat sotkeutuneet liiaksi rahoitukseen Suomen valtion ulkopuolelle, se on näiden pankkien oma häpeä.
Ei pankkien tehtävä ole toimia minään keinottelijana tai pelkkänä korkotuoton kerääjänä, vaan luotettavana rahoittajana reaalitalouden ja yksityisten ihmisten tarpeisiin, tehtävä on toimia vain yhtenä välineenä kokonaisvaltaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä, renkinä eikä isäntänä.
Ilmoita asiaton viesti
Pankit eivät rahoita asuntolainoja ”markkinoilta” saamillaan pääomilla vaan LUOVAT PÄÄOMAT TYHJÄSTÄ. Allekirjoittaessasi velkapaperin sinä luot velkasumman verran uutta pääomaa. Taloustieteen peruskursseilla annetaan ymmärtää että pankit välittävät pääomia. Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan nykyään. Kultakannan aikaan ehkä voitiin ajatella rahatalouden toimivan jotensakin noin mutta ei enää.
Siis jos pankin taseessa olevat velkapaperit vaihtuvat lainmuutoksella euromääräisistä ”markkamääräisiin”, ei pankki kärsi mitään tappioita sen takia että sen olisi pitänyt kerätä pääomia ”kovassa valuutassa” lainatakseen niitä eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa vielä muutama vuosi sitten pelättiin, että irtaantuminen nostaisi Suomen oman rahan arvoa eli asuntolainat olisi pienentyneet, nyt ei taida olla enää pelkoa sille kun on töpeksitty koko talous ja perusteet euron vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Entä ajatus siitä, että matalat korot eivät tuota säästäjille, mutta ne ovat jo tuottaneet ns. helppoa asuntolainakysyntää, joka puolestaan on nostanut asuntojen hintoja.
Kun korot nousevat, asuntolainojen kautta kehkeytynyt ylivelkaantuminen aiheuttanee tulevaisuudessa ongelmia korko- ja lyhennysohjelman hoitamiselle. Miten mm. tämä yksityistalouksien ylivelkaisuus purkautuu?
Toisaalta, mitä vaikuttaa muun rahoituksen saamiselle se, että valtiot velkaantuvat kärkijoukossa?
Ilmoita asiaton viesti
”Pankit ovat rahoittaneet asuntolainat kovassa valuutassa (euroissa) markkinoilta.”
Tämä nyt on ihan selvää tuubaa. Pankit eivät ole rahoittaneet asuntolainoja mitenkään. Se raha on ilmaantunut taseisiin ihan vaan näppäintä painamalla ilmaan minkäänlaista rahoitusta ulkopuolelta. Luulisi nyt toimittajankin ymmärtävän sen verran pankkitoiminnan alkeita.
Ilmoita asiaton viesti
”Ensin tulee tieto, sitten vasta toiminta.”
https://www.youtube.com/watch?v=eHQ7wvWzUW0 (Suomenkielisen tekstityksen saa videon oikeasta alanurkasta ”tekstitykset” painikkeesta
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka vakavasti voidaan väittää, että tästä aiheesta olisi avoimesti ja tasapuolisesti aiemmin ylipäätään missään keskusteltu? Sellaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä missä syötetään vain yhtä totuutta
a) ei oikeasti ole riittävästi tietoa, että yritykset saati yksittäiset ihmiset voisivat oman mielipiteensä muodostaa
b) on hyvin vaikea uskottavasti yrittää esittää erilaisia vaihtoehtoisia malleja leimautumatta jonkinsortin hörhöksi.
Iso kiitos Kannistolle ja muulle ryhmälle hyvästä avauksesta. Toivottavasti tämä auttaa muitakin jatkossa esittämään rehellisiä mielipiteitään ja pitämään keskustelu moniäänisenä.
Ilmoita asiaton viesti
”Iso kiitos Kannistolle ja muulle ryhmälle hyvästä avauksesta.”
Anteeksi irrelevantti nipotus, mutta eikö tuossa pitäisi lukea Kanniaiselle, ei Kannistolle?
Erinomaisen hyvä kommentti kyllä muutoin (asiasisällön puolesta).
Ilmoita asiaton viesti
osa yritysjohtajista on tyhmiä, osa siirtää tuotannon halvempiin maihin. yleinen totuus on, parkuminen ei auta, jaloilla äänestäminen auttaa.
oletko kuullut yhdenkään yritysjohtajan valittavan. euro on liian heikko, meidän täytyy nostaa duunareiden palkkoja.
Kyllä osa palkasaajista vaatii, esim mä. toinen osa ei ymmärrä mistä on kyse. kolmas osa luulee että euro korjaantuu. esim mulle riittäisi jos ekp alkaisi setelipianolla rahoittaa suomen julkista sektoria ja maksaisi jokaiselle kansalaispalkkaa 3000 e kk. se korjaisi tilanteen. tos bloki joka sen kuvaa: http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87216…
no ipu ja skp vaatii eroa mutta vassi vaatii joko keskuspankkirahoitusta tai eroa. käytännössä siis eroa koska järki tuskin uppoaa saksaan. vassi on ainut jolla on toimiva ajatuspaja joka jotakin ymmärtää taloudesta. (mä vasta pari viikkoa siitten olin vas foorumilla palkitsee Jussi Ahokkaan)
mistä ne valuttalainaa sais? kuka hullu dollarivelkaa ottaa jos euroinakin saa ilmaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suuret monikansalliset yritykset ovat tehneet eurosta johtuvaa ulosliputusta jo reilut kymmenen vuotta. Tässä on syynä ollut myös energian hinta ja raaka-aineiden hinta. Työpaikat ovat vähentyneet. Voi olla että suurten yritysten kannalta munat ovat jo oikeissa koreissa.
Palkansaajilla taas eurosta johtuen matkustelu on ollut halpaa Aasiaan. Samalla ympäristöpäästöt ovat vain kasvaneet kun kerosiinia kuluu taivaan tuuliin. Jolla on ollut varma työpaikka ei euro häntä ole haitannut, mutta kaikkia niitä jotka ovat joutuneet irtisanotuiksi ja heidän perheitään se on haitannut, ja samalla julkista sektoria.
Poliitikoista valtaosa on niin hyvässä taloudellisessa asemassa ettei se heitä liikuta, tutustuisivat nyt edes tähän Vesa Kanniaisen tekstiin.
Asuntovelallisten ongelma on paha, joka on rakennettu juuri euron varaan. Siinäkin on poliitikot tehneet hallaa pienentämällä verovähennystä pikkuhiljaa vuosittain. Asuntojen kova hinta suurissa asutuskeskuksissa johtuu myös poliitikoista. Ei pitäisi kaikkea keskittää, vaan kaikki mikä nykyisenä it-aikana voidaan hoitaa hajauttaen pienempiin keskuksiin ja maaseudulle pitäisi tehdä myös.
Ilmoita asiaton viesti
1. Koska euron ihanuus on on virallinen totuus, harkittu rikos ( Tuomioja) ja yritysjohtajat on ihan yhtä vietävissä ku kaikki muutkin. Katso peiliin.
2. Kts edellinen.
3. Kts edellinen.
4. Kuka korvaa kansalle ne fyrkat jotka tuohon himmeliin on uponnut ja tulee uppoamaan. Ps. Huusko, vastaa puhelimees.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertaisin syy siihen miksi Euroeroa ei ole vaadittu on puhtaasti ymmärryksen puute. Hyvin harva ihminen ymmärtää mitään rahatalouden mekanismeista kun se taloustieteen peruskursseillakin opetetaan nykymekanismeihin nähden väärin.
Jos vikaa on ollut valtavirtaisen taloustieteen opetuksessa niin on sitä mediassakin. Media, HS etunenässä, on ollut täysin ”pihalla” kansantaloustieteen kehittymisestä ja siitä miten kertynyt evidenssi on osoittanut valtavirtaisen taloustieteen kyvyttömäksi selittämään talouden kehitystä. Median kritisoiminenhan on aina poliittinen itsemurha, mutta ehdotan Markku Huuskollekin moderniin rahateoriaan tutustumista esim. Raha ja talousblogin vanhimpien artikkelien kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastaus on EI. Tosin yritysten osalta riippuu vähän onko vienti vsi tuonti yritys.
Kolmanteen, Suomi on yhden totuuden maa, eivätkä puolueiden johtohahmot ymmärrä näitä asioita
Jos nämä asuntovelalliset joutuisivat valuuttalainoineen vaikeuksiin. Syy olisi luultavasti se että he ottivat alemman koron houkuttelevana ahneuksissaan suuremman riskin joka sitten realisoitui. Eli voinee sanoa etteivät hekään ymmärtäneet mitä olivat tekemässä.
Kyllä se yhteisvaluutta toimii liittovaltiossa jossa tämmöiset Suomen kokoiset alueet hoidetaan sosiaali- ja aluepolitiikalla niin kuin me Suomessa olemme kyvyttömien ja esim syrjäseutujen kanssa toimineet.
Valuutttakurssin vahvuus tai vakaus (jolla ei ole kovin paljon merkitystä) lähtee talouden vahvuudesta. Eli valuuttakurssi mittaa kuinka hyvää talouspolitiikkaa tehdään ja korjaa sen virheet heikkenemällä, jolloin köyhdymme vain ulkoisesti jos talouspolitiikka on huonoa. Muilla tavoilla määritelty esim. kiinteä valuuttakurssi johtaa siiihen että huonoa talouspolitiikkaa tehtäessä köyhdytään sekä sisäisesti että ulkoisesti. Jos muut markkinat, kuten työ, energia raaka-aineet yms joustaisivat kuten esim valuutat, ne, mukaan lukien palkat, vaihtelisivat paivittäin. Tämä saattaisi olla kansalaisille vähän ongelmallista tämäkin.
Suomi on tässä tilanteessa kun olemme tehneet virheitä ja huonoa talouspolitiikkaa. Yleensä virheistä joutuu maksamaan.
Mutta hyvä ripaus kansantalouden perusteita Kanniaiselta. Sääli että kouluissamme vieläkin tankataan Pohjammaan jokia ja kelosammalia.
Ilmoita asiaton viesti
”- Entä jos suomalaiset asuntovelalliset joutuisivat yritysten lisäksi valuuttalainat käsissään maksumiehiksi euroeroharjoituksessa? Kuka korvaisi heille tuon inhimillisen kärsimyksen ja miten?”
Miksi ihmeessä joutuisivat. Jos velka on otettu kotimaasta niin tietysti se maksetaan takaisin markoissa. Jos joku on hakenut asuntolainaa ulkomailta niin kärsiköön. Huusko aivan selvästi pelottelee.
Ilmoita asiaton viesti
Harva äänestysikäisistä suomalaisista ymmärtää, vielä harvempi välittää.
Eurosta luopuminen aiheuttaa ajattelun vaivaa vanhoille ja oma valuutta hankaloittaa nuorison ulkomaanreissuja, mitkä syyt riittävät saamaan äänestysikäisten enemmistön vastustamaan (jälleen) valuutan muutosta.
Ei millään kansanäänestyksillä asiaan mitään valtiontaloudellista viisautta löytyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Valitan vastauksen viipymistä. Päätoimittaja Markku Huuskon kysymykset ovat paikallaan ja vaativat huomioita. Oikeastaan nuo kysymykset tulisi esittää yritysjohtajille, palkansaajille, poliitikoille ja asuntovelallisille. Arvelen, että kukin mainituista toimijoista tahollaan ajattelee euroa lähinnä omalta kannaltaan kiinnittämättä juuri huomiota laajempiin kansantaloudellisiin näkökohtiin kuten siihen, millaisia kansantaloudellisia kustannuksia ongelmallinen valuuttajärjestelmä voi aikaansaada. Globaalien suuryritystemme markkinat ovat maailmalla, ei euroalueella. Pk-sektori saattaa olla enemmän rahaliittoon suuntautunut ja pitää käytännössä kätevänä yhden valuutan ratkaisua. Sen näkökenttään ei makrotaso voikaan kuulua. Työpaikkansa säilyttäneet palkansaajat ovat tyytyväisiä. Samaa ei voi sanoa niistä, joille työtä ei ole tarjolla heikon kilpailukyvyn vuoksi, mihin osaltaan vaikuttaa muiden kuin Saksan kannalta ylivahva euro. Matkustaja myhäilee tyytyväisenä, kun selviää yhdellä rahalla ymmärtämättä, että valuuttaratkaisun todellista hyötyä tai kustannusta mitataan toteutuneella BKT:n ja työllisyyden kehityksellä. Sitä paitsi luottokortti on jo keksitty. Suomalaisten poliitikkojen aika on alkaa pohtia, mikä on Suomen tulevaisuus osana rahaliittoa. Eduskunnalla on aina mahdollisuus toteuttaa kollektiivinen pelastusoperaatio, jos jonkin erityisryhmän esim. asuntovelallisten asia nousisi jostain syystä tapetille. Näin meneteltiin edellisen laman aikana, kun kaikki tallettajat pelastettiin eduskunnan päätöksellä.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä kirjoitus, mutta käytännössä tämä on helmien jakelua sioille.
Katainen ei ymmärrä yhtikäs MITÄÄN talouspolitiikasta.
Häntä onkin käskytetty maamme ulkopuolelta ja muuta hän ei ole itse osannut, kuin nyökkäillä ja sanoa yes, yes kaikkeen.
Sen vuoksi Suomi onkin tuhon partaalla, jos emme älyä erota koko Eu/euro-himmelistä.
Ilmoita asiaton viesti
Prof. Kanniainen ehkä vastaa päätoimittaja Huuskon kysymykseen, mutta kommentoisin tähän näin:
paradigman vahvuus on kääntäen verrannollinen skeptisyyden määrään.
Suomessa on valtiojohdon ja kokolailla yleisen hegemonian ylläpitämä vahva ”Eurooppa-usko” vallalla. Eurooppa ja Euro siinä ohessa saa rämpiä miten rumasti tahansa, mutta usko ei horju. Ja kun usko on luja, niin paradigma pitää. Siis yleisesti hyväksytty ja vallalla oleva käsitys asioiden tilasta.
Kanniainen kiinnitti huomiota tärkeään seikkaan. Suomessa maan pääministeri voi esittää julkisesti käsityksenään (varmaan melko vilpitön sellainen) että Euro olisi vakaa valuutta, vaikai ikinä meillä ollut. Ja kuten tiedetään, ja blogissa todetaan, se on kaikkea muuta kuin vakaa. Kyllä vientiyritykset tietävät.
Ilmoita asiaton viesti
Noiden päätoimittaja Huuskon kysymysten lisäksi euro -asiasta ei voi erottaa Eurooppaa ml. Suomi koskettavia maailmanpolitiikan ja -talouden kysymyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten ”Nallekin” on jo todennut, Euroeron riskit liittyvät poliittiseen eristämiseen ja kostoon. Euron mureneminen veisi kasvot suurelta määrältä vaikutusvaltaisia poliitikkoja. Kuten hyvin tiedämme on poliitikotkin ihmisiä, osa turhamaisia sellaisia, ja siksi valmiit kurittamaan niitä jotka ovat heitä nöyryyttäneet.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä tavaton! Yritätkö sanoa, että EU-Nobel-rauhanunioni sortuisi jäsentensä, joihin Suomikin kuuluu, eristämiseen ja kostoon?
Ilmoita asiaton viesti
”Euroaikana myös suurteollisuus on liputtanut ulos Suomesta. Euroalueen merkitys Suomen viennille on pudonnut 30 %:iin kun se oli 33 % ennen euroa. Vaikka nämä muutokset eivät johdu eurosta, ne osoittavat, että eurosta ei ole ollut viennin kannalta hyötyä.”
Miten tämä muka osoittaa sen, ettei eurosta ole ollut hyötyä? Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että euron ansiosta vienti euroalueelle ei ole pudonnut kuin kolme prosenttia. Täytyy muistaa, että euroaikana esim Kiinan osuus maailmantaloudesta on kasvanut valtavasti, samoin kuin muidenkin vähemmän kehittyneiden maiden.
Odotan myös mielenkiinnolla vastauksia Markku Huuskon esittämiin kysymyksiin.
Sami Saariokari
Ilmoita asiaton viesti
Mihin Kanniainen on unohtanut transaktiokustannukset, joista pienentämisestä Kanniainen höpisi ajaessaan oikeustaloustiedettä Suomeen. Eikös euro pienennä transaktiokustannuksia aika olennaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Siis mitkä? Sopimuksen valmistelun ja täytäntöönpanon tuottamat kustannukset? Onko sinulla jossain faktaa siitä, että ne ovat merkittävä tekijä skaalassa kansantaloudelliset kysymykset EU-jäsenyyden suhteen?
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä oli viittaus Kanniaisen aikaisempaan tuotantoon.
Ilmoita asiaton viesti
Transaktiokustannusten arvellaan olevan n. 0.1% bruttokansantuotteesta.
http://www.euro-know.org/europages/bforsEMUTEST5r8…
Mikä on aika vähän, ja tuo on vanha arvio. Teknologia on merkittävästi kehittynyt noista ajoista, ja samaten markkinat ja markkinoille pääsy.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi lukea ensin po. kirja ”Euron tulevaisuus”.
* Maallikko ajattelee (kommentti #1:een viitaten), että yrityksiä on monenlaisia:
1) jotkut yritykset hyötyvät eurosta;
2) joillekin yrityksille se on yhdentekevä ja
3) joillekin siitä on haittaa konkurssiin tai ulkomaille menoon asti. (halpamaat ja markinaläheisyys)
* Palkansaajajärjestöt ovat aika pitkälti sdp:n hallussa: sdp kannattaa euroa ja liittovaltiota. Toistaiseksi nousseet työttömyysluvut eivät ole niihin vielä vaikuttaneet.
* Suuri osa kansanedustajista ei todellakaan ole selvittänyt itselleen prof. Kanniasen ryhmän tavoin euron etuja ja haittoja Suomelle ja palkansaajille.
Pari x n käytännön kysymystä (Suomen sisäiset toimet poislukien), joita Huusko ei esittänyt:
– Kuka korvaa euron kriisin jo aiheuttamat ja tulevat inhimilliset kärsimykset? EU?
– Kuka korvaa maallemme arvioidun 10%:n elintason pudotuksen eli 17 mrd€ per vuosi? EU?
– Kuka korvaa Suomelle EVM:n luvatut 12,6 mrd€ ja jo sinne kynnysrahana maksetut 1,44 mrd€? EU?
– Kuka korvaa maallemme vuosittaisen nettomaksuosuutemme n. 650 milj.€? EU?
– Kuka korvaa maksukyvyttömän Kreikan ym. aiheuttamat kustannukset? EU?
– Kuka korvaa maallemme sisäisen devalvaation koko vaikutuksen? EU?
– Kuka korvaa jäsenille EU:n piirissä harjoitetut laittomuudet? EU? (Paul van Buitenen: ”Euroopan salaiset kansiot”)
– Kuka korvaa Suomelle mm. BKT:n laskun, viennin tyrehtymisvahingot, investointilaman vaikutukset jne.? EU?
Ilmoita asiaton viesti
Bravo Kanniainen!
Ilmoita asiaton viesti
Toivoisin näkeväni kommenttinne tai keskustelunavauksen myös vapaakauppasopimuksesta ja siinä erityisesti investointisuojasopimuksen hyödyistä ja haitoista. Viittaan tässä alkatemiaprofessori Koskenniemen kriittisiin näkemyksiin aiheesta:
http://areena.yle.fi/radio/2168307
Sopimuksen liittyessä kiinteästi kaupanteon pelisääntöihin, uskoisi aiheen kiinnostavan myös ETT:tänne. Investointisuojasta johtuen korvausten maksajiksi joutuvat usein veronmaksajat. Summat voivat olla vähintäänkin ”kreikkoja”, joten ehdotan myös tuon sopimuksen hyötyjen ja haittojen (meta-)arviointeja.
Kun tuo(kaan) aihe ei meinaa aueta poliitikoille, niin miten se voisi avautua kansalle?
Ilmoita asiaton viesti
Kiintoisa kirjoitus ja kirja kertoo sen, että valuutalla ei ole niin ratkaisevaa vaikutusta kansakuntien varallisuuteen taikka varattomuuteen kuin valuuttafanaatikot väittävät sillä olevan: ”Suomi selviää missä tahansa valuuttajärjestelmässä, jos oma taloutemme on kun-nossa. ” (Kanniainen et al. 2014, 133)
Vaihtoehtojen poliittinen analysointi kirjassa on harhaista, koska mitään ”liittovaliota” ei ole tulossa.
” Vahvaan euroliittovaltioon liittyminen olisi Suomelle edullinen valinta, jos Suomella olisi vahva sekä hyvin toimeentuleva kansantalous ja Suomi haluaisi Saksan osaval¬tioksi” (2014,131). Eiköhän tätä asiaa pitäisi kysyä myös Saksalta, joka nimenomaan torjuu EU:n liittovaltion, Bundesstaat?
Miksi muuten Saksassa asuntojen hinnat eivät nouse, vaikka korot ovat alhaiset?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin perusteltua tekstiä, Vesa!
Uskon useimpien poliitikkojemme hyvin ymmärtävän argumentointinne ja yhtyvän siihen, mutta sen tunnustaminen julkisesti olisi poliittinen itsemurha, sillä puoluekuri kahlitsee jäsenensä hokemaan vastentahtoisesti idioottimaisia mandroja, jos he mielivät edetä urallaan.
On todellakin ollut terveen järjenvastaista luovuttaa jo enin osa suvereenisuudestamme eli itsemääräämisoikeudestamme Brysseliin. On ymmärrettävää, että tietty pieni eliitti kansastamme on siihen pyrkinyt ja siitä hyötynyt lyhyellä tähtäimellä. Tarkoitan suuryritysten johtoa eli boonus-keisareita, koska he ovat saaneet ikäänkuin ’oikeutetun syyn’ siirtää tehtaittensa tuotantoa halvempien työvoimakustannusten maihin, johtuen devalvointimahdollisuutemme katoamisesta ja sen seurauksena kilpailukykymme heikentymisestä. Tämä on johtanut kymmenien tuhansien työpaikkojen katoamiseen ja valtion ennennäkemättömän nopeaan velkaantumiseen yli kohtuuden, jotta ’hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja voitaisiin ylläpitää’.
Reilusti enin osa kansastamme on joutunut EU:n maksumiehiksi juuri sen vuoksi, minkä mainitsitkin: ”mitään ei euroaikana ole Suomessa tehty työmarkkinoiden joustavoittamiseksi” ja ”Euron ylivahvuudessa heijastuu Saksan vahva talous ja 7 %:n vaihtotaseen ylijäämä suhteessa BKT:hen. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin puheen jälkeen euro on vahvistunut kesästä 2012 lähtien heikentäen Suomen vientiä euron ulkopuolisiin maihin. Ruotsilla ei ole tätä ongelmaa. Ruotsi hyötyi jo 2009 laskukaudesta, kun sen kruunu devalvoitui 20 %.”
Äskettäin Liberan julkaisema kirjanen siitä, miten helppoa Suomen olisi todellakin irtautua eurosta ja palata markkaan kertoo ensinnäkin salatun tosiasian siitä ja lisäksi se kielii sen, että ainakin jo pankkisektorilla Björn Wahlroos on haistanut ne ongelmat, joihin liian vahva euro ajaa esim. Suomessa olevan Nordean sektorin. Hän osaa ennalta jo nähdä sen katastrofin, mihin nyt suunnitteilla oleva pankkisektorin ’harmonisointi’ eli valjastaminen talouden realiteeteista ymmärtämättömien EU-parlamentaarikkojen ja EKP:n määräysvallan alle lopulta johtaa. On toki Nallella muutenkin oma lehmä ojassa, sillä korkotaso Suomessa on niin alhainen, etteivät pankit kykene takomaan ’riittävästi’ voittoja, verrattuna niihin kultaisiin aikoihin, kun suomessa korko heilui kaksinumeroisena…
Ilmoita asiaton viesti
Näin puusta katsottuna voisi kuvitella uuden Suomen olevan tietoinen siitä määrästä yrityksiä, jotka ovat lähteneet Suomesta hieman ennen ja jälkeen euron.
Ainakin minulle on syötetty, ettei eurosta voi erota.
Nyt onneksi sekin mahdollisuus on esitetty kirjallisesti.
Keskustelu asian tiimoilta oli loistava. Vain Sasi teki mahalaskun.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/bjorn-…
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän se kertoisi, että eivät yritysjohtajat, SAK:n johto eivätkä suuri enemmistö polittisista päättäjistäkään näyttäisi olevan eurosta suuremmin huolissaan.
Ruotsalaiset voivat kiittää taitavia johtajiaan EMU:n liittymispäätöksien riskien arvioinnista oikein. Nalle Wallroos totesikin keskustelussa, ettei mikään länsimainen kehittynyt valtio liity enää koskaan eurojärjestelmään.
Mitä hän tällä tarkoitti ?
Ilmoita asiaton viesti
1. Elinkeinoelämän Keskusliiton johtajat eivät sahaa omaa oksaansa arvostelemalla tekemiään päätöksiä vaikka ne olisivat vääriä.
2. Valveutunein osa palkansaajista on vähintäänkin kyseenalaistanut Suomen kuulumisen rahaliittoon.
3. Puolueiden sisällä on ristivetoa siitä, mikä on niiden kanta valuuttaunioniin. Esimerkiksi Paavo Väyrynen (keskusta) on julkisesti kannattanut siirtymistä markkaan ja Perussuomalaisten todellinen kanta on tiedossa.
4. Kuka korvaa työttömyydestä aiheutuvan inhimillisen kärsimyksen nykyiselle ja tulevaisuudessa entistä suuremmalle joukolle?
Ilmoita asiaton viesti
Ja karuselliin kiitos, asiaa, tai onko liian hapokasta ja asiapitoista Huuskolle?
Ilmoita asiaton viesti
Olen lukenut rinnakkain ja vertaillen EuroThinkTankin kirjaa ’Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot’ sekä UPIN kirjaa ’EU:n suunta – kuinka tiivis liitto’. Lukukokemus on opettava ja varoittava. Varoittava missä mielessä?
UPI asettaa kysymyksen yksisuuntaisesti: liittoutuminen etenee joka tapauksessa, kyse on vain vauhdista ja tiiviyden kulloisestakin asteesta.
EuroThinkTank kysyy monipuolisemmin, ilman ennakkoasenteita (ainakaan tiivistymisen suuntaan), vaihtoehtoja esille nostavasti. Tämä kuvastaa akateemista tutkimustyyliä ja on kunniaksi heille. Tällaista tutkimusta Suomessa tarvitaan.
UPI on eduskunnan virasto, valtiollistettua tutkimusta. Parhaillaan valtio aikoo ryhtyä ohjaamaan tutkimusta poliittisesti yhä enemmän: eduskunta juuri käsittelee Akatemia-lakia, strategista tutkimusneuvostoa Akatemian yhteyteen, valtioneuvosto määräisi tutkimuskysymykset. UPIn kirja ’EU:n suunta’ on varoittava esimerkki mihin valtiollistettu tutkimus johtaa: tutkimuksen nuivettumiseen, yksisuuntaistumiseen, manipuloivaan sävyyn.
EuroThinkTank nostaa esiin lukuisia seikkoja jotka kertovat EU:n ja Suomen EU-politiikan epädemokraattisista menettelytavoista koskien pankkiunionia, fiskaaliunionia, viranomaistettua valvontaa, EVM:n ulkoparlamentarismia jne. Hyvää työtä. Suomen EU-toimijat (Tiilikainen, Kumpula-Natri, Katainen ym) kehuvat alinomaa Suomen EU-politiikan esimerkillistä demokraattisuutta.
Miksi muuten UPI tekee tutkimusta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen kanssa? Eikö UPIlle ole tarjolla muita kumppaneita, vaikkapa ihmisoikeusjuristit, demokratiatutkijat tai tämä EuroThinkTank?
Toki EuroThinkTankillekin voi esittää vastakysymyksen: Onko tuotannon määrä hyvinvoinnin mittari? Onko potentiaalisen tuotannon menetys (esim. euron takia, tutkijain mukaan miinus 10 %) yhtä kuin hyvinvointitappio? Tämä on ekonomistien fakkiajattelua. Entä jos totuus on lähempänä sanontaa ’vähemmän krääsää’ on parempi.
( Ehdin laittaa tämän kommentin jo omaksi blogijutuksi kun näytti ettei US julkaise kommentteja lainkaan. Julkaisi sentäänn, on US:ssa siis hitunen vapauden tuntua vielä jäljellä.)
Ilmoita asiaton viesti
Epäilyt ”liiasta hapokkuudesta” ovat vahvasti ennenaikaisia. Aiheesta on tehty Uuden Suomen uutispuolen pääjuttu jo pari tuntia sitten.
http://www.uusisuomi.fi/raha/69032-professori-tyly…
Ja pyöriihän se professori jo karusellissakin.
Ilmoita asiaton viesti
”…Suomi päätti syksyllä 1996 kytkeä markkansa eurooppalaiseen valuuttakurssijärjestelmään ja liittyi euroon vuoden 1999 alussa. Markka kellui suhteellisen vapaasti nelisen vuotta ennen tätä ja sen arvo aleni lamassa ja valuuttaturbulensseissa yhteensä noin 40 prosenttia.
Markan romahdus kaatoi paljon suomalaisia yrityksiä, jotka olivat ottaneet lainaa valuutoissa ja luottaneet markan arvon vakauteen. Sama valuuttaromahdus auttoi joitain vientiyrityksiä nousemaan lamasta…”
Kukahan tämän oikein kirjoitti!!! Markan kellutus on kytketty tekstiin siten että äkkinäinen lukija luulee että kellutus aiheutti yritysten kaatumisen. Onko tämä tarkoitushakuista ihmisten ajatusten sotkemista ja Kanniaisen kirjoituksen mitätöimistä?
Median tulisi olla tarkkana sisältönsä laadusta !
Ilmoita asiaton viesti
Surkeaa analyysiä, todellakin. Korkeat korotkin varmaan johtuivat kelluvasta markasta 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Suuret kiitokset professori Kanniaiselle!
Tällä palstalla on itseni lisäksi ollut lukuisa joukko käsittääkseni pitkälti itseoppineita kansantalouden harrastajia, joiden pitkäaikainen odotus laadukkaasta keskustelun avauksesta tällä saralla toteutui vihdoinkin.
Luulin jo, että kaikki taloustieteilijät ovat Suomesta kuolleet tai suljettu johonkin kammioon, koska tässä tekstissä esille tuodut seikat ovat olleet nähtävissä jo hyvin pitkän ajan. Jopa niin pitkän, että mm. Ilkka Hakalehto kirjoitti näistä riskeistä oikeaan osuneen kirjan jo vuonna 1994.
Kirjoitus on olosuhteisiin nähden hyvin kohtelias, koska viimeksi tänään eräs pk-kentässä uransa tehnyt konsultti totesi, että käsillä oleva taantuma tulee viemään vielä 30 % kaikista Suomessa toimivista pk-yrityksistä.
Myös hän ihmetteli, ettei pääministerillä ole enää kotimaassa tähdellisempää tekemistä, joten voi ilmoittautua haastavampiin tehtäviin.
Sopivan haastava lienee 2000 metriä ojankaivuuta kuokalla Konnunsuolle.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän syystä miltei 90 prosenttia ruotsalaisista vastustaa euroa?
Ovatko ruotsalaiset keskinkertaista porukkaa, jotka eivät osaa ajatella omilla aivoillaan, vaan ovat vietävissä ja peloteltavissa?
Ruotsalaiset böljät tuhoavat oman taloutensa ja sitten huutavat jälleen suomalaisia apuun. Sveriges sak är vår!
Ilmoita asiaton viesti
Matala korkotaso on nostanut asuntojen hintoja – siinä imussa kansalaiset ovat hankkineet kallita asuntoja, ymmärtämättä, ken lopulta hyötyy.
Nyt velkaneuvonnat täyttyvät asuntovelallisista, jotka eivät selviydy. Jono velkaneuvontaan mm. Espoossa on 3 kk. Se on pitkä aika kipuilla.
Työttömyyden vitsaus ei näytä hellittävän.
Ilmoita asiaton viesti
Hatunnosto prof. Kanniaiselle, ja kiitokset myös Markku Huuskolle, kun uskaltaa antaa palstatilaa kriittiselle keskustelulle.
Pelkään valtaviestimien pyrkivän vaikenemaan aiheen kuoliaaksi. Sama koskee maamme nomenklatuuraa. Harvalla on munaa myöntää olleensa väärässä euron suhteen. Toimittajan, yritysjohtajan tai virkamiehen työpaikka tai uralla eteneminen voi joutua vaaraan, jos uskaltaa esittää valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä.
Poliitikoille tärkeintä on tulla uudelleen valituksi seuraavissa vaaleissa, eräille tietysti myös jonkinlainen syöttiläsylimysvirka EU:ssa. Ay-liikkeen johtohenkilöt pysyvät myös mieluummin visusti hiljaa ja jatkavat etujensa nauttimista.
Laskun maksajina toimivat tavalliset suomalaiset, kaiken rankimmalla tavalla sadat tuhannet työpaikkansa menettäneet. Titanicin ensimmäisessä luokassa jatketaan menoa kuin mitään ei olisi tapahtunut/tapahtumassa, vaikka hyvin tiedetään, mikä on suunta.
Näen tilanteen hiukan pessimistisesti: tosiasioita ei haluta tunnustaa, ajopuuna ajautuminen ja kansan köyhtyminen jatkuvat. Toistaiseksi vaikutukset eivät vaan ole vielä olleet niin suuria, että kansa olisi herännyt ja alkanut nousta barrikadeille.
Ilmoita asiaton viesti
Meille riittäisi EMU ( European Money Union)kuten mm. Ruotsi ja Britania.
Jos raha vaihdettaisiin suhteessa 1:1 ( Euro/ markka ) tai kaksoisvaluutta, mitään vahinkoa ei tapahtuisi Euromääräisille ulkomaisille lainoile eikä asuntolainoille. Toista oli v. 91- laman alkaessa, jossa markan arvo romahti suhteessa ulkomaisiin lainanottovaluutoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Euroalueen kartta muistuttaa melkoisesti sitä karttaa, jossa on Saksan II maailmansodassa miehittämät maat. Liekö sittenkin niin, että euro on saksalaisten tapa saada mahdollisimman laaja määräysvalta Euroopassa, tällä kertaa panssarien sijasta rahalla?
Ilmoita asiaton viesti
Omasta vastauksestani tuli tavalliseen tapaan aivan liian pitkä. Kiinnostuneille:
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167896-…
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli Arvoisa pääministeri (nykyinen tai tuleva) etenee asiassa pyytäisin huomioimaan myös seuraavat näkemykset:
Tarkastelun pääkohteeksi tulisi mielestäni ottaa teknologia (T) – ja metsäteollisuuden (M) yritysverkostot (veturiyritykset ja toimittajaverkostot sekä verkostoa palvelevat toiminnot mm. tutkimus ja koulutus), joitten varassa viennistä tulevat tai paremminkin kilpailtavat ”veroeurot” pitkälti ovat.
Vientisektorin rakennemuutos (edelliset T ja M sektorit) vuodesta 1990…2014,missä veturiyritykset ovat ulkoistaneet hankinnat (Suomen sisällä) noin 20 %:sta noin 70 %:in. Se tarkoittaa, että tuotannolliset investoinnit, materiaalihankinnat, niitä koskeva logistiikka ja rahoitus on niin ikään siirretty verkostoille. Toimittajaverkostojen investoinnit ovat tehty keskimäärin 7…12 vuoden takaisinmaksuajalla ja edullisella lainarahoituksella johon on voitu luottaa. Kun mahdolliset devalvaatiohyödyt (vaikka kelluvan valuutan kautta) tulevat veturiyrityksille kasvaa hankintaan (ja työllistämiseenkin) liittyvät riskit toimittajaverkostolle. Riskien hallintaan on tulossa uusi merkittävä tekijä, jonka hallinta todennäköisesti kaatuu yrittäjien niskaan. Haitat on perinteisesti kyllä jalkautettu verkostoille (tästä riittänee 90-luvun alun kokemukset konkurssiaaltoineen). Nyt toimittajaverkostoissa toimivien yrityksien ja työntekijöiden määrä on moninkertainen. Lisäksi pitänee varautua siihen, että uusi valuutta ei maailmalla kelpaa euron tapaan välineeksi vaan terminointien tarve kasvaa ja transaktioiden kustannukset nousevat.
Lisäksi pyydän huomioimaan myös meneillään olevan massiivisen sukupolvenvaihdosprosessin (on osaltaan valitettavasti hieman hidastanut koko tuotannollisen sektorin kasvua) joka sitoo sekä henkisiä, että taloudellisia resursseja. Miten mahdollinen euroero vaikuttaisi vaihdoksiin, koska siellä joudutaan useimmiten vaihdot hoitamaan lainarahalla. Kasvaako vai pieneneekö rahoitukseen liittyvät riskit?
Vertailu Ruotsiin ja Iso-Britanniaan ontuu mielestäni siinä, että molemmat ovat hyötyneet mm. viime aikoina vahvasta eurosta. Jos euroalue olisi toiminut omilla valuutoillaan, tilanne olisi ollut toisenlainen – toki vaikea arvioida. Ruotsin suhteen on myös huomioitava erilainen yritysrakenne ja kehityskaari. Olihan Ruotsilla mm. kuluttajabrändejä jo 90 luvun alussa ”kopallinen” ja mm. edellä mainittu ulkoistamisen suhde jo paljon pidemmällä (autoteollisuus kärkenä).
Lisäksi Arvoisa pääministeri (nykyinen tai tuleva) – pyydän huomioimaan, että toimittajaverkostojen merkitys useille talousalueille on lähes ratkaiseva (esimerkkinä Joensuun seutu). Joten sieltäkin olisi syytä kysyä näkemystä.
Ja vielä lopuksi. Yritysmaailmalle valuutta (hinta) on yksi monista tekijöistä. Onko se euro tai markka – ei ole suurtakaan merkitystä. Jos kannattavuuden ja kasvun edellytykset paranevat riskien pysyessä hallittavissa pitkällä aikavälillä – sillä on merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
“Pankit ovat rahoittaneet asuntolainat kovassa valuutassa
(euroissa) markkinoilta.
Uskotko, että ne ottaisivat valuuttatappioita ihan hyvää hyvyyttään?
En oikein löydä realismia koko keskustelusta niin sanotun
vapaaehtoisen exitin tapauksessa.”
Lainarahan hankinta ei toimi noin, jota asiaa myös Suomen Pankki selittää opuksessaan
’Lyhyt johdatus rahaan’
Vaikkapa Nordea, halutessaan myöntää esim. 100.000€ asuntolainan suomalaiselle kuluttajalle. Nordea ei siis alkajaisiksi hanki 100.000€ rahasummaa kovan valuutan markkinoilta, jonka rahan se sitten lainaisi suomalaiselle asunnonostajalle.
Käytännössä Nordealla on antamiinsa luottoihin verrattuna vain joku 5% verran todellista rahaa omassa kassassaan, vakavaraisuusvaatimuksen verran. Asuntolainan raha luodaan pankissa. Nordea merkitsee lainanottajan tilille 100.000€ suuruisen lainasumman, tuosta vaan.
Koska Nordealla on omaa rahaa on vain 5% verran olemassa, lopun 95% osalta takuumiehenä toimii viime kädessä Euroopan Keskuspankki EKP.
—
Jos Suomen euroero, eli Fixit tapahtuisi, niin tällainen 100.000€ asuntolaina muutetaan 100.000 FIM arvoiseksi asuntolainaksi. Sen 95% osalta takuumiehenä ei enää olisikaan EKP vaan Suomen Pankki.
Olematta sen kummempi rahoitusalan tuntija, asuntolainan ottajan kannalta tilanne ei välttämättä muuttuisi kovinkaan paljon. Esimerkiksi euroalueen ulkopuolella olevalla Ruotsilla on tällä hetkellä alemmat lainakorot kuin euromaa Suomella.
Ilmoita asiaton viesti
Reino Jalas aukaisi fixitin seurauksia: ”Jos Suomen euroero, eli Fixit tapahtuisi, niin tällainen 100.000€ asuntolaina muutetaan 100.000 FIM arvoiseksi asuntolainaksi. Sen 95% osalta takuumiehenä ei enää olisikaan EKP vaan Suomen Pankki.
Olematta sen kummempi rahoitusalan tuntija, asuntolainan ottajan kannalta tilanne ei välttämättä muuttuisi kovinkaan paljon.”
Paha vaan, että Suomen Pankki (SP) ei ole takuumiehenä ilman EKPtä – – SPn taseeseen on kirjattu liikepankkien markkinoille laskemia lainoja vastaavat lukemat, joilla lainamäärillä on edelleen kirjatut vastineensa EKPn taseessa – euroissa! Kun FIM päästetään kellumaan, SPn velvoitteet EKPhen päin räjähtävät käsiin, mikäli FIM heikkenee suhteessa euroon.
Näin kuvittelisin mekanismin toimivan, korjatkaa jos en ole jotain ymmärtänyt.
TOISAALTA: Euroalueelta on kokemusta myös yksittäisten keskuspankkien omasta likviditeetin liikkeellelaskusta, mm. Irlanti teki muutaman kymmenen miljardin edestä omaa euroaan pahimpana kriisiaikanaan, ilman EKPn vastakirjauksia. Tai osapuilleen näin asia ainakin uutisoitiin. Sillä ei ollut pysyviä vaikutuksia, ymmärtääkseni siksi että Irlanti pysyi eurossa. Mutta jos Suomen Pankki lähtisi EKP-velvoitteita paikatakseen tekemään lisää FIMiä kun oma valuutta on jo valittu, se luultavimmin vain laskisi FIMiä suhteessa euroon ja kiihdyttäisi kriisiä, josta tulisi äkkiä rahoituskriisi liikepankkien suuntaan. Seurauksena koronnostot ja lopun jo tiedämmekin…
SPn taseessa taitaa tosin olla tällä hetkellä julmasti euroja myös muualta Euroopasta. Hyvin toteutettu yllätys-fixit saattaisi jättää meille valuuttavarantoa, jonka ulkoisen arvon heikkeneminen olisi sitten noita euroja SPssä seisottaneiden pankkien riesa.
Toistan: jos analyysissä oli höttöä, korjatkaa paremmin asiasta perillä olevat.
–
Toivoisin Kanniaisen vastaavan Huuskolle ainakin siihen, miksi yritykset eivät vaadi eroa eurosta. Minusta syy on siinä, että vieraan pääoman saannissa euroalue mataline peruskorkoineen tarjoaa sen mitä voitollinen liiketoiminta tarvitsee laajentuakseen, paremmin kuin mitä Suomen kokoinen itsenäinen FIM-alue voisi tarjota.
Suomen nykyinen yhteisö- ja osinkoverotus suosii yritysrahoituksessa vierasta pääomaa oman pääoman kustannuksella. Siksi ilman merkittävää verotusoikeudellista siirtymää kansalaiskapitalismin suosimisen suuntaan ja ilman oman pääoman kasvattamiselle suotuisia verotuskäytäntöjä yritysten ei kannata liputtaa markkaan paluun puolesta. Ilman näitä muutoksia ja siis voimaperäistä verotuksen remonttia suomalaisten sukanvarsisäästöjä ei millään saada muutettua yritysrahoitukseksi osakeantien yms. kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Huuskon kysymyksiin vastaisin itse, että yritykset palkansaajat ja poliitikot pelkäävät euroeron aiheuttamaa epävarmuutta.
Eroa vaativat lähinnä pienpuolueet siksi, että heidän kannattajakuntansa ovat suurimpia yhteisvaluutasta kärsijöitä (työttömyys) ja sen hyödyistä vähiten osallisia (matkustelu).
Suuremmille (Euro)puolueille yhteisvaluutta on poliittinen hanke ja merkitsee valtaa. Euroopan valtaa suhteessa Venäjään, Amerikkaan ja Aasiaan.
Siksi Eurossa roikutaan – turvallisuuden toivossa, eikä taloudellisista syistä. Ikävää on vain se, että Euro-Euroopan ulkoisen turvallisuuden kääntöpuoleksi on alati paisumassa sen sisäinen ristiriitaisuus, levottomuudet ja sitä seuraava turvattomuuden kasvu.
Kuppi on jo menossa nurin, mutta hidas ja muita seuraava Suomi tuskin yhteisvaluutasta ensin lähtee. Ei täällä uskalleta, ennenkuin joku muu (Hollanti, Kreikka, Italia) tekee sen ensin.
Ilmoita asiaton viesti
Kanniainen on väärässä. Hän sanoo: ”Yksi pettymyksen aihe euroon liittyen koskee työmarkkinoita: mitään ei euroaikana ole Suomessa tehty työmarkkinoiden joustavoittamiseksi.”
Vai ei ole tehty mitään. Juuri ay-liike on vastannut hallituksen, yrittäjien ja muiden rahamiesten (talous) toiveisiin maltillisista ratkaisuista.
Ihan miinusmerkille ei ole menty, paitsi inflaation ja hintakehityksen myötä ratkaisuista on matkan varrella tullut miinusmerkkisiä.
Jos arvon professori osallistuisi ylisuurilla tuloillaan kestävyys,- ja muiden vajeiden korjaamiseen samalla vastuulla kuin ay-jäsenistö, oltaisiin jo hyvällä tiellä. Koskee tietysti koko ylipalkattua akateemistoa, ja muitakin kestävyyden kannalta ylisuurta ansiota nauttivia.
Isot palkat meillä ongelma on ja niitä nauttivia on paljon. Niitä pitäisi kohtuullistaa… Juu, juu! Ihan niiden ay-pomojenkin palkkaa.
Kanniainen tietysti tapansa mukaan käy myös matalien korkojen kimppuun. Aina keski,- ja pienituloisten kimppuun joista ne ovat euron aikana hyötyneet.
Ei ainakaan minulle mitään uutta. Kataiselle ehkä jolle kirje on osoitettukin… Sanotaanko kuin Ylen kotikiusatut sanovat Martoistaan: Tuttua, tuttua.
Ilmoita asiaton viesti
”Kanniainen on väärässä. Hän sanoo: ”Yksi pettymyksen aihe euroon liittyen koskee työmarkkinoita: mitään ei euroaikana ole Suomessa tehty työmarkkinoiden joustavoittamiseksi.”
Vai ei ole tehty mitään. Juuri ay-liike on vastannut hallituksen, yrittäjien ja muiden rahamiesten (talous) toiveisiin maltillisista ratkaisuista.”
Maltillisuus ay-liikkeelle tuli ainakin 4-8 vuotta liian myöhään.
Isot palkat ovat ongelma, menneet turhaan kaukomaiden matkailuun ym. Suurten johtajien palkat lisäksi moraalinen ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Avoin kysymys Vesa Kanniaiselle:
Miksi siis ei keskitytä työn tuottavuuden kasvuun yksikkötyökustannuksia nopeammin ja oteta eurosta se hyöty, ettei näin parantunutta kilpailukykyä voida ulosmitata kelluvalla valuutalla tuonnin eduksi, vaan pääomat kertyvät Suomeen kun valuutta ei revalvoidu, mikä parantaa yrittämisen ja elinkeinoelämän edellytyksiä, työllisyyttä, investointeja jne…?
Ilmoita asiaton viesti