Työterveyshuolto: työntekijän saama etuus verolle?
Kelan pääjohtajan Outi Antilan haastattelussa HS 31.5.2023 oli esillä useita teemoja Suomen perusterveydenhuollon ahdingosta. Työterveyshuollon osalta toimittaja myös kertasi THL:n aikaisempia lausumia, joissa esitetään terveydenhuollon oikeudenmukaisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä ongelmia. Siksi THL:n mukaan työterveyshuolto pitäisi uudistaa osana koko Suomen sote-järjestelmää. THL on perustellut arviotaan sillä, että iso osa työnantajista tarjoaa myös sairaanhoidon palveluja, kun lain mukaan työterveyden täytyy kattaa vain työhön liittyvät terveystarkastukset, työkyvyn tukemisen sekä työperäisten sairauksien selvittelyn.
THL:n mukaan epäoikeudenmukaisuutta liittyy siihen, että eri työntekijöillä on erilaiset palvelut ja työelämän ulkopuolella olevat ihmiset ovat palvelujen ulkopuolella. Tarkoituksenmukaisuus taas liittyy siihen, että THL:n mukaan lääkäri hoitaa usein sellaisia vaivoja, joita julkisella puolella hoitaisi todennäköisesti terveyden- tai sairaanhoitaja. THL on esittänyt, että työterveyshuolto on ”pyhä lehmä”, joka pitäisi säätää paremmin tukemaan myös julkista terveydenhuoltoa rakentamalla työterveyshuolto uudestaan.
Väitän, että THL:n arviot ovat ideologiset eivätkä kestä kriittistä arviointia. THL tyystin sivuuttaa sen, että työterveyshuolto perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen yksityiseen sopimukseen ja että Suomessa on sopimusvapaus, vaikkakin lainsäätäjän säätelemä.
Väite: työterveyshuollon kustannukset maksaa lopulta työntekijä
Työvoiman ja yrityksen kannalta työterveys on win-win. Toisin kuin julkisen terveydenhuollon tapauksessa hoitoon pääsee heti ja hoito ylläpitää työntekijän suorituskykyä vahvistaen yrityksen tulosta ja verotettavaa tuloa.
Pääjohtaja Outi Antilan mukaan työterveyshuollon palvelut maksoivat vuonna 2020 879 milj. €, josta työnantajat maksoivat 500 milj. €. Loppuosa rahoitetaan – sekin – palkansaajien ja yrittäjien maksuilla. Olen aikaisemmin (HS 4.4.2023) argumentoinut, että työterveyshuollon kustannukset lopulta itse asiassa maksaa työntekijä. Millä tavalla? Sitä kautta, että palkatessaan työntekijän rationaalinen yritys osaa ottaa palkkatarjoustaan vähentävänä seikkana etukäteen huomioon työntekijään mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuvat terveydenhuoltokustannukset. Voi olla, että suuri yleisö ei tule tätä ajatelleeksi eivätkä työnantajat myönnä näin ajattelevansa. Taloustieteilijöillä tuskin on vaikeutta ymmärtää tämän mekanismin logiikka.
Se on toki totta, että työterveyshuoltoon pääsee pikavauhtia ja että järjestelmän sisällä tehdään ylitutkimusta. Tämä on omanlaisena moral hazard-ongelma, mutta senkin kustannus kohtaantuu työtekijän maksettavaksi, jos yritys sen ennakoi.. Potilaalla on luontainen kannustin teettää ”varmuuden vuoksi” myös ei-välttämätöntä tutkimusta. Toisaalta yritys ei voi vaatia selvitystä hoidosta, koska se on salaista tietoa ja jää työntekijän ja palvelun tarjoajan tietoon.
Kuten pääjohtaja Antila toteaa, työterveysmalli rasittaa valtion kassaa erittäin vähän. Se että yritys saa Kelalta korvauksia työterveyskustannuksista ja saa loput vähentää verotuksessaan on täysin oikea ratkaisu. Tuloverotuksessa kun ollaan, kaikkien yritysten kulujen tuleekin olla veropohjasta vähennyskelpoisia. Olen itse ajatellut tästä eri tavalla, mutta muuttanut oman ajatteluni tämän mukaiseksi.
Työterveyshuolto on työntekijälle veroton etuus
Osallistuessani työterveyshuollosta twitterissä käytyyn keskusteluun eräs puheenvuoron käyttäjä huomautti seikasta, josta julkisuudessa ei ole ollut puhetta: työterveyspalvelu on työntekijälle veroton etuus. Se tarkoittaa sitä, että veronsaaja menettää verotuloa siltä osin, kuin tuo etuus jää verottamatta. Tässä onkin näkökohta, joka liittyy valtiontalouteen: julkinen sektori joutuu keräämään puuttuvan verotulon muilta verotuskohteilta. Tältä osin työterveyshuolto ei ole täysin neutraali julkisen talouden kannalta. Ongelma ratkeaa laittamalla työntekijän saama työterveysetu verotettavaksi etuudeksi työntekijälle. Se samalla vähentäisi työntekijän kannustetta ”kaiken varalta” ylitutkimukseen.
Lääkäripula
Vielä yksi seikka: Suomessa on lääkäripula. Siinä määrin kuin työterveydenhuolto sitoo lääkäriresursseja, tämä tietenkin pahentaa pulaa perusterveydenhuollossa julkisella sektorilla. Lääkäriliitto on kartelli, joka on vastustanut lääkärikoulutuksen määrällistä lisäämistä Suomessa. Lääkäripula ei kuitenkaan enempää kuin muutkaan THL:n perustelut voi olla perusteena työterveydenhuollon romuttamiselle. Lääkäripulaan on jo esitetty helppo ratkaisu: Suomi voi lähettää lääketieteen opiskelijoitaan apurahoilla Viroon ja muille lähialueille ja näin välttää opiskelupaikkarajoitteet Suomen lääkärikoulutuksessa.
Eriarvoisuudet ratkaistava muutoin
Ihmisten työkyky on hyvä politiikkatavoite. Ongelmana terveydenhuollossa on eriarvoisuus, sillä työttömät ja muu kansa joutuvat jonottamaan kohtuuttomasti. Eri yrityksillä työterveyshuolto myös on mitoitukseltaan poikkeava – eriarvoisuutta toki sekin – mutta yksityisen sopimusoikeuden piirissä. Se että julkinen terveydenhuolto ei toimi, ei silti ole mikään syy ajaa alas työterveyshuoltoa. Politiikkatavoite ei voi olla, että kukin terveydenhuoltosektori toimii yhtä huonosti. Työterveyshuolto rasittaa julkista taloutta vähemmän kuin on kuviteltu – ja eri tavalla, kuin on tiedostettu. Silti se toimii tehokkaana järjestelmänä. THL:n perustelut sen alasajosta eivät perustu puolustettavissa olevaan analyysiin.
Jos työnantajien maksama kulu on 500 mijoonaa, voimme olettaa verolle pantaessa veroa kannettavan 250 miljoonaa. Pystyisikö julkinen puoli tuottamaan nyt 880 miljoonaa maksavat palvelut 250 miljoonalla? Mikäli vastaus on ei, ei verolliseksi muuntamiselle ole perustetta. Sehän vain kuormittaisi julkista terveydenhuoltoa ja aiheuttaisi rahoitusvajeen.
Ilmoita asiaton viesti
Aikanaan Mansen lääkiksessä meitä suorastaan aivopestiin terveyskeskustyön tärkeydestä. Olen kokeillut sitä kolmeen otteeseen, ja totesin, että sitä en henkisesti kestä.
Sittenhän mentiin siihen, että vastavalmistuneet lääkärit pakotettiin terveyskeskukseen töihin. On kyseenalaista, onko Suomessa kummoistakaan lääkäripulaa, on tehoton järjestelmä, ja on terveyskeskukset, joihin kukaan lääkäri ei halua mennä töihin, jos vaihtoehtoja löytyy.
Terveyskusten lääkäripulaa loppuu, kun terveyskeskukset lopetetaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Sitä kautta, että palkatessaan työntekijän rationaalinen yritys osaa ottaa palkkatarjoustaan vähentävänä seikkana etukäteen huomioon työntekijään mahdollisesti tulevaisuudessa kohdistuvat terveydenhuoltokustannukset.”
Onko laillista kysyä saati muuten selvittää, mitä sairauksia työnhakija potee ennen palkkausta?
Ilmoita asiaton viesti
Työterveyslääkäri vastaa siitä, että työ ei vaaranna työntekijän terveyttä. Sellaisessa tilanteessa työn tekeminen pitää kieltää.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse oli työhönottotilanteesta. Mikä on työterveyslääkärin rooli siinä?
Ilmoita asiaton viesti
Ttl. arvio, onko työtehtävään sopiva terveydentilan suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Työnantaja huomioi sen tilastollisesti. Terveyden selvittäminen siltäosin kun se vaikuttaa työssä selviämiseen saa selvittää. Nostamista vaativaan työhön ei pääse jos selkä reistaa ja muut vastaavat.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, tämä blogistin ehdotus on hyvin linjassa suomalaisen ajattelutavan kanssa.
Jos meillä on täysin ryssitty julkinen palvelu, jossa lääkäriliiton koulutuspoliittinen ohjaus näyttelee kohtuullisen isoa osaa, niin sen sijaan että korjattaisiin huonosti toimiva järjestelmä, koetetaan repiä hyvin toimiva järjestelmän osa yhtä huonolle tolalle.
Kun kaikilla on tasaisen kurjaa, ei mikään nouse harmittavasti muita paremmaksi, eikä surkea erotu enää yhtä surkeasta ympäristöstä.
Näillä eväillä siis ”kehittämään”.
Ilmoita asiaton viesti
No se ei voi olla Lääkäriliiton vika, että on perustettu terveyskeskusjärjestelmä, jonne lääkärit pakotetaan töihin vastavalmistuneina ja kokemattomina, ja josta sitten häivytään heti kun päästään.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lääkäriliitto ei olisi vuosituhannen alussa jarruttanut innokkaasti lääkärien koulutuspaikkojen lisäämistä, meillä olisl kuitenkin nykyisestä maan lääkärivajauksesta katettu huomattava osa.
Terveyskeskus-konseptia olisi tietysti pitänyt lähteæ voimakkaasti kehittämään ja resurssoimaan viimeistään 90-luvun jälkipuoliskolta lähtien.
Päättäjät eri tahoilla ovat tehneet useita virheita peräkkäin ja rinnakkain.
Ilmoita asiaton viesti
Terveyskeskusjärjestelmä sopii syrjäseudulle, mutta ei siinä ole mitään järkeä suuremmissa kaupungeissa. DDR:ssä ei ollut vaihtoehtoja, Suomessa on jo laaja yksityinen sairaanhoito olemassa. Ei yhteiskunnalla ole myöskään varaa kustantaa ilmaista omalääkäriä kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä kaikilla varaa 140 €:n lääkärille.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko pakko poistaa Kelan tuet?
Ilmoita asiaton viesti
Onpa suuri helpotus tämä 8 €:n Kelan tuki lääkärinpalkkioon.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen päässyt nauttimaan näistä työterveyspalveluista ja todennut että ne kohdallani toimivat hyvin. Mutta nyt olen tässä ”Jonninjoutavien, palvelemme sinua mahdollisimman pian terveysplvelujen piirissä. ”
” Ei yhteiskunnalla ole myöskään varaa kustantaa ilmaista omalääkäriä kaikille. ” Tämä oli se pointti miksi kirjoitin sen minkä kirjoitin. Toivoa sopii, että työterveyspalvelut toimii laadukkaasti, muuten loppuu se työssäkäynnin mahdollisuus, jos joutuu terveyttään hoitamaan tämän ” Palvelemme sinua mahdollisimman pian ” systeemin kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatteletko, että koulutettavien lääkärien määrällä ei ole väliä? Yksityinen terveydenhuoltoko olisi se ratkaisu? Jos terveyskeskukset lakkautetaan niin hoitaako se yksityinen terveyskeskus potilaat jotenkin paremmin samalla lääkärimäärällä?
Eikö julkisen terveydenhuollon tehottomuus ja kalleus ole hieman urbaani legenda? Lisäämällä koulutusta ja resursseja terveyskeskukseen olisivat kaikki tyytyväisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Nykymuotoisissa terveyskeskuksissa lääkärit eivät halua työskennellä, joka on johtanut siihen, että sinne pakotetaan valmistumisen jälkeen joksikin aikaa. Mistähän se johtuu? Ja miksi lääkärin pitäisi olla virkahenkilö?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt en ymmärrä tuota virkahenkilö-kommenttia?
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka niin se on ilmaista? Kyllä siitä terveyskeskuksessa käymisestä, joutuu jokainen kävijä maksamaan.
On ollut mainintoja omalääkäripalvelun alas ajamisesta ja kuinka se on myös heikentänyt kansalaisten terveenä pysymistä. Vasta oli Ylellä juttu kuinka omalääkäri toimii Tanskassa, siinä omalääkäri vastasi koko perheen terveydestä. Tällöin voidaan myös huomioida suvun terveys rasitteita lapsesta lähtien ja niitähän meillä suomalaisilla riittää.
Toivottavasti tätä tutkittua uutta omalääkärimallia pystyttäisiin toteuttamaan ja löytämään siihen riittävät ja tarpeelliset resurssit. Tämä olisi kansantaloudellisesti merkittävä panostus, terveydenhoidon kokonaiskustannusten alentamiseksi.
https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/omalaakari2.0-selvitys-julki/
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164291
https://yle.fi/a/74-20033341
Tuossa YLE:n jutun yhteydessä olleissa kommenteissa kiinnitti huomiota erään kommentin eräs osio, joka tässä:
Ongelma on siinä, että lääkäriksi hakeutuu kunnianhimoisia ihmisiä, jotka haluavat edetä elämässä monella tavalla ja kehittää itseään esimerkiksi tietyllä erikoisalalla. Ei nämä ihmiset muuta minnekään kaukaiseen syrjäkylään, jossa on iäkäs, sairas väestö.
Jäin ihmettelemään, onkohan lääkäreillä sittenkään tarpeeksi kunnianhimoa hoitaa ja ratkaista sairaiden ihmisten terveydellisiä ongelmia, jos näin on. Miksi he hakeutuisivat pelkästään sinne, missä kansalaisten terveystaso on hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Se että julkinen terveydenhuolto ei toimi, ei silti ole mikään syy ajaa alas työterveyshuoltoa. Politiikkatavoite ei voi olla, että kukin terveydenhuoltosektori toimii yhtä huonosti.
——————————-
Tavoitteen pitäisi olla se, että julkinen terveydenhuolto toimii niin hyvin, että työkyvyttömistä saadaan työkykyisiä. Koska työkyvyttömät eivät pääse yksityiselle puolelle täytyy sieltä vapauttaa resursseja julkiselle, jotta saame maahamme lisää työkykyisiä ihmisiä ja täten lisää verotuloja.
Yksyisillä on tutkimusten mukaan enemmän resursseja mitä potilaita ja aivan turhia käyntejä voitaisiin vähentää.
Ilmoita asiaton viesti
Kritiikki on vaikea, koska mahdolliset fibat ovat hankalia erikseen osoittaa, vaikka jälki olisi suoraa tuhoa.
Ei oikeastaan perusteita arvioida tällaisia hyväksi tai huonoksi, ja vaikka näin tekisi, menee niin lähelle, että huono kumassakin tapauksessa.
Arvioi hyödynsaajana ja omaa sitoutumista koskien (terveystyö + hoidontarpeinen), ja arvioit lähinnä itseäsi, tai joudut menemään tällaisen ”muka-kynnyksen” kautta.
Arvioi vaihtoehtoisesti viritellen, ja olet vasten muita, ja tiivistät lisäksi vihollisena tuota joukkoa. Näin helposti jos kritiikkiä löytyy, tai arvioivaa kömmähtelyä, koska jälkimmäinenkin on helposti jotain vastahankaista.
Yleissääntö on, että kun puhutaan vallan liepeillä toteutuvista diileistä ja järjestelyistä… varmasti voivat hyvin, jos saavat hakeutumisrauhansa alueelle, jossa ei onneksi muita vaikuttujia heti, eikä odottaa tulevaisuudessa.
Kyse on vähän kuin poliittisten puolueiden olemassaolosta. Voivat heittää sopivaa populanamia mukaan.
L…
Yhteiskunta on paljolti juuri elettävyyttä ja tavan turvallisuutta varten. Kun edistystä enemmän käytössä… tarkoittaa tilanne monipuolistuvempien ja uudenlaisten haasteiden arvioimista, entisenlaiset mukaanlukien.
Aihe sen verran iso, että älytöntä edes mainita tästä, koska on jonkin giganttisen edessä.
Ilmoita asiaton viesti
Työterveys eriarvoistaa ja on etu työnantajalle sekä työntekijälle joka ei kuulu hyvinvointivaltion kokonaiskuvaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on kyllä välttämätöntä myös työterveysfysioterapeutin näkökulmasta ottaa kantaa tähän ikuisesti vellovaan keskusteluun työterveydenhuollon roolista myös sairauksien ennaltaehkäisijänä ja hoidon toteuttajana.
Tämän maan taloutta pyörittävien ja julkisenkin sektorin palkanmaksun mahdollistavien veronmaksajien työkyvystä ja työssä olon mahdollistamisesta tulee pitää huolta kaikin mahdollisin tavoin.
Siihen kuuluu olennaisena osana myös fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitäminen. Jokainen sairaspoissaolo työpäivistä heikentää työnantajan resursseja huolehtia työpaikkojen säilymisestä, lisää kolleegojen työtaakkaa ja yhteiskunnalle koituvia menoja.
Työterveyshuollon verottaminen on typerintä mitä voidaan ehdottaa, samoin kaikki sairauden hoidon kulujen ylärajat, jotka työntekijän työhön palauttamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan tarvita.
Esimerkki tärkeän ja osavan työnerikoisasiantuntijan tai vastuujohtajan alkoholismin lopettamiseen tähtäävä tehokas Myllyhoito. Osana tarvittiin koko perheen internaattijakso, minkä siis maksoi kokonaisuudessaan työnantaja. Hoidon lopputulos oli alkoholiriippuvuuden , ainakin toistaiseksi onnistunut, katkaisu, perheen ehjänä säilyminen, kummankin puolison jaksamisen ja työkyvyn normalisoituminen ja lasten hyvinvoinnin paraneminen.
KUNNES verottaja muisti työntekijää usean tuhannen euron lisäveroilla tähän työnantajan etuuteen liittyen.
MITEN TÄMÄ VEROTUS MOTIVOI TYÖNTEKIJÄÄ OTTAMAAN VASTAAN TARJOTTUA APUA?
Lopputuloksena työnantaja maksoi työntekijän puolesta vielä tämän maksamastaan hoidosta aiheutuneen lisäveronkin.
Tuleeko tästä maksetusta veroata vielä erillinen lahjaveropäätös?
Tässä verotukseen siirtymisessä ei ole MITÄÄN järkeä.
Ja koska tarkastellaan mielenterveyssyistä sairaslomille ja pitläaikaistyöttömiksi jäämisten kasvun aikajanaa?
Viimeisin lakimuutos työn vastaanottamiseen ja työttömyystoimiin liittyenhän poisti sanktioiden asettamismahdollisuuden ja karenssit kaikilta niiltä, joiden työkyvyn alenemisesta löytyi mielenterveyssyy.
Yhtäkkiä kaikilla mahdollisilla ihmisillä oli mielenterveyden häiriö.
Tilastot vaikuttavat mekanismiltaan aivan samalta kuin 1970- luvulla, jolloin selkäsairauksien kohdalla sairaslomalle siirtyneillä ei ollut mitään velvoitteita ja työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyyn riitti selkäsairaus ja siitä toipumattomuus.
Näin tosin hyväpalkkaiset rakennusfirmojen johtajat, asianajajat, rakennusmestarit jne. saivat työkyvyttömyyseläkettä vuosikaudet ja pystyivät vapaasti siirtymään kesämökkiensä rakentamiseen taloushuolista vapaina.
Eivätkä oireet pahentuneet myöskään pitkien etelänmatkojen tai selkäterveyttä ja painonhallintaa edistävien makkaran ja oluen, tupakoinnin yhteydessä.
Kumpikohan rasittaa enemmän julkista taloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä terveydenhuoltoa, nykykäytäntö; omatoimiset ja työkykyä tukevat terveyspalvelut ja nopea työkyvyn aleneman syihin heti puuttuva sairauden hoito vai
terveyskeskusjonot, työkyvyttömyyspäivät, sairauslomat ja suunniteltu himo lopettaa työterveyshuolto?
Ilmoita asiaton viesti
Olen myös jo jokunen aika sitten esittänyt työterveysedun verottamista työsuhde-etuutena. Verotuksen tulisi kuitenkin kohdistua vakuutukseen pikemminkin kuin yksilön kohdalla toteutuneisiin kuluihin. Tällöin työntekijä voisi jopa valita korkeamman palkan ilman turvaa, tai hyväksyä eri laajuisia paketteja.
Pari tuttua ovat ovat olleet esimiesasemassa valita työpaikkansa työterveystarjontaa rasti ruutuun -menetelmällä. Rastituksen tiheys luo vaihtelevan työsuhde-etuuden eri työpaikoissa ja koska kyse on työsuhteeseen liittyvästä kompensaatiosta, on sen verottaminen luontevaa.
Pikanttina yksityiskohtana myös ajankohtaiseen matalapalkkateemaan liittyen valtiollinen postityönantajamme poisti varhaisjakajilta fysioterapiaedun samalla kun heidät siirrettiin huonomman työehtosopimuksen piiriin, vaikka juuri yössä eri säillä liikkuvat jakajat helposti tarvitsevat fysioterapiaa. No, tästähän tuli kustannuksia, joten varat kannatti säästää pomojen päänsärkyihin.
Ilmoita asiaton viesti