Ruotsi on sosiaalipalveluiden Mekka 3/3

Samalla tavalla kuin muslimit vaeltavat Mekkaan, käymme me sosiaalipalveluiden kehittämisestä kiinnostuneet poliitikot ottamassa oppia ruotsalaisista sosiaalialan innovaatioista. Palasin 25.3. Tukholmasta, jossa Helsingin sosiaalilautakunta kävi yhdessä virastomme johdon kanssa tutustumassa palveluiden yksityistämiseen, verkkoasiointiratkaisuihin ja tyyppipäiväkoteihin. Tämä kirjoitus on viimeinen osa kolmeosaisesta kirjoitussarjasta, jossa käsittelen Ruotsin matkamme antia.
Ruotsi on palveluiden sähköistämisessä valovuosia Suomea edellä
Ruotsin kuntasektorin sähköiset palvelut ovat reippaasti Suomen vastaavia edellä. Meillähän sähköiset kuntapalvelut tarkoittavat useimmiten koneella täytettävien PDF-lomakkeiden tulostamista netistä. Vakavasti ottaen: parhaimmillaankin suomalainen voi täyttää kapulakielisen nettihakemuksen, jonka perillemenosta ei voi koskaan olla varma ja jonka tietoja ei voi korjata itse jälkikäteen. ”Ups, hainkin vahingossa päiväkotipaikkaa väärälle vuodelle. Voikohan tälle enää tehdä mitään?”

Tukholmassa kuntalainen voi ensin verrata palveluja keskenään erittäin fiksussa nettipalvelussa. Palveluntarjoajista on avoimesti nähtävillä esimerkiksi paikkalukumäärät, pätevän henkilöstön osuus ja muut asiakkaan kannalta tärkeät tunnusluvut. Palveluntarjoajia voi valita ”ostoskoriin” samaan tyyliin kuin nettikauppojen tuotteita. Palvelu on käytettävyydeltään meikäläisestä näkökulmasta suorastaan ihmeellinen, se vilisee käteviä ja helppokäyttöisiä lisäominaisuuksia.

Samassa palvelussa voi hakea muun muassa rakennusvalvonnan palveluita, asuntoa, asukaspysäköintilupaa, ajankohtaisia liikennesuunnitelmia, kirjaston kirjoja, teatterilippuja, poliittisia päätöksiä, arkistoituja dokumentteja, päivähoitopaikkaa, vanhuspalveluita, koulupaikkaa, opiskelupaikkaa, Tukholman kaupungin työpaikkoja, perheneuvontaa, velkaneuvontaa, asumistukea, henkilökohtaista avustajaa, ruotsin kielen kursseja maahanmuuttajille, aikuiskoulutusta…
(SIIS KAIKKI SAMASTA PALVELUSTA! Ja Suomenhan piti olla joku tekniikan ihmemaa, eikö pitänytkin? No, ehkä meille riittää tämän kuvitelman perusteeksi se, että maailman suurin matkapuhelinten valmistaja tulee meiltä. Hyvä näin, sillä muuten tätä harhakuvitelmaa paremmuudestamme muihin nähden voisi olla vaikeaa ylläpitää. Ainakin julkisten verkkopalveluiden perusteella Suomi on teknologian kehitysmaa Ruotsiin verrattuna.)
Palataan Tukholman verkkopalveluihin. Kun toivotut palvelut ovat löytyneet, esimerkiksi viisi mielekkäintä päiväkotia lapselle, voidaan verkkopalvelussa edetä hakemuksen tekoon. Mutta mitä ihmettä? Missä ovat kapulakieliset, nälkävuotta pidemmät lomakkeet? Tukholman kaupungin päivähoitohakemuksessa kysytään yhdelle sivulle mahtuvat tiedot. Ja ei, en tarkoita sitä että yksi sivu olisi tungettu Kelan paperilomakkeiden tapaan täpötäyteen. Hakemus on oikeasti tehty yksinkertaiseksi ja helpoksi täyttää, eli nettiin soveltuvaksi. Ja ruotsalaisten mukaan kysytyt tiedot riittävät hyvin.

Edistyneimmänkin suomalaisen nettipalvelun toiminnot loppuvat, kun hakemus on jätetty. Herran huomaan! Ruotsissa taas hakemuksen jättäminen on vasta verkkoasioinnin alku. Tämän jälkeen kuntalainen voi katsoa hakemiensa päivähoitopaikkojen jonotilannetta ja seurata jonon etenemistä. Jos haluttuihin paikkoihin vaikuttaa olevan liian pitkä jono, hakija voi vaihtaa toiveitaan. Palvelusta näkee koko ajan, onko mahdollista saada toivottu palvelu vai pitäisikö hakua laajentaa tai kohdistaa toisiin, paremmin vetäviin palvelupisteisiin. On hyvin tärkeää, että kaupunkilainen tietää asemansa palvelun hakijana.

Miten Ruotsissa pystytään tähän, mutta Suomessa ei? Periaatteessa meillä on edellytykset saavuttaa vastaava palvelutaso kunnallisissa verkkopalveluissa. Eikä asia ole rahastakaan kiinni, sillä jo Helsingin sosiaalivirasto yksin syytää valmiiksi vanhentuneiden tietojärjestelmien kehitykseen rahaa miljoonia euroja vuodessa. Jos muiden kaupunkien vastaavat menot huomioitaisiin, saisi niillä todennäköisesti kymmenen vastaavaa palvelujärjestelmää.

Käsittelemme jo yksin sosiaalilautakunnassa jatkuvasti päätöksiä erittäin suurien summien käyttämisestä kaupungin tietojärjestelmiin. Emme kuitenkaan saa järjestelmiä tällä rahalla yhtenäisiksi ja aidosti asiakaspalvelua tukeviksi. Asiointi verkossa on meidän käyttämillämme järjestelmillä lähinnä vitsi. Koska ruotsalaisilla IT-toimittajilla näyttää olevan erinomaiset näkemykset siitä miten sähköinen asiointi voidaan hoitaa, pidän erittäin välttämättömänä että pyydämme heiltä näkemyksiä Helsingin asiakastietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämisestä.

Kirjoitussarjassa aiemmin ilmestynyt

1/3 Yksityinen päivähoito on Ruotsissa suunnattu koko kansalle
2/3 Nuorten alkoholinkäyttöä vähennettiin Örebro-metodilla

http://www.vesahack.net/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu