Militaristista matematiikkaa

Suomen puolustusvoimilla on Euroopan suurin määrä koulutettuja reserviläisiä, 900 000 miestä ja naista. Noin joka kuudes suomalainen (16 %) kuuluu reserviin. Jos asevelvollisuus koskisi molempia sukupuolia, reserviläisiä olisi 1,8 miljoonaa.

Euroopan unionin asukasmäärä on noin 450 miljoonaa henkeä. Jos kaikki maat kouluttaisivat sotilaita väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon kuin Suomi, EU-mailla olisi yhteensä 72 miljoonaa reserviläistä. Laajennettuna molempiin sukupuoliin 144 miljoonaa.

Mutta koska vain harvassa Euroopan maassa on enää laajaa yleistä asevelvollisuutta, luku on tällä hetkellä vain vähän yli kolme miljoonaa. Onko se varmasti tarpeeksi?

Puolustautumisen taakka jakautuu myös aika epätasaisesti: joillakin Nato-mailla on miniarmeija, esimerkiksi Latvialla ja Unkarilla kummallakin vain noin 20 000 sotilaan sodanajanvahvuiset joukot. Moni pieni valtio luottaa Naton ja Yhdysvaltojen apuun.

Venäjällä sanotaan olevan reserviläisiä 20 miljoonaa, kuitenkin aika huonolla koulutuksella ja aseistuksella varustettuna. Olisiko Euroopan puolustamiseen vaadittava sotilasmäärä jossain edellä mainittujen kolmen miljoonan ja 144 miljoonan välillä?

Ratkaisu voisi olla Norjan mallin mukainen valikoiva asevelvollisuus. Norjassa kaikki kansalaiset käyvät kutsunnoissa 18-vuotiaana. Kutsuntoihin osallistuvista 60 000 miehestä ja naisesta määrätään varushenkilökoulutukseen 10 000. Näin Norja saa koulutettua itselleen 200 000 – 300 000 hengen suuruisen reservin.

Norjan mallin mukainen asevelvollisuus toisi ajan mittaan EU-maille noin 20 miljoonaa reserviläistä, joka sattumalta on saman verran kun Venäjällä. EU pystyisi puolustautumaan omin voimin, ilman liittoutumista Yhdysvaltojen ja Naton kanssa.

 

 

 

 

 

 

VesaHijer
Jyväskylä

Informaatioalan ammattilainen. Maltillinen maahanmuuttokriitikko. Sananvapauden puolestapuhuja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu