Pakolaiseksi lähteminen ei ole oikein
Kun Venäjän hyökkäys täydellä voimalla Ukrainaan alkoi 22. helmikuuta 2022, Yhdysvallat tarjoutui auttamaan presidentti Volodymir Zelenskin pakoon. ”Ei, en tarvitse kyytiä. Tarvitsen ammuksia”, vastasi presidentti Yhdysvaltojen evakuointitarjoukselle.
Ukrainassa hän on myös pysynyt. Moni muu ukrainalainen sen sijaan on paennut ulkomaille. Pakolaisia on 6,5 miljoonaa, mikä on 17 % Ukrainan väestöstä.
Ukrainassa on maastapoistumiskielto 18-60-vuotiaille miehille. Kun Suomi oli viimeksi sodassa, maastapoistumiskielto koski sekä naisia että miehiä. Ulkomaille lähetettiin vain lapsia. Monet ystävälliset ruotsalaiset ryhtyivät sijaisvanhemmiksi lapsipakolaisille.
Maanpuolustusvelvollisuus koskee molempia sukupuolia. Maanpuolustus ei ole pelkästään taistelemista rintamalla ase kädessä; monet aseettomat tehtävät ovat myös sota-aikana välttämättömiä.
Esimerkiksi ruokahuolto on valtava urakka. Jonkun on työskenneltävä maatiloilla, tehtaissa, leipomoissa ja muussa elintarviketeollisuudessa. Jonkun on kuljetettava elintarvikkeet kauppoihin siviileille ja rintamalle sotilaille.
Normaalin yhteiskunnan on pysyttävä pystyssä myös sota-aikoina. Sota ei voi myöskään olla pelkkää taistelua ja kärsimystä. Ihmisten pitää saada myös levätä ja rentoutua välillä. Se onnistuu esimerkiksi lainaamalla kirjoja luettavaksi kirjastosta. Kirjastonhoitajan työkin on sota-aikana tärkeää.
Olen liian vanha rintamapalvelukseen. Jos Venäjä hyökkää Suomeen, en kuitenkaan lähde mihinkään kotimaastani ja kotikaupungistani. Täällä olen, ja täällä pysyn.
Jatkan normaalissa siviilityössä. Ehkä pääsen ilmavalvonta- ja väestönsuojelutehtäviin suojelemaan siviilejä pommituksilta. Voi olla, että puolustusvoimat kouluttaa minut ”etätyösotilaaksi” ampumaan drooneja Venäjälle.
Mutta en lähde karkuun ulkomaille. Eikä olisi ukrainalaistenkaan pitänyt lähteä.
Kiitos niille ukrainalaisille, jotka ovat pysyneet maassaan taistelemassa koko maailmaa uhkaavaa Putinin diktatuuria vastaan.
Слава Україні, героям слава.
Maalla on paljon viisautta kun merellä on hätä.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa taas turhaa jeesustelua. Kyllä pakolaisuus on jokaisen henkilökohtainen arvovalinta. Oletko halukas uhraamaan oman henkesi tai terveytesi puolustaaksesi niitä arvoja joita oma valtiosi edustaa? Jos olisit syntynyt tuhat kilometriä idässä, niin kokisitko Putinin Venäjän puolustamisen arvoiseksi?
Pakolaisuus lähtee usein myös sisällissodista. Ymmärrän niitä syyrialaisia jotka poistuivat maasta oman hallinnon teurastaessa rypälepommein presidenttiä vastustavia pohjoisen kaupunkeja.
Jossain Purran arvojen hallitsemassa Suomessa ei olisi juuri mitään puolustamisen arvoista. Onneksi sinimustista toistaiseksi voi päästä eroon äänestämällä. Kunhan Suomessa on vielä riittävästi sellaisia kanssaihmisiä joiden arvot ovat puolustamisen arvoisia. Persuissa sellaista ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
En sanoisi: Persuissa sellaisia ei ole.
Mielestäni lähes jokaisessa puolueessa mielestäni löytyy äänestämisen arvoisia henkilöitä. Ainakin minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Putinin Venäjään, siis Putinin hallintoon tulee; jossain Tsukotkan perillä tavallinen ihminen ei kyllä taida osata ottaa kantaa Putinin hallintoon ja sen toimiin henkilökohtaisesti yhtään mitään.
Jos ihminen tuntee henkensä uhatuksi; siirtolaisuus, pakenemionen jos mahdollista, lienee kyllä merkittävä mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyajan pakolaiset ovat tosiasiassa suurissa määrin siirtolaisia.
Ukrainan ja osin myös muun Euroopan ongelmaksi jäänee se, että Ukrainasta lähteneet tuskin sinne palaavat. Maassa, jossa keskiansio on 400 euroa, ei ihmisillä ole tulevaisuutta. EU haluaisi Ukrainan mukaan yhteisöön nimenomaisesti halpuutuksen johdosta.
Ilmoita asiaton viesti