500 vuotta sitten, kohti muutosta(Perustuslakia)

Kehitys kohti kansallisvaltioita voisi ajoittaa 4500 vuoden taakse, mutta mietin kehitystä tämän maailmanajan  jakson aikana, joka alkoi n. 500 vuotta sitten. Länsi-eurooppa oli murrospisteessä kun feodaalinenjärjestelmä alkoi muuttua renessanssin, uskonpuhdistuksen ja tieteen kehityksen painostuksesta. Mitä oli feodaalinen järjestelmä, toisin sanoen läänityshallinto? https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4%C3%A4nitys
Olen myös miettinyt, että feodaalisessa järjestelmässä oli kolmijako (Paavi, Kuningas ja Lääniherra), koska aina kun joku Länsimaista yritti rimpuilla itseään paavinvallan alta irti, seurasi siitä sota tai kapinointia kyseisessä valtiossa ja paluu paavin helman alle.

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan eli toisinsanoen roomalaiskatolisen kirkon vallan murtuessa, syntyi sen paikalle teorioita hallitsijan absoluuttisesta vallasta (suvereniteetista) hänen suhteessaan kaikkiin alamaisiin, eli ns. kuningas Jumalan armosta. Absoluuttisen kuninkaan vallan vastareaktiona taas kehittyi konstitutionalismi, eli poliittinen teoria jossa hallitusvaltaa rajoitti perustuslaki tai traditio.

Perustuslain kehitykseen vaikuttivat mielestäni eniten Niccolo Machiavelli, Martti Luther, Thomas Hobbes ja John Locke. Miksi otin kyseiset nimet vaikuttajiksi?

Niccolo Machiavellin ajatus pohjautui teorialle, missä ei otettu huomioon ollenkaan uskonnollisia käsityksiä tai argumentteja. Machiavellin teoria oli vahva yhteiskuntamahti, eli hallitsija joka piti järjestystä yllä juonittelemalla ja petoksilla järjestyksen saavuttamiseksi. Machiavellin ajan Italian politiikkaa ohjasi äärimmäinen itsekkyys ja ahneus, mikä aiheutti Italian ruhtinaskunnissa sisäisiä selkkauksia poliittisissa yhteisöissä.

Martti Luther oli opiskellut lakia, mikä auttoi Lutheria kun hän käsitteli kirjoituksissaan kansan ja hallitsijan välisiä kiistoja. Lutherin ohjenuora oli Raamattu, jonka sanaan luottaen hän kirjoitti oikeudenmukaisuudesta ja uskonpuhdistuksen periaatteista. Luther puhui/kirjoitti kansalle Evankeliumin vapaudesta, vapautta pahasta omastatunnosta ja kykyä palvella Jumalaa vapaalla, halukkaalla sydämmellä. Zwickaun profeetat selittivät kansalle, että evankeliumin vapaus merkitsi myös ulkonaista vapautta, josta seurasi talonpoikaiskapina. Kapinan jälkeen Luther kirjoitti, että vapaus ei merkitse mielivaltaa, epäjärjestystä eikä väkivaltaa, vaan kansan pitää olla alamainen vallalle jonka alamaisuuteen kansa kuuluu. Luther ei tahtonut että evankeliumista tehtäisiin poliittinen tai yhteiskunnallisen keinottelun väline. Kapinan johdosta Luther julkaisi Katekismuksen, josta kansa sai ohjenuoran elämän rakentamiselle maallisen ja kirkollisen elämän välille.

Thomas Hobbesin ajattelussa oli selvä muutos poliittista filosofiaa ajatellen. Hobbesin valtiovallan määrityksessä oli samanlaisia ajatuksia kuin Machiavellilla, eli hallitsijalla olisi absoluuttinen valta yli kaiken. Ero Machiavellin teoriaan oli se, että Machiavelli ei noteerannut uskontoa ollenkaan, mutta Hobbes asetti kirkon myös hallitsijan vallan alle. Hobbes johti absoluuttisen hallitsijan oikeutusta luonnonoikeudesta. Hobbesin mukaan ihminen oli raaka, häijy ja perusluonteeltaan paha. Hobbesin mukaan pahanluontoista ihmistä pitäisi hallita ja ohjata ns. valistuneen hallitsijan johtamalla alistavalla koneistolla, joka ajaisi kansalaiset luovuttamaan osan oikeuksistaan pois. Oikeuksien luovuttamisella osaksi pois, kansalaiset saisivat suojelua hallitsijalta ja sen alistavalta koneistolta.

John Locken teoriassa yhteiskunta toimisi parhaiten, kun yhteiskunnassa olisi toteutettu vallanjako. Locken teoriassa kansalaiset luopuisivat osasta oikeuksistaan yhteiskunnan hyväksi, eli yhteiskunnassa olisi perustuslaki, joka koskisi kaikkia. Locken käsitys ihmisestä oli, että ihminen oli Jumalan luoma. Locke käsitti ihmisen luonnontilan alaiseksi. Luonnontilassa ihmistä ohjaa luonnollinen moraalilaki, joka on sitova. Locken teoria vallanjaosta perustui näkemykseen, jossa vallanhaltijat pitäisivät toisiaan kurissa ja yhteiskunta pysyisi tasapainossa. Vallanpitäjien tehtävä olisi turvata kansalaisten turvallisuus ja omaisuus, ja hallinnolla olisi vero-oikeus hallinnosta johtuvia kuluja varten.

 

 

 

 

 

 

 

 

VesaNuutinen

Kaikesta tiedosta rakentuu kokonaisuus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu