Yhteiskunnat täytyy avata
Kirjoitin edellisen kerran aihetta sivuavaa blogia 1.9.2019, jolloin oli jo selviä merkkejä globaalista lamasta ja tietysti myös halusin ennustaa sitä silloin, jotta siltä vältyttäisiin. Tietenkään harva taloustieteilijä tai pankkivirkailija tätä ajatusta mitenkään allekirjoitti (julkisesti), joitakin riippumattomia toimijoita ja maailmanpolitiikassa toisarvoisten kaupallisten toimijoiden palkkalistoilla olevia henkilöitä lukuun ottamatta. Jokainen voi sitten päissään miettiä, mistä se johtui. Totta kai tällainen maailmanlaajuinen pandemia sitten antoi lopullisen sytykkeen tähän kriisiin, mutta joka tapauksessa nyt jo 20 vuotta putkeen jatkettu velkaelvytys olisi väistämättä tämän vuoden loppuun mennessä johtanut globaaleihin talousvaikeuksiin. Meillä on siis ympäri maailmaa velkaelvytetty taloutta riippumatta siitä kasvoiko talous vai laskiko se – ja jokainen ymmärtää, että eihän se voi kerta kaikkiaan olla taloudellisesti kestävä tie. Sitä paitsi osakemarkkinat irtaantuivat kauas reaalitaloudesta jo vuosia sitten, vaikkei niiden tarvikaan kulkea aivan käsikädessä aina, mutta nyt ne ovat kulkeneet aivan erilaisissa sfääreissä ja irtaantuvat toisistaan entisestään.
Nyt siis keskuspankit ovat velkaelvytyksellä rikkoneet kapitalistisen järjestelmän ja tuoneet tilalle sosialismin, jossa joka ikinen kannattamatonkin liiketoimi on pidetty jaloillaan, kun kapitalistisessa järjestelmässä tuottamaton yritystoiminta kaatuu ja yhteiskunta vaurastuu menestyvän yritystoiminnan verotettavasta tulosta, jolloin velkarahaa ei tarvitse pumpata markkinoille.
Vaikka tämä nyt ei olisi tarpeeksi huolestuttavaa, että meillä on keinotekoisesti eletty nousukautta jatkuvasti -niin meille on syntynyt zombi-yrityksiä joiden velanhoitokuluja maksetaan entistä halvemmalla velkarahalla, jotta ne pysyy hengissä. Ja tämä on taas katastrofaalista taloudenhoitoa. Me ei voida elää maailmassa, jossa ei ole minkäänlaisia epäonnistumisen riskiä. Sitä paitsi se epäonnistuminen tulee huomattavasti halvemmaksi luovan tuhon kautta, kun sinä päivänä, kun epäonnistumisen hinnaksi tulee hyperinflaatio.
Me olemme nyt globaalisti velkaantuneet valtavasti, jotta olemme saaneet talouskasvua aikaan. Talouskasvu on erittäin tärkeä asia juuri siksi, että talouskasvu nimenomaisesti vaurastuttaa keskiluokkaa ja mikäli talouskasvua ei olisi, keskiluokka alkaisi köyhtyä ja varallisuus keskittyisi vielä enemmän eliitille. Siksi onkin tärkeää, että talouskasvua tulee, jotta yhteiskuntarauha säilyy. Mutta nyt me olemme menossa kohti sellaista aikaa, josta muun muassa Natsit saivat oman käyttövoimansa. Se oli siis hyperinflaatio ja Weimarin tasavalta, kun raha menetti arvonsa ja hinnat nousivat parissa kuukaudessa 854 miljardia prosenttia. Sai siis maksaa jonkusen sataa miljardia A4 paperiarkista siihen aikaan..
Talous ei ole ainakaan nykyään elossa olevien ihmisten aikaan ollut suljettuna kahta kuukautta putkeen, ei edes maailmansotien aikaan. Ja itse asiassa vastaavanlaisia taloussolmuja on historiallisesti ratkottu sotimalla. Toivottavasti tähän ei tällä kertaa tarvitse mennä, mutta se todennäköisesti tulee maksamaan ainakin 100 miljardia euroa lisää velkaa meille kansakuntana (koska me ensin maksamme muiden eurovelkaa) ja myös koko euroalueen kaatumisen. Jäljimmäisin ei välttämättä edes ole huono uutinen, mutta merkittävä tilanne ja tilanne johon laput silmillä EKP:n talutusnuorassa vedetyt päättäjämme ja johtavat taloustieteilijämme eivät ole varautuneet.
Siksi meidän on avattava yhteiskuntamme ja taloutemme, ettei synny pääoman ja valtiovallan epäpyhiä liittoumia, pääoman ajautumista pelkästään eliitille ja niin synkkiä vuosia, joita me vieläkin muistellaan itsenäisyyspäivän aamuna katsellessa Tuntematon sotilas-elokuvaa. Ongelma on toki se, että vaikka yhteiskunnat nyt avataan – emme selviä taloudellisilta ja inhimillisiltä kärsimyksiltä, mutta niiden kärsimysten hinta pitkässä juoksussa jäänee pienemmäksi. Toivokaamme päättäjillemme viisautta ja koko kansakunnalle siunausta näihin vaikeisiin aikoihin.
Ja ei. En aio olla ehdolla tulevissa kuntavaaleissa. Pitäkää itsestänne ja perheestänne huolta! Ehkä seuraavaan kertaan ei mene yli puolta vuotta..
Jotta avaamisella, jota alkaa tapahtua, olisi toivotut vaikutukset, epidemia pitää tukahduttaa hyvin pieneksi, jotta tartuntavaaraa ei olisi.
Muuten moni pelon takia jättää menemättä sinne ja tänne, lähelle toisia ihmisiä, aerosolin vaikutuspiiriin.
Esim. lentokoneeseen ei moni vähään aikaan mene mielellään.
Ja noin miljoona on kotikaranteenissa, yli 70-vuotiaat, heidän ostovoimansa puuttuu markkinoilta.
Ilmoita asiaton viesti
Se on vakava aihe, kuinka paljon keskuspankki voi luoda uutta rahaa ilman rajua inflaatiota tai uskon horjumista euroon.
Olettaisin, että ainakin talouskasvua (esim. 2 % vuodessa) vastaava määrä voidaan vuodessa kasvattaa rahan määrää.
Muutenhan rahasta tulisi vähitellen niukkuutta.
Mutta se ei vielä anna vastausta, onko aika massiivinen osto-ohjelma turvallista.
Tässä on Liikasen esitelmä 2013. Valitettavasti sekin pyörittelee asiaa mutta ei anna mitään laskentakaavaa.
Sen jälkeen on ymmärtääkseni vielä lisää valtion lainoja ostettu EKP:lle.
__________
Erkki Liikanen 2013:
Vaikka eri keskuspankkien keinovalikoimat ovat jossain määrin erilaiset, ovat niiden poikkeukselliset toimet kriisin aikana johtaneet kaikkialla keskuspankkien taseiden melkoiseen kasvuun ja siihen liittyen myös keskuspankkirahan määrän kasvuun. Tämä on herättänyt kritiikkiä varsinkin niiden kommentaattorien piirissä, jotka pelkäävät, että keskuspankkirahan määrän kasvu voisi johtaa inflaation kiihtymiseen. Tätä keskustelua on käyty sekä Yhdysvalloissa että myös euroalueella.
Inflaation kiihtymisestä ainakaan euroalueella ei kuitenkaan ole merkkejä. Vaikka keskuspankkirahan määrä on kasvanut, se ei ole johtanut yleiseen rahan tarjonnan lisääntymiseen. Itse asiassa tuoreimmat tiedot kertovat euroalueen hintapaineiden vähenemisestä edelleen keskipitkällä aikavälillä ja vuotuinen inflaatiovauhti tämänhetkisessä lähtötilanteessa on hidas eli alle prosentin.
Jos rahan määrän muutoksia tarkastellaan niin sanotun lavean rahan käsitettä käyttäen, jolloin huomioon otetaan keskuspankkirahan lisäksi myös pankkitalletukset, huomataan, että rahan määrän kasvu on viime vuosina pysynyt kevyestä rahapolitiikasta huolimatta laimeana ja myös yleisön pankkiluottojen kasvu on ollut heikkoa, usein negatiivistakin.
Keskuspankkirahan määrän kasvu, samalla kun pankkien luotonanto ja lavean rahan määrä eivät ole vastaavasti kasvaneet, on ollut merkki rahoitusmarkkinoilla vallinneesta epävarmuudesta sekä pankkien tarpeesta supistaa ennen rahoitusmarkkinakriisiä osin liiallisesti paisuneita taseitaan. Pankit pyrkivät lisäämään maksuvalmiusreservejään ja pitämään ne mieluiten keskuspankkitalletusten muodossa sen sijaan että olisivat sijoittaneet ne pankkien välisille
rahamarkkinoille, kuten ennen kriisiä tapahtui. Näin keskuspankkirahan kasvu on tapahtunut rinnan pankkien luotonannon supistumisen kanssa.
https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/puheet-ja-haastattelut/2013/paajohtaja-erkki-liikanen-talouskriisi-ja-keskuspankkien-muuttuva-rooli.-paasikivi-seura-25.11.2013.-/
Ilmoita asiaton viesti