Miksi työssäkäyvät unohtuvat?

Perussuomalaiset kannattivat kehysriihessä linjattuja panostuksia maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä ukrainalaisten auttamiseen. Silti hallitus lisäsi jälleen julkisia menoja ilman, että se lainkaan priorisoi muita menojaan tai huomioi julkisen talouden rahoitusasemaa ja budjettitasapainoa. Vakausohjelma on suppea eikä siinä esitetä tavoitteita tai suunniteltuja toimenpiteitä. Suurin menotason kasvu johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, joka vanhojen puolueiden mukaan piti johtaa säästöihin.

Ironista kuin se onkin, voi korkea inflaatio lyhyellä aikavälillä jopa laskea valtion velkasuhdetta. Rakenteelliset ongelmat ja holtiton menopolitiikka uhkaavat kuitenkin keskipitkällä aikavälillä ruokkia inflaatiokierrettä, laskea kulutusta ja kansalaisten ostovoimaa ja siten hidastaa talouskasvua. Suomessa on jo kustannusinflaatio, jonka hidastamiseksi hallitus ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin. Tämä voi palkankorotusten, väestön ikääntymisen aiheuttamien kustannusten ja kasvavien korkomenojen vuoksi käynnistää kysynnän putoamiseen johtavan inflaatiokierteen. Heikentynyt luottamus maailmantalouteen ja energian hintojen raju nousupaine vahvistavat kehitystä.

Hallituksella on täysin erilainen tilannekuva kuin tavallisella kansalaisella. Kun kotitalouksien välttämättömät menot asumisessa, liikkumisessa ja ruokapöydässä nousevat, mietitään keittiön pöydässä mistä luovutaan. Valtio ei käyttäydy kuten kotitaloudet, mutta korkojen noustessa ja verotulojen laskiessa on myös valtion velvollisuus tarkastella menorakennetta ja miettiä, mitkä menot ovat vähemmän tärkeitä. Hallituksen tulee ymmärtää, kuinka suomalaisissa kodeissa nyt kärvistellään. Ulkomaillehan hallitus käyttäytyy sileäkätisenä. Elpymispaketin ja SURE-tukivälineen kautta on lahjoitettu yli 5 miljardia euroa ja kehitysapuun menee toista miljardia. Velanottokykyä on, mutta kohde on väärä.

Tärkeintä on huolehtia siitä, että arki suomalaisissa kodeissa jatkuu. Asumiskustannuksista on selvittävä. Töihin on päästävä. Ruokaa on riitettävä. Rikkaat kyllä pärjäävät ja tukien varassa elävistä huolehditaan. Mutta suuri ja hiljainen työssä käyvä enemmistö ei enää pärjää. Työssäkäyvien maksutaakka kasvaa koko ajan ja työssäkäynti on entistä kannattamattomampaa. Monet miettivät saatavaa hyötyä suhteessa tuilla elämiseen. Tämä on vakava asia.

Työllisyyden kasvukin perustuu taikatemppuun. Nykyisin henkilö lasketaan työlliseksi, kun tekee säännöllistä palkkatyötä tunnin viikossa. Siksi määräaikaista osa-aikatyötä tekevien määrä kasvaa, vaikka kokoaikatyön kasvuluvut ovat olemattomat. Samaan aikaan sosiaalimenot kasvavat. Työllä ei siis tule toimeen.

Kovatkin veronalennukset polttoaineisiin tai työn tekemiseen tulevat halvemmaksi kuin juoksuttaa väestöä tukiluukuilla. Elinkustannuksia alentavia toimia on välttämätöntä tehdä. Energiashokki voi helpottaa ajan myötä, mutta hintakilpailukykymme heikentyminen veroja alentaneisiin maihin nähden, työttömyys ja konkurssit jättäisivät niin syvän jäljen, ettei siitä ilman itkua noustaisi.

Hallitukselle on siunaantunut vaikeuksia, joista osa johtuu Rinteen teettämästä ja Marinin toteuttamasta hallitusohjelmasta. Korona ja Venäjä eivät ole hallituksen syytä, mutta se, että taloudellinen liikkumavaramme vastata kriiseihin on pieni, on heidän vastuullaan.

Hallituksen pitää alentaa polttoaineveroja, kuten muut EU-maat Ruotsista Saksaan ovat tehneet. Myös omavaraisuutta on lisättävä ja muistaa maltti vihreän siirtymän kanssa. Hallituksen ”kunnianhimoksi” kutsuma haihattelu on voitava jättää edes hetkelliselle tauolle, jotta tavallinen kansalainen voi selvitä huomisesta.

Hallituksen pitää opetella myös sanomaan ei, sillä elpymispaketti ei tule jäämään kertaluonteiseksi, vaikka niin kansalaisille seliteltiin. Uudet tukipaketit pyörivät jo valiokuntakäsittelyssä. Tärkeysjärjestystä on muutettava ja alettava ajattelemaan Suomen ja suomalaisten etua.

 

+3
VilhelmJunnila
Perussuomalaiset Naantali

Eduskunnan aurinkoisin kansanedustaja. Valtiovarainvaliokunnan jäsen ja ETYJ:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Naantalin kaupungissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu