Suomi ei voi pelastaa maapalloa ilmaston lämpenemiseltä.

SUOMALAISET  EIVÄT  VOI  PELASTAA  MAAPALLOA  ILMASTON  LÄMPENEMISELTÄ  MUUTTAMALLA  ELINTAPOJAAN.  MIKSI  SIITÄ KOHKATAAN NIIN PALJON?

 

ILMASTONMUUTOSPAINAJAINEN.

Pari kuukautta sitten heräsin yöllä vaimon tönimiseen. Olin hiestä märkä. Vaimo sanoi, että olin unissani vaikertanut ja välillä huutanut kauhusta. Hän kysyi, näinkö painajaisia. Kerroin uneni. Olin ajamassa dieselkäyttöisellä kaupunkimaasturilla suureen kauppakeskukseen, jonka nimi oli Kulutusparatiisi. Menin siellä olevaan Hypermarkettiin. Ostin Brasiliassa tuotettua ja laivoilla Suomeen rahdattua hyvää härän sisäfilettä, Espanjasta dieselillä kulkevilla rekoilla tuotuja tomaatteja, Japanista lentokoneilla tuotua soijakastiketta, Etelä – Amerikasta rahdattuja bataatteja ja ruokajuomaksi australialaista punaviiniä. Kaikki herkullisia ruoka-aineita, joita lähituottajat eivät kykene tarjoamaan. Ajoin kotiin omalla dieselkäyttöisellä isolla kaupunkimaasturilla. Vesi kielellä odotin hetkeä, jolloin pääsisin nauttimaan maukkaasta mureasta pihvistä lisukkeiden kera.

 

Ajaessani kotiin huomasin, että jalankulkevia ihmisiä tuupertui maahan henkeä haukkoen ja naamaltaan vihreinä. Ihmettelin, mitä on tapahtunut, kunnes autoradion uutisissa kerrottiin päästöjen nousseen rajusti ja vaikeuttavan jopa hengitystä. Toisin sanoen ilmakehän hiilidioksidin CO2:n ja typpiyhdisteiden määrä oli noussut rajusti, koska uutistenlukijan mukaan joku on ajelemassa huviajoa Kulutusparatiisista kotiin isolla dieselkäyttöisellä kaupunkimaasturilla.  Tuli ahdistunut olo.

 

Kotona aloin paistaa pihviä induktiohellalla ajatellen, että tämä ei ainakaan vaikuta päästöihin. Käyhän se sähköllä, joka tulee sähkörasiasta. Avasin television ja uutisten lukija kertoi, että päästöt sen kun nousevat, vaikka kivihiilen poltto oli kielletty ja sähkö tahkottiin puupolttoaineella. Uutisten mukaan myös puunpoltosta muodostuneet pienhiukkaset tukkivat ihmisten keuhkoputkia. Ahdistunut olo sen kuin syveni. Lopetin pihvin paistamisen ja panin pihvin biojätteisiin. Uutisten lukija kertoi biojätteiden kompostoinnin aiheuttavan lisää metaanipäästöjä. Ahdistuneisuuteni syveni. Otin pihvin biojätteistä ja hautasin sen syvälle maahan. Jonkin verran helpotti.

 

Oli kuitenkin nälkä, joten kaivoin jääkaapin viileästä osasta porkkanoita ja lanttua. Aloin järsiä niitä.  Ajattelin, että nämä eivät ainakaan saa aikaan päästöjä. Vähän ajan päästä lanttu alkoi pierettää niin vietävästi. Kauhistuin. Joko taas saan aikaan ilmaston lämpenemistä päästämällä metaanikaasuja ilmaan. Ahdistuneisuus syveni. Ajattelin, että olisi parasta kuolla pois, jotta kanssaihmiset eivät joutuisi kärsimään minun aikaansaamien päästöjen vuoksi. Pitemmän pohdinnan jälkeen tulin kuitenkin siihen johtopäätökseen, että sekään ei auta. Maatuessani päästäisiin edelleen metaanikaasuja ilmakehään ilmastoa lämmittämään, jolloin Etelämantereen jäätiköt sulaisivat, jolloin pingviinien elinolosuhteet vaikeutuisivat, jolloin niiden määrä vähenisi, jolloin pingviinejä syövät tappajavalaat kuolisivat nälkään. Ahdistukseni kasvoi. Tässä vaiheessa vaimo töni minut hereille

 

En saanut uudestaan unesta kiinni, vaan makasin valveilla pohtien ilmasto-ongelmaa. Juuri edellisinä iltoina oli television jokaisessa uutispätkässä otoksia ilmastomarsseista, joissa vaadittiin Suomen päästöjen vähintään puolittamista, kivihiilen polton lopettamista, autoilun rajoittamista, sähköautoihin siirtymistä ja niin edelleen. Koska minut on pienestä pitäen opastettu etsimään tosiasioita (laskemaan ja arvioimaan ilmiöiden suuruutta tilastotietoihin nojautuen) mieleeni hiipi pieni epäily. Ovatkohan marssijat liioitelleet tai vähätelleet suomalaisten päästöjen vaikutusta maailman ilmastoon? Heidän kantamissaan plakaateissa en nähnyt vaatimuksia ulkomaiden päästöjen rajoittamisesta. Nousin sängystä ja avasin läppärini.

 

TOSIASIAT OVAT ERI ASIA KUIN LUULOT JA MIELIPITEET.

Etsin tietoa CO2 – päästöistä. Onko Suomi päästölistan kärjessä, kuten marssijoiden, uutisten lukijoiden ja ilmastoasiantuntijoiden puheista voisi päätellä? Lyhyen etsimisen jälkeen löysin hiilidioksidipäästötaulukon.

https://www.ucsusa.org/global-warming/science-and-impacts/science/each-countrys-share-of-co2.html#.XBPTn2gzbDc.

Jotta saisin jonkinlaisen kuvan Suomen päästöistä maailman maiden päästöjen suhteen, piirsin alla olevan kuvan.

Koko maailman CO2 päästöt on skaalattu 10 cm:n pylvääseen. Piirsin siihen myös Kiinan, Yhdysvaltojen, Intian ja Venäjän päästöt. Ne ovat taulukon mukaan neljä suurinta päästöjen suhteen. Piirsin Suomen päästöjen määrän. Se on 0.14 % maailman päästöistä. Suomen päästöjä kuvaavan viivan vahvuuden pitäisi kuviossa olla 0.14 mm paksu.  Minulla ei ollut tarpeeksi ohutta lyijykynää, jotta olisin voinut piirtää Suomen päästöjä kuvaavan viivan. Ohuin lyijytäytekynässä oleva lyijy oli 0.5 mm. Ei auttanut muuta kuin käyttää piirrosohjelmaa, jotta olisin saanut oikean paksuisen viivan. Kun katsoin kuviota, hämmästykseni oli suuri. Eihän meidän päästöillämme ole mitään vaikutusta maailman ilmastoon, vaikka kaksinkertaistaisimme päästöt tai puolittaisimme ne heti. Television uutistenlukija valisti minua, että meidän pitää olla esimerkkinä muille ”Jokaisen pitää tehdä oma osuutensa. Vaikka Suomen päästöt ovat mitättömät, mitä siitä tulee, jos muut ajattelevat samalla tavalla. Suomalaisten pitää olla esimerkkinä muille maailman ihmisille”. Kukahan meidän esimerkkiämme seuraisi? Maailman ihmiset tuskin edes tietävät, missä Suomi on ja mitä täällä puuhataan. Imagon kannalta päästöjen rajoittaminen saattaa olla hyvä asia

ILMASTON MUUTOKSESTA MESSUAMINEN SAA AIKAAN AHDISTUNEISUUTTA.

Ilmastonmuutoksesta messuaminen ilman tilastoihin perustuvia tosiasioita, kuten yllä olevaa esitystä, aiheuttaa ahdistuneisuutta ja vääränlaista syyllisyyden tunnetta. Tästä on esimerkkejä Helsingin Sanomien yleisön osaston kirjoituksissa. Myös lehdistön kirjoitukset keskittyvät vain siihen, kuinka päästöjä alennetaan. Onko kansalaisilla todenmukaista kuvaa, kuinka heidän toimenpiteensä vaikuttavat maailman ilmastoon? Vaikka yksilön hiilijalanjälki olisi suuri, ilmaston kannalta tärkeää ovat KOKONAISPÄÄSTÖT. Ja Suomen kohdalla ne ovat niin pienet, että meidän toimillamme tai toimimattomuudellamme ei ole mitään vaikutusta maailmalaajuiseen ilmastoon. Ilmaston muutosmessut ovat jo lähellä massahysteriaa, jota poliitikot ja jotkut tiedotusvälineet lietsovat. Keskustelu tapahtuu tunnetasolla. Jos jollekin tulee hyvä mieli omista ilmastoteosta, hyvä on. Mutta ahdistuneisuutta, jota kokevat jo lapset ja koululaiset, pitää välttää levittämällä oikeaa tietoa meidän omista mahdollisuuksistamme ratkaista ongelma

 

Kansainvälisen yhteisön pitäisi painostaa Kiinaa, Intiaa ja muita suuria KOKONAISPÄÄSTÖJÄ aikaan saavia luopumaan kivihiilen ja ruskohiilen poltosta. Ei taida onnistua, koska ei ole mahdollista tuottaa halpaa energiaa vaihtoehtoisilla tekniikoilla. Jos se olisi mahdollista, Kiina ja muut siirtyisivät nopealla aikataululla käyttämään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa.  Ei ole havaintoa, että näin tapahtuisi. Ellen pahasti erehdy muisteloissani, Kööpenhaminan kokouksessa Kiinan edustaja totesi suurin piirtein ”Nykyiset teollisuusmaat teollistuivat ja nostivat elintasoaan hiiltä polttamalla. Nyt on meidän vuoromme.” Ilmaston muutoksen torjunnalla teollistuneissa maissa saa aikaan tuotannon siirtymistä maihin, jotka suostuvat vain vapaaehtoisiin rajoituksiin ja sittenkin erittäin pitkällä aikataululla.

 

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMINEN SUOMESSA SAA AIKAAN HINTOJEN NOUSUN, PALKANMAKSUKYVYN LASKUN. TALOUSTIETEEN TERMEIN SE SAA AIKAAN TAAKAN (DEADWEIGHT LOSS)

Kun ilmaston muutosta torjutaan joko ns. haittaveroilla ja suoraan säännöillä, kansantalouden kustannukset nousevat. Sivumennen sanoen käytetty ilmaisu ”haittavero” on kait tarkoituksella keksitty. Se kuulostaa hyväksyttävältä verolta haitta-etuliitteen vuoksi, vaikka useimmiten tuntuu siltä, että valtio vain haluaa lisää verotuloja. On parasta kätkeä vero hyväksyttävämmän haitta – nimikkeen taakse.

 

Tuulivoiman tuki, jolla tuulivoimalla tuotettu sähkö saadaan kilpailukelpoiseksi, nostaa kansantalouden kustannuksia. Tuulivoiman tuki (lainaus uutisesta: Valtiontalouden tarkastusviraston selvitys https://yle.fi/uutiset/3-9552046 ): ”Valtiotalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan tuulivoimatuotannon tukeminen on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi. Nykyisellä hintakehityksellä tukimenot ovat nousemassa arviolta yhteensä 2–3 miljardiin euroon vuodesta 2017 vuoteen 2030 mennessä.” ja ”Tuulivoimaa tuetaan maksamalla valtion varoista tuottajille tukena tavoitehinnan ja markkinahinnan erotus. Tukijärjestelmällä todennäköisesti saavutetaan tavoiteltu tuulivoimaloiden  2500 megavolttiampeerin kokonaiskapasiteetti, mutta tuen kustannustehokkuus pysyy heikkona niin kauan kuin sähkön markkinahinta on alhaalla” . VTV:n mukaan ”Tuulivoiman tukijärjestelmä on tuottajalle turvallinen, mutta valtion menojen hallittavuuden kannalta jäykkä järjestelmä.”

https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/22124127/syottotariffi-tuulisahkon-tuotannon-tukemisessa-2-2017.pdf Taloustieteen termein tuulivoimatuki on taakka kansantaloudelle (deadweight loss), joka koostuu hyvinvoinnin menetyksestä koko kansakunnalle ja tehottomuustappioista.

 

Nyt luvataan uusien tuulivoimaloiden tulevan lähitulevaisuudessa toimeen ilman tukea. Miksiköhän näitä uutisia tulee juuri nyt ennen vaaleja? Eikö kuitenkin ollut lyhytnäköistä rakentaa voimaloita, jos ennakoitiin tuulivoiman tekniikan kehittyvän suotuisampaan suuntaan hamassa tulevaisuudessa? Miksi tuetaan tuotantoa, josta saadaan yhden euron arvonlisä yli euron panoksella? Sosialistinen talousjärjestelmähän kaatui tämänkaltaiseen tuotantoon. Uutisissa ei kuitenkaan anneta mitään numerotietoa, mikä on sähkön yksikköhinnan aikasarja sekä mitkä ovat muuttuvien että kiinteidenkustannusten aikasarjat esim. viimeisten neljän vuoden ajalta. Uponneet kustannuksetkin olisi hyvä tietää.

Vilho Mäkelä. Pitempi versio www.vilhomäkelä.fi

 

0
VilhoMakela
Perussuomalaiset Vantaa

Eläkkeellä. Enemmän tietoa www.vilhomakela.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu