YLEN UUTISTEN OTSIKKO ”ONKO EU-JÄSENYYDESTÄ TULLUT LIIAN KALLIS?”

YLEN UUTISTEN OTSIKKO ”ONKO EU-JÄSENYYDESTÄ TULLUT LIIAN KALLIS?”

Yle-uutisten mukaan (22.9.2020) etujärjestöille tehdyssä kyselyssä EU sai vahvan tuen eri eturyhmiltä. Eturyhmien vastauksissa ihmetystäni herätti perustelut. Onkohan nyt kaikki ymmärretty ihan oikein? Ovatko jotkut perustelut katetta vailla? Käydäänpä muutama perustelut.

 

Elinkeinoelämän EU-asiantuntija: ”Suomi on nettomaksaja ja se on pieni hinta Euroopan unionin sisämarkkinoihin kuulumisesta ja EU:n takaamasta turvallisuudesta”

Sisämarkkinoilla ymmärrän samaa kuin vapaakaupalla. Perusteoriassa koko kansakunnan hyvinvointi nousee, kun kauppa vapautetaan tullit ja muut kaupan esteet poistamalla. Vapaakaupalla on kuitenkin tulonjakovaikutus, koska joidenkin alojen tuotantoa ajetaan alas ja toisten alojen tuotantoa laajennetaan. Teoriassa työntekijät ja koneet siirtyvät kitkattomasti alalta toiselle ja koko kansakunnan hyvinvointi nousee. Käytännössä työntekijät eivät kuitenkaan pysty siirtymään nopeasti ammatista toiseen. Joskus eivät pysty siirtymään ollenkaan, jolloin työttömyys nousee. Odottelevat eläkkeelle pääsyä. Konekantaa joudutaan muuntamaan rakennemuutoksen vaatimaan suuntaan. Joitakin koneita joudutaan romuttamaan ja pitää investoida muutoksen vaatimiin uusiin koneisiin. Paperikoneella tuskin pystytään tuottamaan sähköautojen akkuja.

 

Muutos on sitä kivuliaampi mitä nopeammin muutoksen joutuu tekemään. Aikaa myöten saadaan koulutusta muutettua tuotannon siirtymien vaatimaan suuntaan ja uusia muutoksen vaatimia koneita rakennettua. Muutos on kuitenkin tehtävä, jotta kansakunnan hyvinvointi saadaan kasvuun.  Ja hyvinvointi on noussut kansainvälisen kaupan kautta. Kysykääpä vaikkapa vaareilta ja mummoilta, mikä oli elintaso 50-luvulla. Mitä oli ruokapöydässä, miten asuivat, miten lomailivat jne? En ole vapaakauppaa (lue: sisämarkkinoita) vastaan. Vastustan vain joitakin vapaakaupan periaatteiden vastaisia toimia, joita jotkut Unionin jäsenmaat röyhkeästi harrastavat. Kansantaloudessa on sanonta ”Maukkaassa omenassa on usein mato”. Tällä tarkoitetaan sitä, että teorian olettamukset eivät aina toteudu. Jotkut maat ajavat omaa etuaan röyhkeästi rikkoen vapaakaupan periaatteita ilman, että siihen puututaan. Usein se on palkka- ja verokikkailua.

 

Otan yhden esimerkin joidenkin EU:n maiden erityistalousalueista. Näillä alueilla, yritykset, jotka rakentavat sinne tehtaita tai joitakin pakkauslinjoja, saavat erityisiä verohelpotuksia. Joskus alueen hallinto jopa rakentaa tehdashallit. Ja maasta ei joudu maksamaan. Tämä ei ole vapaakaupan periaatteiden mukaista. Mutta Unionin hallinto ei lotkauta korviaankaan tämän tapaiselle ”naapurin kuppauspolitiikalle”. Jos joku haluaa perustaa jonkinlaisen yrityksen erityistalousalueelle, voi konsultoida alla olevassa linkissä olevaa konsulttifirmaa.   https://www.roedl.net/pl/en/hot_news/special_economic_zones_in_poland.html

Kysymys: Miksi mekin maksamme nettomaksajina tämänlaisesta ”kuppaa naapuria” toiminnasta, joka on Suomelle haitallista. Esimerkkejä löytyy. Volvon bussitehdas siirtyi aikoja sitten Puolaan. Muistaakseni uutisissa kerrottiin, kuinka jotkut työntekijät joutuivat opettamaan lublinilaisia bussin korien tekojen salaisuuksiin. Nyt Scania siirtää koritehtaan samaan maahan. Turun sinappi siirsi tuotannon samaan maahan, mutta imagosyistä ja kysynnän alenemisen vuoksi siirsi tuotannon takaisin Suomeen.

https://www.is.fi/tyoelama/art-2000000760917.html

Minäkin siirryin käyttämään Auran Sinappia. Esimerkkejä riittää. Haluaisin tietää, mitä sisämarkkinoiden periaatteiden vastaisia etuisuuksia yritykset saivat?

 

Vapaakauppa-alueiden ja muiden verotusta manipuloivien toimien lisäksi entisissä sosialistimaissa, jotka etupäässä harrastavat ”kuppaa naapuria” politiikkaa, on heikko ammattiyhdistysliike. Jos on ollenkaan. En ole kuullut niistä mitään esimerkiksi Virossa, Puolassa, Romaniassa, Unkarissa ja niin edelleen. Näissä maissa palkanmuodostukselle ei ole ay-liikkeen jarruja. Ei ole ihme, että niiden kasvuvauhdit yleensä ovat korkeita. Ja työntekijöiden elintaso nousee kohisten. Vaikutuksen näkee, kun autoilee näissä maissa ja vierailee tuttujen luona. Autot vaihtuvat uusiin kalliimpiin malleihin, asunnot ovat suurempia, pöydän antimetkin ovat runsaampia. En ole havainnut tämän tapaista nopeaa muutosta Suomessa. Päinvastoin. Olemme Suomen taloushistorian syvimmässä lamassa. Verratkaapa tämänhetkistä potentiaalista kansantuotetta toteutuneeseen. Olen jo niin masentunut Suomen katastrofaalisesta taloudellisesta tilanteesta, että en ole viitsinyt katsoa käyriä, kuinka monta kymmentä miljardia menetämme joka vuosi.  Ja EU sekä euro eivät tässä auta. Päinvastoin. Ne hankaloittavat yhdessä härkäpäisesti ”saavutetuista eduista” kiinnipitävän ammattiyhdistysliikkeen kanssa potentiaalisen kansantuotteen saavuttamista.

 

Minua on häirinnyt uutisoinneissa se, ettei kerrota, minkälaisia vapaakaupan periaatteiden VASTAISIA etuisuuksia kohdemaa on tarjonnut. Ja miksei Unionin komissio puutu asiaan. EU:lla on kaksikin kilpailusta (vapaakaupan esteistä) vastaavaa elintä

https://ec.europa.eu/competition/consumers/institutions_fi.html

En osaa sanoa, kuinka asiantuntevia henkilöitä laajemmin siellä on. Eivät he ainakaan erityistalousalueisiin ole puuttuneet. On omakohtaisiakin kokemuksia asiantuntevuudesta. Yhden oman maan hallitukseen hyvät suhteet omaava henkilö sai junailtua tyttärensä kilpailuasioista vastaavaan elimeen. Sain muutaman kuukauden päästä hänen yhteydenottonsa sähköpostin kautta, jossa hän kyseli mahdollisuutta osallistua minun englanninkieliseen kansantaloustieteen perustason verkkokurssiin. Tyttärellä ei ollut mitään koulutusta kansataloudessa tai talouslainsäädännössä. Hän tippui kurssilta pois kuukauden päästä. Olisi samanlaisia esimerkkejä Suomestakin, joihin törmäsin ollessani Kauppakorkeakoulussa.

 

Kun näitä tapauksia tulee vastaan, tulee pohdituksi, kuinka laajalle tämän kaltainen epäpätevyys on levinnyt. Kuuluisampi tapaus on herra Cecchinin tapaus. Hän johti ”asiantuntijaryhmää”, joka pohti, kuinka sisämarkkinoiden muodostaminen vaikuttaa maiden talouskasvuun. Ongelmana oli, ettei hän eikä ”asiantuntijat” ymmärtäneet mitään talouskasvun päälle. Ensimmäinen taloustieteilijä (Baldwin), joka näki raportin, paikallisti heti virheen, jonkalaiseen asiantuntemattomuuteen ei Kauppakorkeakoulun toisen vuoden kansantaloustieteen opiskelija sortuisi.

https://academic.oup.com/economicpolicy/article-abstract/4/9/247/2480140?redirectedFrom=fulltext

 

Vapaakauppa (sisämarkkinat) ei vaadi tulonsiirtoja maiden välillä. Vai oletteko kuulleet, että WTO:n (Maailman vapaakauppajärjestö) kuuluvien maiden välillä tehtäisiin tulonsiirtoja. Unionissa asia on toisin. Tulonsiirrot ovat silmämääräisesti massiivisia. Kun matkustan joissakin entisissä sosialistimaissa, huomaan joka vuosi uusia autostradoja (paikallinen nimitys autobahnoille).  Arvatkaapa, kuka ne maksaa? Samalla maa alentaa arvonlisäveroa ja nostaa perheille annettuja etuisuuksia saadakseen poliittista kannatusta, jonka seurauksena tulee budjettialijäämä, vaikka euroja virtaa massiivisesti maahan. Tulonsiirrot voi lukea teollisuuden ja palvelusektorin tukitoimiksi. Ei WTO:n sisällä tapahdu tällaista, vaan luotetaan markkinoiden toimintaan elintason nostamisessa. Epäilen, että tulonsiirroilla Unionissa lahjotaan joitakin maita pysymään Unionissa.

 

EU:n vuoden 1999 puheenjohtajuuskaudella tapasin Suomeen kokoukseen tulleen perhetutun entisen toisen valtiovarainministerin, joka oli sillä kertaa maansa Finanssivalvonnan johtaja. Iltaa istuttaessa tuli puheeksi EU-tuet. Kysyin, liittyisikö hän rahansiirtoa vastustavaan liikkeeseen, jos perustan sellaisen. Vastaus oli: EN. Perustelu: Jokaisen maan sisälläkin tuetaan alueita, jotka ovat jääneet tulokehityksestä jälkeen. Miksei sitten yhteisen Unionin alueella voitaisi tehtäisi samoin? Vastaperusteluni: Ennen EU:ta hoidimme homman itse ja sikstoisekseen sinun maasi talousvaikeudet eivät vuosikymmeniin ole johtuneet Saksan toisen maailman sodan aikaisista toimista puhumattakaan Suomen talouspolitiikasta. Ja Saksa on EU:ssa maksanut moninkertaisesti aikaan saamansa tuhot. Syy huonoon jamaan on Neuvostoliitto ja sen harrastama riisto tavaranvaihdossa. Teidän pitäisi mennä Moskovaan vaatimaan korvausta taloutenne tuhoamisesta. Ei taida olla kanttia. Keskustelu siirtyi muihin asioihin.

 

Yliopiston edustaja: ”Erasmusohjelma (tuettu opiskelu ja harjoittelu EU-maissa) on hyvin merkittävä”

Tämä on asia, josta minäkin olen valmis maksamaan. Nuorin tyttäreni opiskeli Rotterdamissa Erasmus yliopiston Liikkeenjohdon Instituutissa. Valmistui vuonna 2017. Sai heti töitä, koska koulutus oli hyvätasoista. Lukukausimaksu oli vähän yli tonnin. EU kattoi muut kustannukset yliopistolle. Koulutus oli erinomaista. Järjestelmä oli valovuosia edellä Suomen järjestelmästä. Vuoden jälkeen yliopiston lautakunta päätti, saiko jatkaa vai ei. Piti suorittaa tietyt kurssit yli minimin. Ei meillä. Voi tenttiä vaikka kuinka monta kertaa ilman seuraamuksia. Aikoinaan Tampereen yliopistoissa tosin joutui pitämään karenssia, jos ei läpäissyt tenttiä kolmella yrittämisellä.

 

Meillä yliopiston laitokset saivat lisärahaa sen mukaan, kuinka paljon suorituksia oli. Taksa oli erilainen riippuen opiskelijoiden saamista arvosanoista ja loppututkintojen määristä. Minäkin hilasin arvosanoja ylöspäin, mutta vain piirun verran. Kuka sitä nyt omaa tulo-oksaansa sahaisi? En ainakaan minä. Kotona odotti vaimo ja muutama mukula. Tyypillinen neuvostoliittolainen määrällisiin tavoitteisiin perustuva systeemi. Laadulla (vaatimuksilla) ei ollut väliä. Kertoessani tästä tutuille entisissä sosialistimaissa ja Hollannissa, nauru maittoi heille.

 

Maatalouden edustaja: ”Maatalouden eurot kiertävät takaisin.”

Maatalouden edunajaja Brysselissä tokaisi Ylen uutisessa: ”Euro kiertää sieltä (EU:n budjetista) takaisin mitä sinne laitetaan. Ei pidä niinkun laskea, mitä me juuri tällä hetkellä maksetaan ja mitä me juuri siitä paketista saadaan. Kyllä se EU on se kokonaisuus ja se, että ollaan tässä kansainvälisessä yhteisössä ja sisämarkkinoilla mukana.”

Miksi meidän pitäisi kierrättää maatalouden tukieuroja Brysselin kautta? Ja mehän olemme nettomaksajia. Uusissa entisissä sosialistimaissa maatalouden harjoittajat vaativat heti liittymisen jälkeen yhtä suuria tukia kuin vanhojen jäsenmaiden maatalouden harjoittavat saivat. Heiltä taisi unohtua, että hintataso ja tuotantokustannukset olivat alhaisemmat verrattuna vanhoihin jäsenmaihin. Muistaakseni Suomen hallituksen piti joskus anoa lupaa kansallisen tuen maksamiselle. Korjatkaa, jos muistoni on väärä. Siinä se on oman talouden itsenäisyys. Ovatko Suomen maatalouden harjoittajat Unionin torppareita?

 

Muita kyselyyn osallistuneiden mielestä EU-etuja: Vapaa liikkuvuus.

Kyselyyn osallistujat pitivät passitonta liikkumista etuna. Kukaan ei sanonut, kuinka suuri etuus se olisi. Ei minulla ole koskaan ollut ongelmia ennen vapaata liikkuvuutta. Autolla matkustettaessa joskus joutui odottamaan viitisen minuuttia passin tarkastukseen. Joskus katsoivat vain passin kannet. Joskus viittoilivat menemään eteenpäin. Ainoa poikkeus oli Latvian raja. Joskus rajalla passintarkastajat näyttivät koripallossa käytettyä tauon merkkiä käsillään. Latvia kun on koripallo maa. Siinä sitä istuttiin autossa joskus parisen kymmentäkin minuuttia tai enemmän. Passin tarkastajat kerääntyivät joukoksi vähän matkan päähän ja joivat Coca Colaa. Kait se oli suuri taukoa vaativa tapahtuma, kun ei enää tarvinnut särpää Pepsi Colaa.

 

Toinen asia on tavaroiden vapaa liikkuvuus. Mutta sitä tuskin tavallinen tossun kuluttaja tarkoitti puhuessaan vapaasta liikkuvuudesta. Tavaroiden vapaa liikkuvuus voidaan järjestää, vaikka olisi passimuodollisuudet.

 

Unionin reformi, jotta se olisi reilumpi kaikkia kohtaan.

Minua ainakin hiertää tulonsiirto muille. Se on kait laskennallisesti vuodessa henkeä kohti 116 – 140 euroa laskijasta riippuen. Oli nelihenkinen perhe, joten nettomaksu laskennallisesti oli noin 480 euroa. Luultavasti suurempi, koska jotkut eivät maksa veroja ollenkaan, joten muut maksavat heidänkin puolestaan. Minun perheelleni tämä oli suuri raha. Piti pohtia, kuka jää kotiin, kun rahat eivät riittäneet kaikkien lomamatkaan. Selvittiin sillä, että siirryttiin pihvistä silakkaan, kuten eräs entinen pääministeri neuvoi.

 

Laskelmia on monenlaisia. Eräs RKP:n meppi kertoi televisiossa, että uusien jäsenmaiden lisäapu päivässä olisi sama kuin kahvikupillinen sumppia päivässä eli noin 1.5 euroa. Hän olisi saanut vieläkin pienemmän summan, jos oli politrukkimaisesti laskenut, mitä lisäapu olisi sekuntia kohti.

 

Eiköhän aleta karsia huonoja asioita pois, kuten tulonsiirtoja jäsenmailta toiselle. Mitä pahaa me olemme tehneet, jotta meidän pitäisi maksaa muiden kustannuksia. Syyllisiä entisten sosialistimaiden taloustilanteeseen  ovat näiden maiden hallitukset (lue: korruptio) ja Neuvostoliitto (lue: Moskova). Ne ovat tuhonneet näiden maiden talouden. Samalla yhteisvastuullisuuden voi torpata. Katastrofeissa avustaminen on eri asia. Vapaakauppa ei tarvitse tulonsiirtoja.

 

Eiköhän säilytetä Erasmusohjelma ja sisämarkkinat. Sisämarkkinoiden (vapaakaupan) toimivuudessakin on toivomisen varaa. Deutsche Wellessä saksalainen uima-altaiden alumiinisia suojia valmistavan yrityksen toimitusjohtaja valitti, että Ranska vaikeuttaa kauppoja. Kun hän oli saanut tilauksen, piti täyttää monia lomakkeita ennen mahdollista toimitusta. Päätöksen saaminen vei joskus yli kuukauden. Jotkut ostajat peruivat tilauksia. Ranskassa tuottaja sai lupien hyväksymisen alta aikayksikön. Ei kerrottu muuta kuin, että sen sai nopeasti. Että näin sitä vapaakauppaa käydään Unionin sisämarkkinoilla.

Yllä vain muutama ehdotus Unionin suunnan muuttamiseksi.

 

Lopuksi

Minua alkaa pikkuhiljaa tympimään se, että EU:n sanotaan luovan turvallisuutta, vakautta jne jne. Missä esimerkiksi on NATOn artiklaa 5 vastaava artikla EU:n perussopimuksissa? Ei riitä, että todetaan löysästi jostakin avusta kriisin sattuessa. Ehkä me jälleen saamme Portugalista sardiineja, joilla he kehuivat talvisodan aikana auttaneensa Suomea. Pitäisi edes vaati tomaattikastikkeessa, koska minun makuaistini mukaan oliiviöljyssä säilötyt sardiinit ovat lievästi sanottuna luotaantyöntäviä.

 

Entä vakaus? Tällä kait tarkoitetaan, että Unioni eurosta puhumattakaan estää jäsenten väliset sodat. Unionin ja euron mainitaan olevan rauhan tae. Milloin yhteinen valuutta on estänyt konflikteja samalla valuutta-alueella?  Milloin unioniin (Neuvostoliittoon, Jugoslaviaan, USA:han jne) kuuluminen on estänyt jäsenten välisen sodan. Sodan syyt ovat muualla. Ilmeisesti eivät ole matkustaneet unionin alueella huomioita tehden. Mitenköhän ihmiset voitaisiin saada toisiaan vastaan torrakka kädessä? Kuka haluaa möyriä Schwarzwaldin metsissä tai Ardenneilla tai palella Alpeilla? En usko, että kansalaisia voitaisiin raahata sinne toisiaan vastaan höyhenpatjoilta sekä pitserioista, biergarteneista ja bistroista puhumattakaan.  Balkanin maat (Kreikkaa lukuun ottamatta) ja itäiset maat ovat luku sinänsä. Siellä tavallisella kansalla ei ole paljoa menetettävää. Mukavuudet ovat vähissä.

Tympii myös se, ettei EU:n talousasioista puhuvilla henkilöillä ole koulutuspohjaa talouden toiminnasta. Minä en ainakaan kehtaisi analysoida kalojen vajaakasvun syitä, mutta näyttää siltä, tähän perehtyneet puhuvat ”asiantuntevasti” EU:n taloudesta. Mutta onhan meillä maan talouden ykköshenkilöksi ehdolla lehmien utaretulehduksiin perehtynyt henkilö, vaikka maa on taloushistoriansa syvimmässä lamassa.

Vilho Mäkelä

vilhomakela.fi

VilhoMakela

Eläkkeellä. Enemmän tietoa www.vilhomakela.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu