Meneekö koronakriisin elvytyseurot oikeisiin kohteisiin eli kriisin vaurioiden nopeaan korjaamiseen?

 

Euroopan unionin komission rakentamassa elvytyspaketissa jaetaan unionin maiden kesken kolmen vuoden aikana 750 000 000 000 euroa. Sen sanotaan olevan kertaluonteinen. Tällöin tulee ongelmia. Ensin tulee kansantuotetta ja hintoja nostava vaikutus, joka häviää, kun rahat on kulutettu. Tällöin itse asiassa kolmannen vuoden jälkeen kansantalouksissa tulee taantuma. Jotta elvytys pysyisi yllä kolmannen vuoden jälkeen, pitäisi jälleen latoa euroja 750 000 000 000 edestä koronaviruksesta ”kärsiviin” maihin ja jälleen kolmen vuoden päästä jne jne

 

Tulee mieleen Etelä-Afrikan ministerin esiintyminen jalkapallon vuoden 2010 maailmanmestaruuskisojen edellä. Siellä rakennettiin stadioneita. Ne joutuivat joidenkin kansalaisten kritiikin kohteeksi. ”Mitä varten rakennetaan stadioneita, kun osalla väestöä ei ole kunnollista asuntoa. Heidän täytyy asua hökkelikylissä. Rahat pitäisi panna asuntojen rakentamiseen.” Ministeri kertoi rakennushankkeiden nostavan työllisyyttä, jolloin kansalaisilla on enemmän varallisuutta mm. asuntojen ostoon. Hän unohti kertoa, että stadionien rakennushankkeiden jälkeen, työttömyys nousee ja tulokehitys taantuu. Jotta työttömyys ei nousisi ja työntekijöiden tulot pysyisivät ennallaan, pitäisi jatkaa vuodesta toiseen stadionien rakentamista.

 

Unionin elvytyspaketti toimii täsmälleen samalla tavalla. Ensin tulee hintojen nousun ohella reaalista kansantuotetta nostava vaikutus. Aikaa myöten vaikutus häviää ja tulee kansantuotettava alentava vaikutus, kun rahat on käytetty. Lainaa takaisin maksettaessa laannuttava vaikutus voimistuu. Koska takaisinmaksu aika on 30 vuotta, tämä vaikutus on pieni.

 

Joissakin maissa ilmaisten eurojen käyttö saa aikaan voimakastakin ylikuumenemista. Esimerkiksi vuotuisen avustuksen osuus kansantuotteesta on Virossa noin 2 %, Romaniassa noin 3 % ja Puolassa noin 2 %. Tämän lisäksi tulee mahdolliset lainat, joita maat ottavat elvytysrahastosta.

 

Komission elvytyspaketti, Saksa ja Euroopan keskuspankki

Ennen vaadittiin suureen ääneen Saksalta menojen lisäämistä. Entisen kansleri Schröderin talousuudistusten (Harzt I-IV) jälkeen Saksalla on mennyt loistavasti. Sanottiin, että Saksalla on varaa lisätä menojaan ja siten auttaa muita talouskasvun kiihdyttämisessä ja työttömyyden alentamisessa. Nyt Saksa itse elvyttää 130 000 000 000 eurolla. Kuitenkin samat ihmiset, jotka jo kauan vaativat tätä, vaativat nyt yhteiselvytystä ja jättävät Saksan toimet huomiotta. Heiltä on myös tainnut jäädät huomaamatta, että Euroopan keskuspankki on elvyttänyt noin 960 000 000 000 – 540 000 000 000 eurolla vuodessa vuosina 2015 – 2018 ja viime vuonna aloitti uudestaan määrällisen helpotuksen (Quantative Easing)  https://www.ecb.europa.eu/mopo/implement/omt/html/index.en.html

https://www.cnbc.com/2020/06/04/european-central-bank-ramps-up-its-pandemic-bond-buying-to-1point35-trillion-euros.html

Mihin nämä varat ovat menneet? Ehkä osittain tuotannon ja hintojen nousuun, mutta pahaa pelkään, että pääasiassa ne ovat menneet kiinteistömarkkinoille ja osakkeiden sekä bondien ostoihin. En ole löytänyt selvitystä tästä asiasta. Siinähän olisi työsarkaa Suomen Pankille, Valtiovarainministeriölle sekä yliopistojen kansantaloustieteen laitoksille.

 

Mihin elvytyspaketin varat pitäisi käyttää ja mihin ne käytetään?

On kokonaan toinen asia, miten paketin varat pitäisi käyttää. Kaikki vaativat niiden käyttämistä koronakriisin aikaan saamien haitallisten vaikutusten eliminoimiseen. Miten tämä on sopusoinnussa elvytyspaketin rahankäyttövaatimusten kanssa? Elvytyspaketin käyttöehtoihin kuuluu investointien kuten digitalisaation edistäminen. Rahoja pitäisi käyttää myös maatalouden ja maaseudun muuttamiseen tavoilla, joilla edistetään muutosta kohti unionin Vihreän Sopimuksen läpiviemisessä (the European Green Deal). En jaksa panna paperille, mitä kaikkea hyvää avustuspaketin euroilla halutaan saavuttaa. Lukija voi perehtyä tähän osoitteessa  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_20_940

 

On SURE-ohjelma, jonka puitteissa jaetaan rahaa mm. työttömyysavustuksien maksuun. En saanut selvyyttä, kuinka paljon menee suoriin avustuksiin yrityksille.  Kriisihän on aikaansaanut likviditeettikriisin. On vaikeuksia maksaa kiinteitä kustannuksia, jotka on maksettava oli toimintaa tai ei. Seurauksena on irtisanomisia, lamautuksia ja konkursseja. Varat pitää antaa ”lahjana” elinkelpoisille yrityksille, jotka ovat vaarassa mennä konkurssiin ja jotka eivät täytä elvytyspaketin ehtoja. Näin päästään rahoituskriisin yli vähin vaurioin. Ongelmana on ammattitaitoisen henkilökunnan puute. Ei ole tarpeeksi asiantuntijoita, jotka pystyisivät analysoimaan yrityksen taseita ja rahoitustilannetta. Eiköhän tämä käynyt selvästi ilmi Business Finlandin avustuksissa. Yritysten auttaminen yli rahoituskriisin törmää vaatimuksiin elvytysrahaston varojen käyttökohteista, joihin ei kuulu yritysten suora avustaminen. Mutta mikä estää meitä perustamasta epävirallista Unionin Komission Oikeuspalvelun kaltaista elintä, joka laillistaisi luovalla ajattelulla rahan käytön elvytyspaketissa olevien rahankäyttökohteiden  ulkopuolelle jääviin toimintoihin ?

 

Kriisissä pitäisi myös käyttää vanhan ajan konsteja. Pitää kiristää vyötä, jolloin vältytään nyt tapahtuvalta velan ennenkuulumattomalta nousulta. Vyön kiristys tarkoittaa mm. työajan lyhentämistä siellä, missä se on mahdollista. Uutisten mukaan Saksassa joissakin yrityksissä on näin tehty. On vältytty liiallisilta irtisanomisilta. Tällöin työssä olevien ansiot tietenkin laskevat. Julkiset menot eivät nouse, kun ihmiset on pidetty työllistettyinä yli rahoituskriisin.  Jos talouden mekanismien annetaan toimia, viisaasti sanoen ilman opetusta, palkkojen ja hintojen ja koron sekä valuuttakurssien muutokset takaavat nousun takaisin potentiaalisen kansantuotteen tasolle. Näin on tapahtunut aikaisemminkin. Nykyään hankaluutena on mekanismien osittainen toimimattomuus, kun taloutta sorkitaan sieltä ja täältä. Tämän lisäksi euro aiheuttaa omia ongelmiaan. Euro-alueella jotkut pienet taloudet eivät pysty sopeutumaan, koska niiden kannalta vallitsee kiinteä valuuttakurssi.

 

”Ilmainen raha” unionin tulonjakomekanismin kautta on jo nyt saanut aikaan kummallisia vaikutuksia. Esimerkiksi ennen tämän vuoden presidentinvaaleja Puolan hallitus laski arvonlisäveroa, saadakseen kannatusta omalle presidenttiehdokkaalleen. Tätä ennen oli nostettu perheiden ja eläkeläisten tukia. Toisin sanoen ostettiin ääniä. Ja istuva presidentti voitti täpärästi. Ja arvatkaapa, ketkä ovat olleet maksumiehiä? Maan budjetti on ollut alijäämäinen ainakin vuodesta 1995 lähtien.

https://countryeconomy.com/deficit/poland

Ja jälleen, arvatkaapa, ketkä ovat olleet maksumiehiä harrastetulle ”Kaikkea hyvää kaikille” politiikalle, joka on budjettivajeen syy?

 

 

Elvytyspaketti ja kapinoinnin laannuttaminen?

Onkohan koronapaketin tehtävä alun perinkään ollut elvytys vai joidenkin maiden kansalaisten pitäminen tyytyväisenä unionia kohtaa? Esimerkiksi Pohjois-Italiassa tunteet kuumenivat jopa unionin lippujen repimisen asteelle.  Nyt kansalaisia koetetaan rauhoitella elvytyspaketin nimen alla kulkevalla ilmaisen rahan jakamisella. Komission pelkotila unionin rakoilemisen suhteen on saanut aikaan paketin. Raha rauhoittaa.

 

 

Omakohtaisia havaintoja Euroopan unionin rahojen käytöstä vääriin kohtiin

Kokonaan toinen asia on varojen käyttö. Pelätään rahojen menevän osittain korruptioon. Komissio on perustanut korruption vastaisen toimiston tutkimaan rahojen käyttöä. Käyköhän tässä samoin kuin Puolassa, jossa silloinen pääministeri Tusk, joka oli Kansalaisforumin puheenjohtaja, irtisanoi korruption vastaisen elimen (CBA) johtajan Mariusz Kamińskin, jota uhkasi kolmen vuoden tuomion ”vallan väärinkäytöstä”. Tuli uudet vaalit, jossa Laki- ja Järjestyspuolue tuli valtaan. Samaan puolueeseen kuuluva presidentti Duda armahti Kaminskin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Mariusz_Kami%C5%84ski

 

Kuten eräässä entisessä sosialistimaassa tuttu pankinjohtaja totesi jo viitisentoistavuotta sitten istuttaessa iltaa ”Vilho, on erittäin epämiellyttävää ja henkisesti raskasta elää tämänkaltaisessa maassa, jossa korruptio kuuluu jokapäiväiseen elämään aivan lääkärien lahjomisesta lähtien.” Hän osti talon pientaloalueelta ja vieraillessani siellä hän kävelytti minua alueella ja usean talon kohdalla kertoi talon omistajan olevan joko osa paikallista mafiaa tai ostaneen talon korruptiolla saaduilla varoilla. Vuoden päästä hän muuttikin pois ja osti kerrostaloasunnon pääkaupungista.

 

Olin eräässä juhlassa Suomea eteläisemmässä entisessä sosialistimaassa. Juhlia seuraavana päivänä juhlinnan kohde tuli tapaamaan perhettäni hotelliin. Aamupalan jälkeen hän vei meidät katsomaan unionin rahoilla rakennettua isoa monitasoista liikenneympyrää. Ihmettelin, miksi se on rakennettu syrjään valtatiestä, jossa niitä tarvittaisiin. Vastaus oli ”Nyt on mukavampi ajaa kotitalolle, kun ei tarvitse ajaa radan yli, vaan liikenneympyrän siltaa pitkin” Muistin miten aikaisemmin autoa ravisutti voimakkaasti rataa ylitettäessä, kun vierailin hänen luonaan. Kiskot nousivat viiden sentin korkeudella maasta, kuten entisissä sosialistimaissa oli tapana. Nyt ylitys ei ravisuttanut autoa. Hänellä oli hyvät suhteet hallitukseen.

 

Eräässä toisessa entisessä sosialistisessa maassa noin 130 000 asukkaan kaupunki oli rakennuttanut EU-rahoilla ison jalkapallostadionin. Kaupungin jalkapallojoukkue oli maakuntasarjaa. Kaupungissa asuvan sukulaisen mukaan kaupungilla on rahoitusongelma. Stadionille ei ole muuta käyttöä kuin jalkapallotapahtumat, jolloin kaupungille tulevat lipputulot eivät riitä stadionin ylläpitämiseen. Mutta, kun ilmaista rahaa saa, sitä sopii pistää vaikkapa jalkapallostadionin rakentamiseen.

 

Eräässä toisessa entisessä sosialistimaassa paikallinen perhetuttu rakensi maaseudulle hotelli-ravintolan. Hän kertoi, että maa kelluu europatjan päällä, joten sieltä sopii ammentaa ilmaisia koheesiorahaston euroja suurella haavilla. Rahoituksessa auttoi vaimon isän yhteys Orbanin hallitukseen.

 

Olisi nippu muitakin kertomuksia muun muassa moottoritiestä, jossa oli valmistumisen jälkeen murtumia. Tai sillasta, joka pantiin käyttökieltoon, kun siinä havaittiin heti valmistumisen jälkeen murtumia Tai ison autokorjaamon seinällä roikkuvasta kilvestä, jonka mukaan rahoitusta unionilta oli saatu teknisen tutkimuslaitoksen rakentamiseen. Seuraavana vuonna kilpi oli hävinnyt. Odotellessani huoltoa kävelin ympäriinsä, josko silmään osuisi tutkimuslaitoksen tapausta rakennusta. Ei osunut silmään. Ehkäpä huoltamo oli yhteydessä johonkin tutkimuslaitokseen, joka sijaitsee jossakin muualla.

 

Lehdissä näistä ei kerrota, koska ne koetaan pieniksi ja harvinaisiksi tapauksiksi. En tiedä, kuinka harvinaisia ne ovat, kun törmään jatkuvasti samanlaisiin tapauksiin ajellessani entisissä sosialistimaissa sukulaisia ja tuttavia tapaamassa.

 

Ministerin logiikka

Katselin hallituksen tiedonantoa elvytyspaketista. Eurooppaministeri Tuppurainen totesi tuohtuneena puheenvuorossaan perussuomalaisten esittämään kritiikkiin ja paketin kaatoyritykseen ”Edes Unkarin pääministeri Orban ei ollut vastustamassa ja kaatamassa koronaelvytyspakettia!” Haloo rouva ministeri! Eihän järkevä Orban vastusta ilmaisen rahan saanti, jota tulee elvytyksen nimikkeen alla. Siitähän sitä sopii junaille omalle pojalle projekteja, kuten katuvalaistusten rakentamista, joka oli susi jo syntyessään. Ei poika vaan valaistus

 

Että Näin

 

Vilho Mäkelä

vilhomakela.fi

 

 

 

VilhoMakela

Eläkkeellä. Enemmän tietoa www.vilhomakela.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu