Mietteitä yritysjohtajien tasosta käydystä keskustelusta
YRITYSJOHTAJIEN TASO
Viimepäivinä on ollut keskustelua MTV:n ja YLE:n aamuohjelmissa Perussuomalaisen kansanedustajan Jani Mäkelän mielipiteestä suomalaisten yritysjohdon tasosta. Otan esimerkin keskustelun tasosta. YLEn Aamussa torstaina 17.9. oli “asiantuntijoita” yritysjohdon tason arvioinnissa. Yksi keskustelijoista oli jopa katsonut Eduskunnan sivuilta kansanedustaja Jani Mäkelän työhistoriaa. “ Kävin katsomassa Eduskunnan sivuilta Jani Mäkelän työhistoriaa. Tiedättekö, kuinka monessa firmassa hän on ollut töissä? Yhdessä firmassa. Ja tämä hänen kritiikkinsä suomalaista johtamista kohtaan on hyvin pitkälti hänen henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuva. Hän on ollut tasan yhdessä firmassa töissä.” Kuinka monessa (suur)yrityksessä tämä ”asiantuntija” on työskennellyt. Ja pitääkö olla jossakin yrityksessä töissä, jotta voi vetää johtopäätöksiä yritysjohdon tasosta. Kun minut koulutettiin Tampereen yliopiston kansantaloustieteen laitoksella tutkijakoulutuslinjalla, aina painotettiin “Älä usko, mitä muut kertoilevat. Katso tilastoja ja tuloksia.” Katsotaanpa tuloksia. Korjatkaa, jos jatkossa on ”väärää” tietoa. Tulkinnat jätetään syrjään.
SONERA.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sonera-kirja
https://www.kaleva.fi/suomen-katastrofaalisin-kauppa-jokainen-suomalaine/1881669
Ote Mihin katosivat Soneran miljardit? ”Sonera menetti muun muassa 4,3 miljardia euroa Saksan ja Italian UMTS-lupiin” . Olikohan johdon koulutus ja pätevyys ajan tasalla. Katsoin vanhoja tenttituloksia. Kansantaloustieteen perusteet suoritettu 52/100. Ei muita kursseja minun arkistossani. Siirtyi muistaakseni Yrityksen hallinnon laitokselle suorittamaan muita tenttejä. Johtopäätös: Ei hajuakaan kustannuksista alalla, markkinatilanteesta eikä huutokauppamenetelmistä.
KYSYMYS: Johtuiko tulos ulkoisista tekijöistä vai johdon huonosta tieto-taito tasosta? Sonerahan rysähti Telian syliin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Telia_Finland
NOKIA
Nokian tarina lienee kaikille tuttu. Siellä ei ollut kunnon visiota tulevaisuudesta ja olikohan markkinoiden tuntemuksessakin puutetta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokia_(yritys)
Vuosisadan vaihteessa istuin iltaa erään maan sotilasasiamiehen kanssa. Heidän tehtävänsähän on tutkia asemamaan taloutta, politiikkaa jne. Hän kertoi vierailleensa Nokian Tulevaisuuden laitoksella (hänen nimityksensä laitokselle). Hän ihaili, kuinka hyvä kuva Nokialla on televaisuudesta ja telekommunikaation kehittymisestä. Asiat menivät kuitenkin pieleen. Taitaa suurimmat syyt olla ohjelmistossa (Symbianit ja muut) sekä kosketusnäytössä. Ennen kosketusnäytön tuloa, istuin Berliinissä Saksan parlamentin katonrajassa olevassa ravintolassa. Minulla oli Nokia 9300i. Soitin sillä videopuhelun vaimolleni Suomeen. Ympärillä olevat katselivat ihaillen touhuani (oma tulkinta). Videopuhelut kännyköistä olivat aika uutta. Pystyin soittamaan videopuhelun jopa Puolasta. Puhelimen ongelmana oli pieni näyttö ja monimutkainen ”asetuspuu”. Muistaakseni jossakin lehdessä lehtimies kertoi kyllästyneensä monimutkaiseen ”asetuspuuhun” ja vaihtoi puhelimen. Kuinkahan paljon Nokian Moka maksoi Suomen kansalle menetettyinä tuloina, kun Nokian johto sörssi puhelinbisneksen? Ja johtajat jatkoivat eloaan ja oloaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
FORTUM, UNIPER JA VENÄJÄN SEIKKAILUT.
Fortum meni väen väkisin suurimmaksi omistajaksi Uniperiin. Ja Suomen kansa sai miljardien tappiot kantaakseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uniper
Uniperin johto oli Fortumin toimintaa vastaan, mutta Fortum runnoi itsensä isoimmaksi omistajaksi. Loppu on historiaa. KYSYMYS: Oliko Uniper-tappiot ulkoisista tekijöistä johtuvia vai tekikö Fortumin johto väärän maa-analyysin, markkina-analyysin jne. Haluaisin nähdä dokumentit, jotka olivat päätöksen takana. Silloiset jonkinlaisessa vastuussa olevien henkilöiden Tytti Tuppuraisen ja Sanna Marinin touhut pitäisi käydä läpi. Auttoiko vai vaikeuttiko heidän toimensa ja toimimattomuutensa Fortumin tilannetta. Katselen ajan kuluksi ulkomaisia uutiskanavia. Siellä näytetään suorana lähetyksenä (SKY-kanava) julkisia kuulemisia Kiina-virus epidemian hoidosta, Postin Fujitsu skandaalista jne. Samanlaisia kuulemisia tapahtuu USA:ssakin. Voisikohan Suomessakin panna pystyyn samanlainen instituutio?
Toinen lukunsa on Venäjän seikkailut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/OAO_Fortum
https://fi.wikipedia.org/wiki/TGK-1
Joissakin tapauksissa Venäjän viranomaiset vastustivat Fortumin enemmistöosakkuutta.
Tappioista: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009984531.html
PANKKIMOKAT
KOP: https://www.hs.fi/ura/art-2000004219269.html
SKOP: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankkien_Keskus-Osake-Pankki
STS: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Ty%C3%B6v%C3%A4en_S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankki
Jne, jne
LÖYTÄÄKÖ LUKIJA MUITA MOKIA?
PITÄISI TEHDÄ VERTAILUJA
Suomen suuryritysten mokia pitäisi verrata muiden maiden yritysten mokiin. Lähin maa on Ruotsi. Sen asukasluku on kaksi kertaa niin suuri kuin Suomen. Siellä pitäisi mokiakin olla kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa. Onko niitä? Onhan mokia tapahtunut muillakin.
Enron: https://fi.wikipedia.org/wiki/Enron-skandaali
Barings Pankki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Baringin_pula
Lehman Brothers: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehman_Brothers
Credit Suisse: https://fi.wikipedia.org/wiki/Credit_Suisse
Yllä on muutamia katastrofeja. KYSYMYS: Liittyikö katastrofit yrityksen hallinnan ulkopuolisiin tekijöihin vai onko päätöksenteossa arvioitu riskejä kunnolla? Käytetäänkö mm. Ukrainan sotaa hyväksi selityksissä.
Muillakin ongelmia, mutta irtautuivat Venäjän toiminnasta ajoissa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001580939.html
Toinen “asiantuntija: “Mulla tää on ihan päätön väite, että meidän johtajat on pätemättömämpiä kuin muut ja mietin minkä takia se on päätön väite. ……” Katsokaa YLEn Areena:YLEn aamu tiistaina 17.9. Kerrottiin, että Mikä Maliranta on tutkinut suomalaista johtajuutta. Hänen mukaansa suomalainen johtajuus on erityisesti teollisuusyrityksissä on toiseksi parasta maailmassa.
https://www.econstor.eu/bitstream/10419/201355/1/ETLA-Reports-73.pdf
Tutkimus perustuu kyselytutkimukseen “Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Taidot Työhön -hankkeen toimeksiannosta Tilastokeskus on toteuttanut kyselyn, joka on nimetty Suomen johtamis- ja organisaatiokäytäntöjen kyselyksi eli FMOP-kyselyksi (Finnish Management and Organizational Practices Survey). Tulosten kansainvälisen vertailtavuuden vuoksi FMOP-kysely on jäljitelty mahdollisimman tarkasti Yhdysvaltojen alkuperäisen 2 vuoden 2010 kyselyn mukaan. Kokonaisuudessaan lomakekyselyssä on 16 johtamiskäytäntöjä kartoittavaa kysymystä, 13 kysymystä organisaatiosta ja sen rakenteesta sekä 6 taustakysymystä.3”
Suhtaudun aina tietyllä varauksella kyselytutkimuksiin. 70-luvulla Helsingissä menin Kuusisen vaatekauppaan Aleksanterin kadulla. Halusin ostaa uuden puvun. Katselin pukuja ja päätin mennä toiseen kauppaan vertailun vuoksi. Lähtiessäni minua lähestyi henkilö, joka halusi tehdä kyselytutkimuksen.
KYSYMYS 1: Oliko valikoima hyvä?
VASTAUS 1: Aika yksipuolinen. Voisi olla monipuolisempi. (Mielestäni valikoima oli hyvä, mutta ajattelin, että jos en kehu, valikoima vielä paranee. Halusin vaikuttaa tulokseen.)
KYSYMYS 2: Oliko hintataso korkea, sopiva, alhainen?
VASTAUS 2: Aika korkea. Rahat ei tahdo riittää näin kalliiden pukujen ostamiseen. (Mielestäni puvut eivät olleet kalliita, mutta ajattelin, että jos kerron niiden olleen kalliita, ehkä hinta lähitulevaisuudessa tulee alas. Halusin vaikuttaa hintaan.)
Ja kysymykset jatkuivat. Vastailin niihin siten, että tulevaisuudessa tilanne muuttuisi minulle edulliseksi.
HYVIÄ YRITYSJOHTAJIA
Hyvinkin johdettuja yrityksiä on. Tulee mieleen Kone, jonka pääkonttori sattuu aina silmään ajaessani Lauttasaareen. Entä, tuleeko lukijalle mieleen hyvin johdettua keskisuuria ja suuria yrityksiä? Entä huonoja?
PITÄISIKÖHÄN OTTAA OPPIA LEE IACOCCASTA?
Pitäisiköhän painottaa enemmän markkinointia?
https://www.forbes.com/sites/johngreathouse/2019/07/06/business-wisdom-from-the-master-ceo-lee-iacocca/
https://en.wikipedia.org/wiki/Lee_Iacocca
https://historica.fandom.com/wiki/Lee_Iacocca
Vilho Mäkelä
vilho.makela.fi
Facebook jne jne
Kalliit mokat kuuluvat markkinatalouteen. Niitä on joka maassa. Suomen ongelma on se, että täällä yritysjohtajat eivät osaa menestyä isosti.
Ilmoita asiaton viesti
Puhutaan luovasta tuhosta: ”epäkelvot” yrtitykset putsautuvat pois markkinoilta. Entä Fortum, Nokia? Ovat vielä markkinoilla. Kysymys kuuluu: Onko näitä mokia suhteellisest enemmän kuin vertailumaissa Ruotsissa, USAssa, Hollannissa jne, Suhteutettuna BKT:hen, väestöön….Toinen kysymys: Mitä ominaisuuksia yritysjohdon valinnassa pitäisi painottaa: teknistä osaamista, markkinointia……-.-?
Ilmoita asiaton viesti
Olen seurannut USA:n teknologiamarkkinoita, koska sieltä saa isoimmat voitot. Minulle on muodostunut sellainen käsitys, että siellä otetaan isompia riskejä ja tehdään isompia mokia kuin Suomessa.
Yksi tärkeä ominaisuus yritysjohtajassa on se, että hän näkee lahjakkuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdyn näkemykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä persuille suomalainen on aina kaiken pahan ja osaamattomuuden alku ja juuri.
Ilmoita asiaton viesti
Pystyttekö perustelemaan väitteenne. Minut on koulutettu yliopistossa perustelemaan asiani. Miten on Teidän laitanne.
Ilmoita asiaton viesti
Bayerin markkina-arvo oli 100 mrd. silloin, kun yhtiö teki Monsantosta 60 mrd. ostotarjouksen. Bayer sitoi sillä itsensä ainakin vuosikymmeneksi oikeustaisteluihin ja nyt markkina-arvo on 28 mrd.
Ilmoita asiaton viesti
Mokia taphtuu maailmallakin.Monsantolla on ollut vaikeuksia torjunta-aineiden ja muiden kanssa. Oikeustaistelu meneillään.
Ilmoita asiaton viesti
SUOMALAISTEN JOHTAJIEN GEENEISSÄ ON JAMNA-VOIMAA!
Suomalaista erinomaista johtajuutta on paljon ja se näkyy monessa paikassa:
Sotien jälkeisestä konkurssista erinomaiset johtajamme nostivat Suomen hyvinvoinnin aivan maailman kärkeen kolmessa vuosikymmenessä!
Suomalaisten johtajien huippuosaaminen näkyy nyt konkreettisesti esimerkiksi Turun Meyer-telakan äskettäin saamasta MEGA-tilauksesta, joka koskee maailman suurimpia risteilyaluksia.
Siinä rakennetaan kolmessa vuodessa ”kokonainen kelluva kaupunki”, joka on täynnä uutta tekniikkaa, arkkitehtuuria, huvipuistoja, ravintoloita, jne.
Miten ihmeessä suomalaiset ovat pysyneet kehittämään meille tällaisen maailmanluokan huippuosaamisen?
Tätä voi verrata Nokiaan, joka oli yli 10 vuotta maailman johtava mobiilipuhelimien, kameroitten ja soittimien valmistaja!
Olen kokenut itse suomalaisen johtajuuden ylivoimaisuuden, kun työskentelin 70- ja 80-luvuilla Wärtsilän Hietalahden telakan piirustuskonttorissa, laivan runkorakenteista vastaavan osaston päällikkönä.
Silloin telakan tilauskannassa oli yhtä aikaa seitsemän prototyyppialusta, matkustajalaivoja ja jäänmurtajia. Se oli maailmanennätys!
Silloin telakan johto kutsui konsultit sisään selvittämään, että miten tämä tilauskanta voitaisiin toteuttaa aikataulussa ja budjetin puitteissa.
Konsulttien yksi pääsuositus oli tämä: Telakan tärkein kokous oli maanantain klo 10.00 osastopäälliköiden kokous, jolloin päätettiin viikon työt, mutta KOKOUKSESTA EI TEHTY PÖYTÄKIRJAA!
Tässä tuli näkyviin suomalaisten johtajien YLIVOIMATEKIJÄ:
Suomalaiset ovat aina eläneet armottoman vaativissa olosuhteissa ja pienissä ryhmissä, jossa evoluution lakien mukaan huonot geenit ovat karsiintuneet pois.
Meillä on kansainvälisesti ottaen ylivoimainen ”geeneistä saatu” kyky vastuuta ottavaan ja tuloksia tuottavaan tiimityöhön! Siinä ei pöytäkirjoja tarvita, vaan KESKINÄISTÄ SYVÄ-LUOTTAMUSTA.
Itse olen asunut ja tehnyt työtä kuudessa eri maassa, jonka perusteella olen kantapään kautta päätynyt yllä olevaan johtopäätökseen.
JAMNA-GEENIT
On tunnettua, että ihmisen kyvyistä/osaamisesta noin 60 % johtuu geeneistä. Onko suomalaisten johtajien ylivoimatekijät peräisin geeneistämme?
Siltä se näyttää, kun tutustumme suomalaisten esihistoriaan geenit edellä.
Suomalaisten geeneistä yli 50% on kuuluisan Jamna-kansan geenejä. Se on maailmanennätys!
Jamnat olivat 5000 vuotta sitten Mustan meren pohjoispuolella elänyt teknisesti etevä, aikansa johtava, indoeurooppalaista kieltä puhuva sotilaskansa.
He keksivät pyörän ja vankkurit, olivat taitavia hevoskasvattajia ja ensimmäisiä ratsastajia, aikansa taitavimpia pronssiaseiden ja työkalujen tekijöitä.
Jamnat olivat brutaali sotilaskansa, joka valloitti vuosituhansien aikana koko Euroopan ja pakotti paikalliset kansat puhumaan Jamojen indoeurooppalaista kieltä (kreikkaa, latinaa, englantia, saksaa, venäjää, jne.)
Miten suomalaiset sitten saivat Jamna-geeninsä?
Suomalaisilla kansoilla oli pitkäaikainen ja läheinen suhde eteläisiin naapureihinsa, Jamnoihin. Sieltä ne geenit ja pronssi-tekniikat tulivat!
Suomalaiset kansat elivät tuhansia vuosia Euroopan pohjoisosan metsävyöhykkeellä, pienissä kylissään jokien ja järvien rannoilla.
Suomalaiset olivat kauppaa käyvää venekansaa, taitavia metsästäjiä ja kalastajia. He kävivät vilkasta kauppaa turkiksilla Euroopan metsävyöhykkeen itä-länsisuunnassa kulkevia jokia myöten, sekä Volga- ja Don-jokia myöten etelään, jolloin oppivat Jamnoilta tuon ajan edistyneintä pronssiteknologiaa.
Suomalaiset kansat eivät vaihtaneet kieltään, ja tuhansien vuosien aikana siirtyivät länteen. Aikansa hipputekniikkaa osaavina valloittivat ensin Itämeren itäpuolen ja lopulta koko Fennoskandian, ottivat paikalliset vaimot ja pakottivat nuo kansat puhumaan suomen kieltä.
Mitä Suomelle nyt tapahtuu?
Suomi on nyt traagisella tavalla ajautunut sosialismiin ja on ideologisessa jumissa.
Suomen voi tästä MEGA-kriisitä pelastaa vain se, että puhallamme kaikki samaan hiileen ja tekemällä täysremontti julkishallinnossa, verotuksessa, työvoimalainsäädännössä – globaalin markkinatalouden ehtojen mukaan.
Pitää antaa erinomaisille suomalaisille johtajille todellinen mahdollisuus nostaa isänmaamme taas huipulle!
Nuo uudet menestyjät löytyvät pk-sektorimme 300 000 yrityksestä, joille pitää tehdä HOUKUTTELEVAKSI ottaa riskiä ja investoida uuteen tekniikkaan juuri Suomessa. Nythän niistä 67 000 on jo ”evakoituneet” ulkomaille, jonne perustaneet tytäryrityksen…
Suomen täysremonttiin pitää taas löytää todellinen kriisijohtaja, sellainen kuin SDP:n Väinö Tanner, joka yhdisti kansamme 1939 Talvisodan hädän hetkellä!
Seppo Korppoo, isänmaastaan huolestunut Jamna-geenejä kantava, jonka Y-kromosomi on haplotyyppiä N1C1, kuten 60% suomalaisista miehistä, ja myös Venäjän 800-luvulla perustaneella suomensukuisella Rurikilla, jonka sukulaiset olivat Venäjän tsaareja yli 700 vuotta…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä suomalaisissa osaamista on, mutta onko yritysjohtamisen huippuosaamista? MIksi Turun telakka on nyt osa Meyerin suvun yhtiötä? Miksi iPhone löi Nokian (Nokia teki strategisia virheitä eikä ymmärtänyt, että sellaisen markkinajohtajayrityksen lyö todennäköisesti muualta tuleva yritys eri konseptilla, joka on oppikirjaesimerkki). Miksi Wärtsilä ei tee enää laivoja?
Miksi on liian yleistä, että hyvät suomalaiset yritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen eli meistä tulee sisaryhtiötalous, jota valtiovalta vielä suosii löperöllä verotuksella?
Oma käsitykseni on, että geeneissä siirtyvät lähinnä fyysiset ominaisuudet ja perheen piirissä saatu kasvatus. Huippulahjakkuudet voivat syntyä vaikka kuinka vaatimattomiin olosuhteisiin, josta on riittävästi esimerkkejä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäisin tuohon sisaryhtiötalouteen sen että kun jokin, usein amerikkalainen, yhtiö ostaa jonkun suomalaisen yhtiön joko pois kilpailemasta tai sitten tuotteiden takia niin hyvin usein käy niin että muutaman vuoden kuluttua ostetun yhtiön toiminta Suomessa lakkautetaan.
Tästä on lukemattomia esimerkkejä.
Ilmoita asiaton viesti
Antero, kiitos hyvästä kommentistasi.
Se on nyt vaan niin, että uusia Nokioita, Wärstilöitä, jne. pitää päästää syntymään koko ajan lisää. Vanhoja ei kannata jäädä itkemään!
Ja kyllä niitä syntyykin, mutta meitä kyttäävät koko ajan kansainväliset MEGA-firmat, jotka napsivat parhaat jo ”sikiövaiheessa”.
Syitä tähän on ainakin kaksi:
1) Suomalaisessa sosialismissa ei ole mahdollista/”sallittua” MEGA-rikastua.
2) Tärkein syy on kuitenkin se, että sellaisen tekniikan kehittäminen, jolla on todella SUURI markkinapotentiaali, tarvitaan todella ISOJA satsauksia ja rajua riskinottoa.
Pienessä ja köyhässä Suomessa ei juurikaan ole tarjolla enempää kuin tyypillisesti muutama 100 000€…
Suomalaisissa yhtiöissä ei voi ”nähdä edes unta” miljardien riski-ilvestoinneista uuteen läpimurto-tekniikaan + suuresta joukosta maailmanluokan huippuosaajia, joka ovat arkipäivää muualla…
On Suomessa muutama tekniikkafirma, joka on ”sitkistellyt” jo pitkään: Kone, Wärtsilä Diesel, Nokia, Rovio, F-Secure, Supercell, Vaisala, Labsystems, Stora-Enso, jne.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kokoon nähden meillä on edelleen hyvä määrä maailmanluokan yrityksiä. Superyrityksiä niistä syntyy erittäin harvoi, kuten Nokia, koska meillä ei ole suurta riskirahaa tarjolla.
Nokian Ollila ymmärsi kännyköiden valloittavan maailman ja niiden hinnan laskevan rajusti ja satsasi kaiken siihen. Seuraavaa askelta hän ei nähnyt, että kännykästä tulee myös internetin käyttöliittymä jokaiselle, ja se kännykkä pitää kehittää sellaiseksi. Ironiaa on, että se oli vissiin entinen nokialainen, joka kädestä pitäen näytti Applen edustajalle, miten kosketusnäyttö toimii hienosti. Loppu on historiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Antero,
Joudun olemaan eri mieltä kommentistasi: ”geeneissä siirtyvät lähinnä fyysiset ominaisuudet”
Tsekkasin tämän tekoälyllä ja sain tämän vastauksen:
1) Mentaaliset ja psykologiset ominaisuudet periytyvät myös
2) Tukimusten mukaan 30-60% personallisuudesta, mielenterveydestä kuten depressio ja angstisuus, yms. periytyvät geneettisesti
3) Identtisten kaksoistutkimusten mukaan monet ominaisuudet kuten musikaalisuus, älykkyys, autismi, jne. ovat vahvasti periytyviä.
Toisaalta tietenkin erilaiset ympäristövaikutukset ovat usein myös tärkeitä.
Nuo ylläolevat piirteet ovat useinkin helposti arkielämässä ilmiselvinä havaittavissa..
Ilmoita asiaton viesti
Vielä ollessani töissä Kauppakorkeakoululla, eräs kolleegani syytti Suomen huonoa menestystä ja mokia 30-vuotisella sodalla. Hänen mukaansa parhaat miehet kuolivat Puolan, Saksan yms taistelukentillä osallistuessaan Ruotsin hyökkäyssotaan ja hänen mukaansa p-housut säilyivät. Minunkin geeneissä lienee näitä elossa säilyneiden geenejä. En ole huippujohta tai miljardööri.n
Ilmoita asiaton viesti
Vilho hyvä,
Se taisi kuitenkin mennä niinpäin, että esim. 30-vuotisen sotaan Ruotsi määräsi suomalaisen tilallisen lähettämään sotaan miehen ja hevosen.
Siihen aikaan lapsia oli paljon, joista isä lähetti sinne hölmöimmän poikansa ja raihnaisimman kaakkinsa…
Ekonomistina olet varmaan tästä samaa mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
N1C1 on kyllä aasialainen mongooligeeni.
Ja mitä Rurikkiin tulee, niin hän oli ehkä jostain suomalaisheimosta, mutta omaksunut germaanisen sivistyksen. Sama juttu kuin Meyerin telakka. Tarvitaan saksalainen johtamiskulttuuri jotta suomalaiset osaavat tehdä laivoja.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani hyvä,
Suomalaiset y-kromosomit kuuluvat N-ryhmään, mongolit C-ryhmään.
Eli ovat siis ihan eri porukkaa, näkee jo naamasta…
Ilmoita asiaton viesti
En väitä mitään, mutta eupedian kartta näyttäisi suomalaismiesten olevan mongoleita https://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_N1c_Y-DNA.shtml
Ilmoita asiaton viesti
Juhani hyvä,
Nuo karttasi näyttää oikein hyvin, että suomalaiset eivät ole mongooleja.
Nuo c-haploporukan mongoolit ovat arokansaa, joiden pitää siristellä silmiään hiekkämyrskyissä…
Suomalaiset puolestaan ovat metsästäjiä, jotka kyttäsivät pusikoissa saalista isoilla silmillään…
Kyllä Darvimismi on poikaa…
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että eri ”ihmisroduilla” olisi erilaista bisnesosaamista. Erot johtuvat eri kulttuureista. Tosin kulttuuri saattaa olla populaatiossa kiinni sitkeämmin kuin geenit. Esim. Afrikassa juutalaiset muuttuivat mustiksi, mutta kulttuuri säilyi.
Ilmoita asiaton viesti
Junani hyvä,
Se taitaa se mennä niinkin, että menestyvien geenien vanhemmat jatkavat sukua toisten menestyjien kanssa ja muodistavat menestyviä kulttuureja.
Katselin tästä erilaisia tutkimustuloksia, esim. Gignac, et al. (2018) ja Johnson et al. (2019) ja ne kaikki viittaavat siihen, että tuo edellä esittämäni menestyjien geneettinen kytkentä on totta…
Ilmoita asiaton viesti