TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO: LÄÄKÄRIEN KIELITAITO JA AMMATTIPÄTEVYYS

TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO: LÄÄKÄRIEN KIELITAITO JA AMMATTIPÄTEVYYS

 

Helsingin Sanomissa oli kirjoitus (2021.8.10) ”Tarkoituksellisen hämärä maahanmuuttokeskustelu sivuuttaa olennaisia kysymyksiä”.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008180791.html

Siinä herätti minun huomioni kirjoittajan pohdinta suomen kielen taidon tarpeesta ”Ylipäänsä esimerkiksi tummaihoinen tai suomea murtaen puhuva lääkäri ei täällä kauan pysy, jos potilaat jatkuvasti solvaavat häntä.” Kirjoittaja myös esittää, että kansalaiset epäilevät ulkomaisten tutkintojen tasoa ja osaamista. ”Ulkomailla koulutuksensa ja työuransa aloittaneet maahanmuuttajat ja suomalaiset paluumuuttajat saavat usein huomata, että suomalaiset työnantajat eivät luota ulkomaisiin tutkintoihin tai ulkomaiseen työkokemukseen.” Ei käynyt ilmi, mitä tarkempaa tietoa kirjoittajalla on solvaamisen yleisyydestä? Ja johtuuko potilaan mahdollisesti negatiivinen asenne lääkäriä kohtaan huonosta suomen kielen taidosta vai mahdollisesta epäilystä huonosta ammattitaidosta tai mahdollisesti molemmista.

 

Kirjoittaja ei esitä mitään konkretiaa, joten tulkitsen kirjoituksen olevan mielipiteen. Tosin minäkään en ole löytänyt mitään pätevää tilastotietoa tai tutkimusta, jossa nämä kirjoittajan esittämät mielipiteet todennettaisiin. Tämän puuttuessa esitän tapauksia kohtaamisistani ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden kanssa. Tapauksista ei voi vetää yleistystä, mutta ne antavat viitteen, mitä maahanmuuttajalääkäreiltä ja miksei myös perusväestöön kuuluvilta lääkäreiltä pitäisi vaatia kieli- ja ammattitaidon suhteen.

 

TAPAUS 1. YHDEN SANAN MAAHANMUUTTAJALÄÄKÄRI JA PERUSVÄESTÖN KIELEN JA AMMATTINSA OSAAVA LÄÄKÄRI.

Viitisentoista vuotta sitten oli kaksi kohtaamista maahanmuuttaneiden lääkärien kanssa. Ollessani vielä töissä Helsingin Kauppakorkeakoulussa alkoi usein huimata. Jotta en kuluttaisi köyhän oppilaitoksen varoja, en mennyt yksityiseen työterveyshuollon yksikköön, vaan menin terveyskeskukseen. Lääkäri oli keikkalääkäri ja luultavasti Saharan eteläpuoleiselta alueelta. Kättelyn jälkeen kerroin, että usein huimaa. Hän alkoi naputella tietokonetta, jolloin toistin, että usein huimaa. Lääkäri ei reagoinut mitenkään ilmoitukseeni. Naputtelun jälkeen hän tokaisi ”Laboratorio.” En ole varma, mitä kieltä hän puhui, koska ”laboratorio” on sama sana niin monessa kielessä. Se oli ainoa sana, jonka hän lausui. Ei edes kokonaista virkettä. En solvannut. En esittänyt epäilyä pätevyydestä, vaikka se epäilytti. Ja epäilyni vahvistui seuraavana päivänä.

 

Ajattelin, että on haettava se kuuluisa toinen mielipide ja menin kuluttamaan köyhän Kauppakorkeakoulun varoja työterveydenhuollossa. Astuessani vastaanottohuoneeseen ajattelin, että mitähän tästäkin tulee. Lääkäri näytti Peppi Pitkätossulta raidallisia värillisiä sukkia myöten. Mutta hänhän oli asiantuntija. Sanoessani, että huimaa, hän piti pitkän esitelmän huimaamisesta. ”On hyvälaatuista ja huonolaatuista huimaamista jne” Hän vieläpä printtasi minulle, miten erottaa huonolaatuinen huimaus hyvälaatuisesta huimauksesta. Hän myös antoi ohjeet, mitä pitäisi havainnoida viikon aikana, jotta saataisiin selville, kummasta huimauksesta on kyse. Sen jälkeen pitäisi tulla uudestaan vastaanotolle. Ei sanaakaan laboratoriosta. Tein työtä käskettyä ja toisessa tapaamisessa sain hoito-ohjeet. Huimaus meni ohi.

 

TAPAUS 2. PERUSVÄESTÖÖN KUULUVAN LÄÄKÄRIN ”VÄÄRÄ HOITO-OHJE”, JONKA MAAHANMUUTTAJALÄÄKÄRI KORJASI.

Samaan aikaan, kuin minulla oli huimausta, pojallani oli kohtalaisen vaikea akne. Näppyjä kasvoissa ja jotkut näpyt olivat tulehtuneet. Vein hänet yksityiselle pörriäisterveysasemalle. Selvennys: Pörriäisellä tarkoitan Mehiläistä.  Kun selostimme nuorelle lääkärille tilanteen, hän määräsi kuukauden antibioottikuurin. Kun poistuimme, heitin reseptin roskakoriin. Että ihan antibiootteja pitäisi popsia kuin nallekarkkeja kuukauden ajan.

 

Haimme sen kuuluisan toisen mielipiteen saman pörriäisterveysaseman toisesta yksiköstä. Vastaanoton aikana lääkäri kertoi tulleensa Suomeen Irakista vuosia sitten, vaikka en kysynyt sitä. Hän oli erittäin puheliasta laatua. En kertonut, että edellinen pörriäislääkäri oli määrännyt kuukauden antibioottikuurin. Hänen lääkemääräyksessään ei ollut antibiootteja. Siinä oli muistaakseni jotakin karotiinin esiastetta. Piti vain käydä parin viikon kuluttua verikokeessa, jossa tarkistettaisiin maksa-arvot. Ja akne hellitti. Maahan muuttanut lääkäri oli mielestäni asiantuntija. Perusväestöön kuuluva ei ollut. Maahan muuttaneen lääkärin historian tuntemus tosin ei ollut ajan tasalla. Hän kertoi tulleensa Bagdadista, Irakin vanhimmasta kaupungista. Eikös Kaksoisvirran vanhin kaupunki ollut Ur. Mutta tällähän ei ole mitään tekemistä lääketieteen kanssa.

 

TAPAUS 3. MAAHANMUUTTAJALÄÄKÄRIN KEHNOAKIN KEHNOMPI KIELITAITO JA DIAGNOOSIN PUUTE, JONKA PERUSVÄESTÖÖN KUULUVA FYSIOTERAPEUTTI KORJASI.

Niska alkoi naksahdella, kun kaistaa vaihtaessa täytyi kääntää päätä voimakkaasti vasemmalle. Tuleeko ohituskaistalla auto lähietäisyydellä? Jos Saksan autobahnalla ei tarkkaile kunnolla ohituskaistan tilannetta, naapuri voi tulla takakontista sisään kaistaa vaihdettaessa. Onhan saksalaisillakin jarrut autoissaan, mutta naapurin nopeuden ollessa toistasataa tai yli, minä joudun jalkoihin hitaammalla Volvolla. Menin terveysaseman lääkäriin. Hän oli jostakin Lähi-Idän maista. Sanoin ”Niskasta kuuluu naksahduksia, kun päätä kääntää.” Ei reagointia. Muutin lausetta ”Niska rahisee, kun kääntää päätäni.” Ei reagointia. Ajattelin, että kolmas kerta toden sanoo ja lausahdin ”Niska rutisee, kun kääntää päätä.” Ei reagointia. Minun suomen kielen taidolla ei löytynyt enää synonyymejä Naksahdukselle, Rutinalle ja Rahinalle.

 

Lääkärillä kuitenkin välähti, miten jatkaa hankalassa tilanteessa. Hän lausahti ”Mene röntgen. Soittaa, kun röntgen päätös saapua.” Sain muutaman päivän päästä puhelinsoiton. Lääkäri luki röntgenlääkärin lausunnon ja sanoi, että pitää tulla uudestaan vastaanotolle, jos vaiva jatkuu. Ja puhelu katkaistiin” En ymmärtänyt hänen suoraan sanasta sanaan lukemaansa röntgenlääkärin lausuntoa, koska se ole täynnä lääketieteellisiä erikoismääreitä. En ole saanut lääketieteellistä koulutus, joten ymmärrän vain oman alani erikoissanastoa kuten indifferenssikäyrä, rajatransformaatiosuhde, parametrin estimaatin keskivirhe jne.

Menin sairaanhoitajan juttusille ja kerroin mitä oli tapahtunut. En ollut saanut selvitystä, mikä on vialla, enkä saanut hoito-ohjeita. Sairaanhoitaja kertoi, että sattumalta terveysasemalla on fysioterapeutti. Menin heti hänen juttusilleen. Diagnoosi ja ohje, mitä pitää tehdä, tuli kuin apteekin hyllyltä. Naksahtelu johtui luupiikeistä, joita vanhemmiten tulee niskanikamiin. Hän myös antoi printatut hoito-ohjeet. Perusväestöön kuuluneen fysioterapeutin tieto-taito oli parempi kuin maahan muuttaneen lääkärin.

 

Kun menin vuotuisen terveystarkastuksen vaatimaan verikokeeseen, kerroin tapauksesta sairaanhoitajalle ja ihmettelin kyseisen maahan muuttaneen lääkärin kielitaitoa. Hän tokaise, että ”Kaikki maahan muuttaneet lääkärit ovat läpäisseet kielikokeen.” En lähtenyt väittelemään kielikokeen vaatimuksista. Olin tottunut tenttejä arvostellessani asteikkoon 0 – 5. Nolla on hylätty. Yksi on armosta läpi, mutta kehnot tiedot. Viisi on erinomaiset tiedot. Minun kokemukseni pohjalta maahan muuttaneilta lääkäreiltä pitäisi vaatia vähintään 4 eli hyvä kielitaito.

 

HYVÄN KIELITAIDON VAATIMISEN VÄHÄTTELY JA MÄYRÄKOIRA.

Kielitaitovaatimuksia on aikaisemminkin vähätelty. Kalevassa 2015.10.6 olleen uutisen mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti pohtii kielitaidon vaatimista ”Urrila mainitsee maahanmuuttajilta edellytettävän kielitaidon asiana, johon suomalaisten on opittava suhtautumaan uudella tavalla. Urrilan mielestä maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää suomalaisilta asennemuutosta. Jos jotain pitää heikentää, niin ehkä ainakin kielitaitovaatimuksia, joko muodollisia tai implisiittisiä [ääneen lausumattomia] vaatimuksia, joita meille on rakentunut. Ehkä pitää heikentää asiakkaiden odotuksia saada tietyntyyppistä palvelua tietyllä kielellä. Jos otetaan ulkomainen lääkäri ja hän kysyy, juotko paljon alkoholia, mihin potilas vastaa, että kyllä mä juon mäyräkoiran silloin tällöin, niin lääkäri ei varmasti ymmärrä vastausta ennen kuin on hyvin syvällä Suomen kulttuurissa, Urrila tarjoilee esimerkin.”

https://www.kaleva.fi/ekn-urrila-vaatii-asennemuutosta-laakarin-ei-tarvi/1814198

 

KIELITAITO JA MUUT AMMATIT

Hyvää suomen kielen osaamista ei vaadita kaikissa ammateissa. Minulla on omia kokemuksia perheen piiristä. Perheeseen on tullut ihmisiä eri Euroopan maista avioliittojen ja muiden perhesuhteiden kautta. Kaikki ovat hyvin työllistyneet ja ovat aloilla (kuten IT-ala), joissa tulee hyvin toimeen englannin kielelläkin, kunhan vain on ammattitaitoa. Ja heillä on. LÄÄKÄRIN SEN SIJAAN PITÄÄ HALLITA HYVIN SUOMEN KIELI. Miten hän puolikielisenä pystyy ymmärtämään potilasta ja antamaan hoito-ohjeita. Jos ymmärtää väärin ja tekee diagnoosin sen avulla, eikö potilasturvallisuus ole vaarantunut.

 

LOPUKSI.

Minulla olisi kerrottavana useampiakin tapauksia, joissa maahanmuuttajalääkäri on ollut metsään eksyksissä. Ei ole osattu kirjoittaa lähetettä, vaan on pitänyt kysyä sairaanhoitajalta. Ei ole aina ymmärretty oikein selityksiäni.  On ollut puutteellista kielitaitoa ja ymmärrystä, miten jotkut määräykset kirjataan verkkoon. On ollut epäilystä jopa ammattiosaamisesta. Miksen sitten ole ottanut yhteyttä viranomaisiin? Niin, takavuosina viranomaiset ovat hyväksyneet väärennettyjä todistuksia ja on ollut valelääkäritapauksia. Ja mitenkä voi valittaa puolikielisyydestä, kun kielitaitoa testaava viranomainen on hyväksynyt maahanmuuttajalääkäreiden kielitaidon tason. Miten he pyörtäisivät hyväksymisensä? Viranomaisilla näyttää olevan mahdotonta myöntää mokiaan, kuten nykyisen koronavirusepidemian aikana olemme huomanneet. On myös ollut tapauksia, joissa maahanmuuttajalääkäri on osoittanut kieli- ja ammattitaitonsa. Esimerkiksi ovat kertoneet vastaanotolla, mikä on lääkkeeseen liittyvät riskit ilman, että näpelöisivät tietokonetta tai selailisivat lääketieteellisiä ohjekirjoja. Tämän kaltaisen maahan muuttaneen lääkärin vastaanotolta lähtee iloisin mielin kohti kotia. On tavannut kieli- ja ammattitaitoisen ihmisen.

 

TIEDON PUUTE MAAHANMUUTON VAIKUTUKSISTA HÄMÄRTÄÄ HÄMÄRÄÄ KESKUSTELUA

Palatkaamme Helsingin Sanomissa esiintyneen kirjoittajan väitteeseen hämärästä maahanmuuttokeskustelusta. Eikö lääkäreiden kohdalla väitteet kielitaidon tarpeellisuudesta ja lääkärien solvauksista ilman pätevää tutkimustietoa tai sen puuttuessa omakohtaisten kokemusten puute hämärrä maahanmuuttokeskustelua? Muutenkin odotan, milloin esitetään faktoja maahanmuuttoon liittyvistä asioista kuten työttömyydestä, sosiaaliturvan käytöstä, esitettyihin tutkintoihin liittyvien dokumenttien tasosta jne. Niiden puute se vasta keskustelua hämärtää. Miksi tosiasioita ei esitetä, vaan nojaudutaan mielipiteisiin?  Kannattaisikohan kirjoittajan mennä Kamppiin Paasikiven muistomerkin luokse ja lukea muistomerkin jalustaan kiveen hakattu universaali viisaus ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”.

 

www.vilhomakela.fi

 

+3
VilhoMakela
Perussuomalaiset Vantaa

Eläkkeellä. Enemmän tietoa www.vilhomakela.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu