Pakkolakien lausuntojen pikakierros muototeatteria

Sipilän hallitukselle on tärkeintä saada aloitteensa mahdollisimman vähin muutoksin nopeasti läpi. Näin se menettelee myös pakkolakiesitystensä kanssa. Nyt voimassa oleva määräaika on 11. tammikuuta 2016. Niille, jotka ovat olleet lakien valmistelussa mukana alusta alkaen, aika riittää. Muille aikataulu on lähes mahdoton. Tuollaisella kiireellä kunnollinen asioihin paneutunut lausuntokierros ei ole mahdollinen.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että myös tässä asiassa Sipilä on lyönyt kantansa ennakkoon lukkoon ja lausuntokierros on vain pakollinen muodollisuus saada hankkeen nimelliset muotoseikat täytettyä. Lausuntojen sisällöillä ei ole väliä. Onpahan kysytty ja sitten jatketaan lakien valmistelua eduskunnalle jätettäväksi. Silloin viimeistään tulee seinä vastaan moiselle tosiseikoista piittaamattomalla juoksutukselle.

Valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Mikael Hildènin kannanotto lausuntokierrokseen kuvaa hyvin tilannetta. Hänen mukaansa aikataulu on aivan liian kireä. Hän ei halua sitoutua ennakkolausuntoon, koska hän joutuu ottamaan lain valmisteluun kantaa myös siinä vaiheessa, kun esitys hiottuna tai sellaisenaan etenee eduskuntaan.

Helsingin Sanomille antamansa haastattelun mukaan Hidèn painottaa, että parempi tie olisi tutkailla asiaa ensin pyöreän pöydän ääressä virkamiesvalmisteluna. Samaan aikaan olisi mahdollista kuulla myös valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ja laatia hallituksen esitys sen jälkeen. Nyt lain valmistelujuoksutus on tapahtunut päinvastaisessa järjestyksessä.

Mahdollinen lisäaikakaan ei muuta sitä, että lakiluonnokset ehkä pitää vielä käsitellä perustuslakivaliokunnassa. En tunne lainsäädäntöä, mutta minusta on selvää, että perustuslakivaliokunnan kanta tarvitaan. Ei yksilön oikeuksiin ja sopimusvapauteen Suomessa saa noin vain hallituksen yksipuolisella päätöksellä puuttua.

Mediassa sekä lehdistössä että varsinkin somessa on paljon kohkattu siitä, miten AKT on syyllinen neuvottelujen katkeamiseen ja pakkolakikierroksen käynnistymiseen. Kuitenkin AKT on toiminut juuri odotetusti. Se on ilmoittanut, ettei ole mukana hankkeessa, jolla alennetaan työntekijöiden ansiotasoa.

Samaa on painottanut myös Metallin puheenjohtaja Riku Aalto. Ainoa ero on siinä, ettei Metalli ole virallisesti irtautunut palkkatason alentamisneuvotteluista, vaikka on juuri siitä selkeästi kieltäytynyt. Tiedossani ole yhtään ammattiliittoa, jonka tavoitteena olisi jäsentensä työehtojen heikentäminen.

Kokonaisuutena ennakkovaikutelma on se, ettei lausuntojen pikakierros tuo asiaan mitään uutta, jota jo ei olisi julkisuudessa puitu. Mitä muuta lausuntojen antajat voivat tehdä kuin muokata hätäisiä lausuntoja edustamisensa tahojen käyttämien puheenvuorojen perusteella eli hyvin pinnallisesti.

Mitä heppoisempia lausunnot ovat, sitä helpompi hallituksen on edetä omaa latuaan aina eduskuntaan asti. Ei tällainen näytöslausuntojen kierros voi tuoda esiin mitään uutta näkökantaa ja sen päälle käy niin, että varsinaiset asiantuntijat eivät anna lausuntoja lainkaan.

EK on johdatellut Sipilän hallituksen umpikujaan. Tässä vaiheessa se ei enää voi aikatauluistaan perääntyä ja esitykset tulevat eduskuntaan siinä muodossa kuin tulevat. Siihen niiden käsittely pysähtyy. Ei Sipilälläkään sentään ole kanttia eikä mahdollisuuksiakaan viedä läpi esityksiä, jotka rikkovat perustuslakia ja Suomen kansainvälisiä sopimuksia.

Tässä kaaoksessa on yksi toivon kipinä. Kun pakkolakien valmistelu pysähtyy, on mitä sopivin hetki käynnistää aidot työmarkkinaneuvottelut. Aikaa on reilusti eli noin 11 kuukautta siihen, kun nyt voimassa olevat työehtosopimukset umpeutuvat.

viljoh9
Sosialidemokraatit Saarijärvi

Eläkkeellä oleva toimittaja, joka tarkastelee kriittisesti asioiden syy- ja seuraussuhteita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu