Demokratiatartunta Putinin suurin uhka

Euroopasta päin mikään ei uhkaa Venäjää sotilaallisesti. Todellinen uhka on demokratia ja kansalaisvapaudet. Siihen Venäjän hallinnolla ei ole varaa. Siksi se osallistui Valkovenäjän kansannousun tukahduttamiseen hyvin samaan malliin kuin aikoinaan Neuvostoliitto järjestyksen palauttamiseen Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa. Vain tankit puuttuvat.

Nyt menossa on Kazakhstanin rauhoittaminen. Kun se saadaan päätökseen Venäjällä on kaksi tiukasti vahdittavaa naapuria toinen lännessä ja toinen etelässä. Ei ole ilmaista touhua se. Parhaillaan Venäjä evakuoi kansalaisiaan Kazakhstanista.

Suurin vaara näille ovat Venäläiset sotilaat. He hyvinkin saattavat ampua venäläisiä, jotka seuraavat mielenosoituksia. Toinen vaara on siinä, että venäläiset, jos heitä ei pois vietäisi, pääsivät näkemään, mitä on venäläinen vallankäyttö. Se pitää estää, ja kansannousu tukahduttaa mahdollisimman nopeasti.

Kaiken tämän jälkeen mitä todennäköisimmin alkaa rummutus Venäjän ja naapurikansojen ystävyydestä. Olkootkin, että näitä tosiystäviä on nyt vain yksi, Valkovenäjä. Kazakhstanin ystävyys on vasta muotoutumassa. Venäjän ystävyys antaa näiden maiden johtajille taustaturvaa. Mitä mieltä on kansan enemmistö, sitä ei kysytä.

Venäjällä on etelässä Kiinan lisäksi kaksi merkittävää naapuria Kazakhstan ja Mongolia, jotka molemmat ovat Kiinan rajanapureita ja samalla Kiinan ja Venäjän välissä. Kaikissa näissä on keskittynyt hallinto. Mongolia lienee ihmisoikeuksiltaan vapain, mutta ei Kiinakaan hyvällä katso, että Venäjä ryhtyy sen pohjoisen naapurimaan tosiasialliseksi hallitsijaksi.

Lännen kanssa Venäjällä on juuri alkamassa neuvotteluputki. Aivan varmaan Venäjä vaatii rajojensa turvaamista Naton laajenemiselta, mikä on hyvin ymmärrettävää. Olisihan se helppo ja halpa tapa varata resursseja Etelään. Venäjä on ajanut itsensä kummalliseen tilanteeseen. Sillä ei ole ystäviä millään suunnalla, mutta suurvaltaa pitää leikkiä.

Venäjän talous luisuu alamäkeen. Jossain vaiheessa myös venäläisen kansan kärsivällisyys loppuu. Merkittävin ryhmä tässä muutoksessa voivat olla sotilaiden äidit. He eivät ymmärrä, eivätkä hyväksy, miksi heidän poikiaan viedään milloin minnekin rauhoittamaan tilannetta. Normaalia elämää se ei ole ja sitä Venäjän kansa eniten kaipaa.