Jälkiviisaiden pitäisi olla paremmin perillä, mistä puhuvat

Tänään (19.11.) jälkiviisaiden yhtenä aiheena oli Suomen kielteinen kanta EU:n metsäsertifiointiin. Metsäsertifiointi osoittaa, että metsiä hoidetaan kestävästi. Kestävässä metsänhoidossa luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa – metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta.

Metsäsertifiointi edistää maailman tärkeimmän ekosysteemin, metsän, ja siitä elävien ihmisten hyvinvointia. Metsäsertifiointi on hyvä keino kertoa yritysasiakkaille ja kuluttajille, miten metsänhoito käytännössä tukee kestävää kehitystä. Metsäsertifiointi on myös metsänomistajalle keino osoittaa oman toimintansa vastuullisuus.

Suomen metsätuotteista valtaosa viedään maihin, joiden kuluttajilla on vain harvoin mahdollisuus tutustua suomalaiseen metsätalouteen. Tästä syystä on tärkeää, että suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa PEFC-metsäsertifioinnin avulla.

PEFC-sertifiointi asettaa metsien hoidolle lukuisia vaatimuksia. Vaatimukset PEFC-sertifioinnissa kohdistuvat mm. metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Lisäksi PEFC-sertifioinnissa asetetaan vaatimuksia sertifioidun puuraaka-aineen ja puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Puutavaran seurantaa koskevilla vaatimuksilla taataan, että puuraaka-aine on peräisin sertifioiduista metsistä.

Sertifikaatin myöntäminen edellyttää riippumattoman ja ammattitaitoisen tahon tarkastuksen ja varmistuksen siitä, että metsien hoito ja puutavaran alkuperän seuranta noudattavat PEFC:n kansainvälisiä vaatimuksia.

PEFC-sertifioinnin voi tunnistaa tuotteessa, tuotepakkauksessa tai tuotetta koskevissa asiakirjoissa olevasta PEFC-merkistä. Tuotteita valmistava yritys voi saada merkin käyttöoikeuden, kun yrityksen toiminta on sertifioitu.

Jälkiviisaiden: Maryam Abdukarim, Tuija Siltamäki ja Jan Erola piti keskustella tästä aiheesta ja syistä, miksi Suomi vastustaa EU:n metsien sertifiointipäätöstä. Jan Erola on asiasta parhaiten perillä. Naiset puhuivat siitä, miltä asian käsittely oli näyttänyt sen vuoksi, kun Vihreät ja vasemmisto olisivat hyväksyneet EU:n esityksen, mutta muut hallituspuolueet eivät.

Asia on periaatteessa hyvä ja kannatettava, mutta Suomen hallituksen enemmistö ei hyväksy sitä, että Keski-Euroopan maat ryhtyvät valvomaan ja ohjaaman Suomen metsien käyttöä. Näissä maissa metsiä ei enää ole tai niitä on vuoristoalueilla, joissa metsien käsittelyn pitääkin olla toisenlaista kuin Suomessa ja Ruotsissa, joissa on sunnilleen samanlaiset kasvuolosuhteet.

Keskustelu siis kulki lähinnä asian sivussa, eikä syissä, miksi Suomen hallitus päätyi vastustamaan metsien hoidon ja käytön ulkopuolista ohjausta. Asia on kiistatta vaikea. Jotta keskustelu pysyisi itse asiassa, keskustelijoiden pitäisi tietää, miten taataan metsien kyky toimia hiilinieluina ja samaan aikaan soveltua virkistykseen, kestävään puun tuotantoon ja monimuotoisen metsäluonnon säilyttämiseen.

Se onnistuu nykyisillä metsän kasvatus- ja käyttöohjeilla, jotka antavat maanomistajalle useita mahdollisuuksia kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Mitään pelkoa siitä, että Suomen metsät hävitetään nykymenetelmillä, ei ole.

+8
viljoh9
Sosialidemokraatit Saarijärvi

Eläkkeellä oleva toimittaja, joka tarkastelee kriittisesti asioiden syy- ja seuraussuhteita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu