Lastenhoito yhdeksi oppiaineeksi
Luin tänään uutisen äidin saamasta tuomiosta, jonka hän sai neljän lapsensa pahoinpitelystä. Teot olivat avokämmenellä lyöntejä, tukistusta ja tukasta vetämistä, nipistelyä ja luunappeja, potkimistakin ja tietysti huutoa. Näitä uutisia on aika usein. Miehet pahoinpitelevät lapsiaan harvemmin, mutta ovat kovaotteisempia.
Pahoinpitely ei kuulu kasvatukseen. Monet nuoret vanhemmat eivät edes tajua virheellistä toimintaansa. Lasta roikotetaan toisesta kädestä, kun tämä ei vielä pysty kävelemään tarpeeksi nopeasti. Lapselle se tekee kipeää. Olkapää voi pahimmillaan mennä sijoiltaan.
Aika paljon ihmetellään, miksi nykynuoret ovat aiempaa väkivaltaisempia. Vastaus voi löytyä kotioloista, joissa päällä on jatkuva väkivalta ja sen uhka. Sitä esiintyy ”normaaliperheissä” yllättävän paljon puhumattakaan alkoholi- ja huumeperheistä. Ihmettelemistä onkin siinä, miten sittenkin niin moni lapsi selviää heikoista lähtökohdista normaaliksi aikuiseksi.
Tarkasti en tiedä, opetetaanko kouluissa vieläkään mitään lastenhoidosta. Minun aikanani ei ainakaan mitään. Käytännön tietä se tuli eteen. Meillä ei ollut piiskaa, emmekä kumpikaan lyönyt tai tukistanut. Lapsemme, poika ja tyttö, ovat jo pitkään olleet aikuisia veroja maksavia kansalaisia ja heillä on omia lapsia. Sen pitäisi olla normaalia elämänkulkua, vaan nykyaika on nuorille jotenkin kovempi. Syrjäytyminen lisääntyy. Mitä se maksaakaan yhteiskunnalle?
Heitänpä ajatuksen, että kouluissa otetaan lasten hoito ja kasvatus ihan keskeiseksi oppiaineeksi. Kyllä siitä jokaisen päähän jotain jäisi. Vähintäänkin pitäisi jäädä se, että ruumiillinen kuritus ja huutaminen eivät kuuluu kasvatukseen. Ne eivät mitenkään edistä lapsen kehitystä. Vähintäänkin ne ohjaavat huonoon käytökseen sekä ympäristöä, että omia lapsia kohtaan. Sivistykseen se ei kuulu.
Ehkäpä tarvittaisiin sellainen uusi oppiaine, elämisentaito, mikä korvaisi uskonnon- ja elämänkatsomustiedon sekä kansalaistiedon (onko tätä enää tarjollakaan?) ja terveystiedon oppiaineina. Siihen voisi sisältyä myös kotitalousopetus ja jopa koululiikunta.
Ilmoita asiaton viesti
Kotitalousopetus on ollut käytössä pitkälti toista vuosisataa. Mummoni opetti koululaisille puutarhanhoitoa 110 vuotta sitten kansakoulussa. Isäni teki samoin 70 vuotta sitten, mutta opetti enemmänkin miesten kotitöitä kuten huonekalujen, suksien, työkalujen tekoa sekä eri asioiden huoltoa kuten remonttimaalausta tai koneiden rasvausta. Lisäksi hän opetti säästämistä ja sijoittamista nuorille.
Opetushallituksessa olikin silloin vähän virkamiehiä sotkemassa opettajien työtä. Kun vasemmistoradikaalit tulivat sotkemaan kouluopetuksen 60 -luvun lopulla, ei käytännölliselle elämän opetukselle jäänyt tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joukko-oppi on kotoisin USA:sta, toisin kuin yleisesti luullaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä idea sillä useat lasten vanhemmat eivät hallitse lapsiaan oikealla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaalidemokraattinen maailmankäsitys ei istu tähän aiheeseen yhtään.
Lasten kurittaminen fyysisesti oli paljon yleisempää aiemmilla polvilla. Kun siirryttiin demarikasvatukseen, saimme kasvavan joukon oireilevia nuoria, jotka harrastavat sattumanvaraista raakaa väkivaltaa, ryöstävät, raiskaavat, ovat huumehöyryissä tai ovat sekakäyttäjiä, jättävät koulunsa kesken, elävät demareiden järkkäämillä tuilla eivätkä käy töissä tai edes armeijassa.
Lasten kurituksen puute on muuttunut kaiken käytöksen ymmärtämiseksi ja tukiverkostoiksi tälle hulluudelle.
Kiitos demarikasvattajat teille nuortemme nykytilasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsiaan pahoinpitelevät vanhemmat vammauttavat heidät henkisesti loppuiäkseen”
Viite:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hrautomaki/lapsiaan-pahoinpitelevat-vanhemmat-vammauttavat-heidat-henkisesti-loppuiakseen/
Ilmoita asiaton viesti
”Aika paljon ihmetellään, miksi nykynuoret ovat aiempaa väkivaltaisempia. Vastaus voi löytyä kotioloista, joissa päällä on jatkuva väkivalta ja sen uhka.”
Millä perusteella nykynuoret ovat aiempaa väkivaltaisempia ja mihin ajankohtaan verrattuna? Noin yleisesti ottaen väkivaltarikoksissa on ollut pitkään laskevat trendi. Todistamatta myös on, että lapsia kuritettaisiin fyysisesti jotenkin enemmän nyt kuin silloin, kun se oli vielä laissakin sallittua.
Ilmoita asiaton viesti
”Yhä suuremmalla joukolla nuoria menee hyvin ja rikoksia tekevien nuorten määrä laskee, kertovat tilastot. Positiivisesta kehityksestä huolimatta ongelmat kasautuvat entistä voimakkaammin pienelle joukolle nuoria, mikä on herättänyt huolta nuorisoväkivallan raaistumisesta.
Talvella 2020—2021 on uutisoitu erityisen raaoista nuorten väkivallanteoista. Tammikuun lopussa poliisi sai valmiiksi esitutkinnan tapauksesta, jossa kaksi 16-vuotiasta nuorta ryöstivät ja puukottivat kuoliaaksi parikymppisen nuoren Helsingin Vallilassa. Joulukuussa kerrottiin poliisin epäilevän kolmen 16-vuotiaan pojan murhanneen pitkään jatkuneen kiusaamisen päätteeksi ikätoverinsa sadistisella tavalla Helsingin Koskelassa.
Raa’at tapaukset heijastuvat myös Poliisihallituksen tilastoihin: vuonna 2020 raportoitiin yhteensä 25 tapon yritystä, joissa ainakin yksi epäillyistä oli alle 18-vuotias. Määrä on huomattava, kun sitä vertaa esimerkiksi vuoteen 2019, jolloin tapon yrityksiä raportoitiin vain 6.”
Tämä on suora lainaus virallisesta selvityksestä. Löytyy googlesta hakusananoilla: Nuorten väkivaltarikokset
Lasten kurittamisen määrän kehityksestä en blogissani mainitse mitään. Tuomioita siitä tulee kuitenkin melko usein. Silloin, kun lasten kuritusta ei oltu lailla kielletty, ei niitä oikeuteen tietenkään tullutkaan. Joka tapauksessa huostaanotot ovat lisääntyneet. Siltä osin pitäisi selvittää, ovatko lastenhoidon laiminlyönnit lisääntyneet, vai ovatko viranomaiset nyt aikaisempaa herkempiä huostaanottajia. Todennäköisesti sekä että.
Ilmoita asiaton viesti
Oma kokemukseni on se, ettei äiti meitä lapsia koskaan lyönyt. Isä löi silloin tällöin. Se ollut missään suhteessa tehtyyn rikkeeseen, vaan hänen mielentilaansa. Ollessaan hyvällä päällä hän malttoi neuvoa puhumalla, kuten pitääkin. Sitten oli vihan puuskia. Silloin sai olla varovainen. Alkoholilla ei tähän ollut osuutta. Näin jälkikäteen olen miettinyt käytösvaihtelun syitä ja päätynyt siihen, ettei isä ollut täysin tasapainossa itsensä kanssa. Syytä en tiedä. Ei hän rintamallakaan ollut, joten eivät sotakokemukset voineet taustalla olla.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2019 huostaanotettuja oli 11 178 lasta.
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/lastensuojelu-ja-thl/lastensuojelun-tilastoa
Ilmoita asiaton viesti